|
|
|
Hankekoodi: S22675
Hankkeen nimi: LUOVIA – Luovien alojen yrittäjien osaamisen, muutoskyvykkyyden ja yhteistyövalmiuksien vahvistaminen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 02945222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampereen ammattikorkeakoulu
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harri Karvinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.karvinen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503119631
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luovat alat on yksi eniten koronapandemiasta kärsineistä aloista: työt ovat loppuneet ja toiminta on ollut tappiollista. Tulonmenetykset ja työttömyyden lisääntyminen on ollut alasta käydyssä julkisessa keskustelussa esillä erityisesti. Tilastokeskuksen (2020) mukaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä taidealojen työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 57 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana aikana.
Luovilla aloilla tarkoitetaan aloja, joiden liiketoiminta perustuu aineettoman omaisuuden kaupalliselle hyödyntämiselle. Luovia aloja ovat esim. elokuva- ja tv-tuotanto, kuvataide- ja taidegalleriat, liikunta- ja elämyspalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto sekä tanssi ja teatteri. (Creative Finland 2019.) Luoviin aloihin kuuluvat myös audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, muotoilu ja arkkitehtuuri, visuaaliset taiteet, museot ja kulttuuriperintö sulkematta pois muitakaan muotoja ja erilaisia yhdistelmiä. Tässä hankkeessa toimenpiteet kohdennetaan luovan alan sisällön tuottajiin, jolla tarkoitetaan tekijänoikeus-suojien alla toimivia taiteilijoita, valokuvaajia, muusikoita, säveltäjiä, musiikintuottajia, musiikkikustantajia, käsikirjoittajia, sarjakuvan piirtäjiä ja animaattoreita, kirjailijoita ja kirjakustantajia, muotoilijoita, muodin tuottajia sekä käsityöläisiä. Hankkeen kohderyhmään eivät kuulu esittävien taiteiden edustajat.
Luovalla alalla työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa, yrittäjinä, itsensä työllistäjinä ja freelancereina. Tosiasiallisesti monen työ ja toimeentulo ovat yhdistelmä eri ansaintamuodoista, ja toimeksiantoja tai työsuhteita voi olla useita samanaikaisesti tai peräkkäin. Ja kyllä, kulttuurialalla työskennellään myös vakituisissa työsuhteissa, esimerkiksi kaupunkien kulttuurihallinnossa ja kirjastoissa. Kulttuurialalla työskennellään niin taiteellisissa, teknisissä kuin hallinnollisissakin tehtävissä. Raja taiteen ja ei-taiteen välillä ei ole selvä, varsinkin kun erilaiset roolit voivat toteutua yhdenkin ihmisen kohdalla vaikkapa teatterinjohtajana.
LUOVIA -hanke vastaa omalta osaltaan koronapandemian ja sen aiheuttaman talouskriisin edellyttämiin elvytystoimiin Pirkanmaalla edistämällä luovien alojen yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä sekä yhteistyövalmiuksia nopeasti muuttuvan toimintaympäristön hyödyntämiseksi. Hanke osallistuu luovien alojen kasvupotentiaalin tukemiseen kasvattamalla luovien alojen potentiaalia veto- ja pitovoimaisena elinkeinona ja osallistumalla elämystalouden ekosysteemin kehittämiseen.
Luovien alojen muutoskyvykkyyden yksi merkittävä edellytys on digitalisaation entistä laajempi hyödyntäminen. Digitaaliset palvelut lisäävät niin alueellista kuin sosiaalista tasa-arvoa, esteettömyyttä ja saavutettavuutta mahdollistamalla asiakaskunnan osallistumisen striimauksiin ja virtuaalisiin tapahtumiin maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja huokeammalla hinnalla. Samalla voidaan tavoittaa myös uusia kohderyhmiä. (Valtioneuvosto 2021.) Kuitenkin esim. musiikkialan toimijat ovat kokeneet digitalisaation ja striimausten ansaintalogiikan vaikeana, jolloin sen pohjalle rakentuvan liiketoiminnan tekeminen on tapahtuma-alalla hankalaa (Mankkinen & Mattila 2021).
LUOVIA –hankkeen tavoitteena on vahvistaa luovan talouden toimintaedellytyksiä ja näin mahdollistaa alan uusien palveluinnovaatioiden tuottamisen aikana, jolloin toimijoiden tulot ja asiakasvirrat ovat äkillisesti tyrehtyneet poikkeusolojen vuoksi. Erityishuomiota kiinnitetään luovien alojen yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien työssä jaksamiseen ja pysymiseen sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyyn. Tavoitteeseen pyritään osatavoitteiden avulla, jotka ovat 1) edistää elämystalouden veto- ja pitovoimaa elinkeinona vahvistamalla luovien alojen yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien osaamista, muutoskyvykkyyttä ja yhteistyövalmiuksia tarjoamalla koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista, 2) vahvistaa luovan talouden eri sektoreiden verkostoitumista myös oman alan ulkopuolelle. 3) tarjota keinoja luovien alojen yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien työhyvinvointiin uudenlaisissa tai epävarmoissa tilanteissa. Hanke jakautuu kolmeen osaan sen osatavoitteiden mukaisesti, ja jokainen osa rakentuu eri toimenpiteiden varaan. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden avulla 1) syvennetään tietoa luovien alojen yrittäjien elämäntilanteesta; mitkä ovat luovien alojen yrittäjien motiivit toimia yrittäjinä ja mikä on heidän kokemansa osaamisen taso, 2) kehitetään luovien alojen yrittäjien osaamista ja tietoisuutta yrittäjyydestä, 3) selkeytetään hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tavoitteita, voimavaroja ja toimintatapoja, 4) vahvistetaan hankkeeseen osallistuvien yrittäjien itsetuntemusta, mikä mahdollistaa tuloksekkaan itsensä johtamisen. 5) syvennetään tietoa luovien alojen yrittäjien tarpeista toimintansa kehittämisessä, erityisesti verkostomaisessa toimintaotteessa, 6) syvennetään tietoa luovien alojen yrittäjien terveydentilasta; millaisia työhyvinvoinnin parantamisen tarpeita heillä on, 7) opastetaan kohderyhmälle työhyvinvoinnin ainutlaatuisuutta ja luovan alan erilaisten yhtiömuotojen mahdollisuuksia järjestää työhyvinvointia omistajilleen ja työntekijöilleen.
Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden johdosta 1) luovien alojen yrittäjien osaaminen on lisääntynyt, 2) luovien alojen yrittäjät osaavat paketoida palveluitaan ja osaavat käyttää erilaisia työkaluja ja menetelmiä, 3) luovien alojen yrittäjien muutoskyvykkyys ja verkostomainen toiminta ovat lisääntyneet, 4) luovien alojen yrittäjien sopeutumiskyky on lisääntynyt ja työhyvinvointi sekä työssäjaksaminen on parantunut.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on luovien alojen sisällön tuottajat. Luovien alojen sisällön tuottajilla tarkoitetaan tekijänoikeus-suojien alla toimivia taiteilijoita, valokuvaajia, muusikoita, säveltäjiä, musiikintuottajia, musiikkikustantajia, käsikirjoittajia, sarjakuvan piirtäjiä ja animaattoreita, kirjailijoita ja kirjakustantajia, muotoilijoita, muodin tuottajia sekä käsityöläisiä. Hankkeen kohderyhmään eivät kuulu esittävien taiteiden edustajat erotuksena SMART ART -hankkeen kohderyhmään. Kohderyhmään kuuluvat yksin yrittäjät, itsensä työllistäjät, freelancer-yrittäjät, yksin yrittäjät ilman y-tunnusta (esim. laskutuspalvelu Ukko.fi, Eezy.fi) ja keikkatyöläiset, joiden työt ovat keikkaluontoisia ja jotka ovat osittain tai kokoaikaisesti työttömiä. Koronapandemia on vaikuttanut kohderyhmän työmahdollisuuksiin.
Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan tiiviiseen kehittämistyöhön. Rekrytoinnissa huomioidaan sukupuolten yhdenvertaisuus. Lisäksi pyritään siihen, että hankkeeseen osallistuvien yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien ikäjakauma on laaja. Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista luovien alojen yrittäjiä ja itsensä työllistäjiä edustavista yhteisöistä ja yhdistyksistä on jo valmisteluvaiheessa ilmaissut kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat koronapandemian vuoksi haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset ja sote-palvelujen asiakkaat, sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, Tampereen ammattikorkeakoulun ja muiden ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö sekä niiden opiskelijat tulevina ammattilaisina, luovien alojen ammattijärjestöt, joiden jäsenistö edustaa hankkeen varsinaista kohderyhmää sekä sote- ja hyvinvointialan ammattijärjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 123
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 630
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 403
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 287
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Lempäälä, Kangasala, Tampere, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampereen ammattikorkeakoulu
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 9 |
| Etäpalvelut ja tapahtumien striimaukset vähentävät matkustamisesta ja paikasta toiseen liikkumisesta koituvia ympäristövaikutuksia. Hankkeella on vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähenemiseen. Kulttuurialan ja kulttuuripolitiikan myönteiset kehittämisen mahdollisuudet kytketään laajempaan näköalaan – tällöin viitataan lähinnä ilmastonmuutokseen liittyvään elämäntapojen ja kuluttajien arvojen muutostarpeisiin, joita kulttuuriala voi tukea. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään hankeorganisaation kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen, mikä ei tuota jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| LUOVIA -hanke vastaa omalta osaltaan koronapandemian ja sen aiheuttaman talouskriisin edellyttämiin elvytystoimiin Pirkanmaalla edistämällä luovien alojen yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä sekä yhteistyövalmiuksia nopeasti muuttuvan toimintaympäristön hyödyntämiseksi. Hanke osallistuu luovien alojen kasvupotentiaalin tukemiseen kasvattamalla luovien alojen potentiaalia veto- ja pitovoimaisena elinkeinona ja osallistumalla elämystalouden ekosysteemin kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa pyritään edistämään aineettomia ja ei-materiaalisten toimintojen ja palvelujen innovointia. Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään digitaalisten välineiden käyttöä. Tällaisilla palveluilla ja toimintamuodoilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys ja niiden avulla voidaan luoda edellytyksiä mm. vähänhiiliseen yhteiskuntaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitettävät toimintamuodot vähentävät ihmisten liikkumistarvetta. Etäpalvelut ja digitaliset palvelut lisäävät energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen koulutus ja työpajat toteutetaan etävälinein tai hybriditoteutuksin, jotka vähentävät hanketoimijoiden ja kohderyhmän tarvetta liikkua eri paikkoihin. Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat joustavan yhteydenpidon hanketoiminnassa. Tarvittava matkustaminen toteutetaan käyttäen mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän työhyvinvoinnin edistäminen. Koronapandemia aiheuttaa epävarmuutta tulevasta ja vaikeuttaa toiminnan suunnittelemista, joten hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota kohderyhmän osaamisen ja muutoskyvykkyyden lisäämiseen sekä muutoksessa tukemiseen. Hankkeen avulla kohderyhmä saa uusia valmiuksia työntekemiseen poikkeusaikana, mikä edistää työhyvinvointia. Hankkeessa muodostetaan uusia verkostoja luovien alojen toimijoista, mikä mahdollistaa uusien liiketoimintojen syntymisen, mutta myös vertaisoppimisen ja vertaistuen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistää terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa mahdollistetaan luovien alojen Muutoshakemus 2/2023: (ja sote-alojen) toimijoiden verkostoituminen. Yhteistyön avulla lisätään mahdollisuuksia luovien alojen osaamisen laaja-alaisemmalle hyödyntämiselle Muutoshakemus 2/2023: (ja tarpeista lähtevälle innovoinnille sote-kentällä). Koronapandemian rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia eri ikäisten ihmisten hyvinvointiin. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat kärsineet rajoituksista. Hankkeessa innovoiduilla toiminnoissa hyödynnetään kulttuurin hyvinvointia lisäävää vaikutusta ja sote-palveluiden asiakkaiden ja kansalaisten mahdollisuutta toteuttaa omaa luovuutta ja kokeilla erilaisia taide-elämyksiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Luovilla aloilla sukupuolijakauma on melko tasainen, mutta alakohtaisesti on suuriakin eroja eri sukupuolten välillä. Hankkeen toimintamuodoissa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot työhyvinvoinnin osa-alueiden osalta (esim. liikunta- ja ravintotottumukset). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| Koronapandemian vaikutukset luoville aloille ovat olleet merkittäviä. Ala on yksi eniten kärsineistä toimialoista, sillä rajoitustoimet ovat estäneet tai rajoittaneet luovien alojen toimijoiden työskentelymahdollisuuksia. Hankkeen avulla tuetaan pandemian vaikutuksesta tulonmenetyksiä ja työttömyyttä kohdanneita luovien alojen toimijoita selviytymään poikkeusajoista. Lisäksi hankkeen toiminta edistää heikossa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Toiminnan avulla vähennetään eriarvoisuutta ja vahvistetaan elämän mielekkyyden kokemuksia sekä yhteisöllisyyttä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 10 |
| Tämän hankkeen osallistuu kulttuuriympäristön luomiseen Pirkanmaalla edistämällä kulttuurihyvinvointia. Hankkeessa edistetään kulttuurihyvinvointia vahvistamalla luovien alojen yrittäjien ja hyvinvointipalveluiden tuottajien yhteistoimintaa, mikä edistää pirkanmaalaisten mahdollisuuksia kulttuuriosallistumiseen, jolla yleensä on positiivisia vaikutuksia koettuun terveyteen. Se on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi eliniän odotteen pidentymiseen ja varhaisen kuoleman riskin pienentymiseen. Mielenterveys ja mielen hyvinvointi edistyvät taiteen keinoin monin tavoin, sillä taidetoiminta voi muun muassa parantaa mielialaa ja edistää positiivista mielenterveyttä, ehkäistä ja vähentää negatiivisia tunteita sekä lisätä ja edistää itsetuntemusta ja -luottamusta ja resilienssiä. Sillä on myös sosiaalista syrjäytymistä vähentävä ja osallisuutta tukevaa vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Luovia-hankkeessa pyrittiin auttamaan luovan alan yksinyrittäjiä ja freelancereita pandemian jälkeisessä tilanteessa, järjestämällä työpajatoimintaa kohderyhmälle työhyvinvoinnista ja oman liiketoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2022 toteutettu työpajatoiminta ei tavoittanut kohderyhmää toivotulla tavalla, vaikka samanaikaisesti viesti kohderyhmältä oli päinvastainen; hankkeen tarjoamaa apua tarvittaisiin. Keväällä 2023 hankkeessa otettiin käyttöön työnohjauskokeilu kahdelle pienryhmälle, ja tämä osoittautuikin hankkeen onnistuneimmaksi osuudeksi. Samoin toukokuussa pidetty Luovaa Luksusta-seminaari onnistui hyvin ja keskustelu alan haasteista oli ajoittain hyvin osallistavaa ja aktiivista.
Hanke osoitti luovan alan itsensätyöllistäjien heikon sosiaaliturvatilanteen ja aseman yhteiskunnassa. Hankkeen tuloksena todettiin tarve keskustelulle alati kasvavan kohderyhmän huomioimiselle. Toimialan ominaispiirteet vaativat uudenlaista asemaa muuttuvan työelämän vaatimuksissa ja kontekstissa. Luovan alan toimijat ovat arjen sankareita, elämäntapayrittäjiä, joiden selviytymiseen ja työoloihin yhteiskunnan muutokset vaikuttavat muita toimialoja herkemmin. Kohderyhmä tarvitsee tukea ja lainsäädännöllisiä muutoksia oman työterveyden ylläpitoon ja sosiaaliturvaan, mm. eläketurvaan ja työttömyyskorvauksiin, ollakseen tasa-arvoisessa asemassa työntekijöiden, maatalousyrittäjien ja muiden toimialojen yrittäjien kanssa.