Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22676

Hankkeen nimi: DigiKyky - Digitaalinen kyvykkyys pk-yrityksen kilpailukyvyn parantajana

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyrki Vihriälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyrki.vihriala(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505646644

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla, ja monet niin julkiset kuin yksityisetkin palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja sovellusalustoille. Yhteiskunnassa vallitseva tilanne Covid 19 -pandemian aiheuttamien rajoitusten takia on johtanut siihen, että mikro- ja pk-yritysten on ollut pakko siirtää nopeasti myyntiään ja palveluitaan yhä kattavammin digitaalisiin kanaviin, kuten verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan. Pandemian rajoitusten takia myös työn tekemisen tavat ovat muutoksessa ja työelämän murros vauhdittuu: koronasuositusten myötä monien on ollut pakko siirtyä etätyöhön ja verkon yli / virtuaalisesti tehtävään työhön. Tilanne on monille organisaatioille uusi, eivätkä niiden digitaaliset palvelut, järjestelmät tai henkilöstön taidot ole välttämättä ajan tasalla. Henkilöstön kyky käyttää digitaalisia järjestelmiä ja aineistoja on yksilöllistä ja usein vielä puutteellista, mikä aiheuttaa turhautumista ja työhyvinvoinnin laskua. Prosessien digitalisointi hyödyttää monin tavoin henkilöstön tasapainoilua etätyön vaatimusten välillä, kun automaatio vapauttaa työaikaa rutiineista oleellisempiin tehtäviin. Tässä siirtymässä uuden teknologian piiriin yksilöiden osaamisen ja hallinnan tunteen vahvistaminen on oleellista.

DigiKyky-hankkeella pyritään lisäämään osallistujaorganisaatioiden kilpailukykyä parantamalla niiden henkilöstön osaamistasoa digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käytössä. Hankkeessa kehitetään pk-yritysten työntekijöiden digitaalisen osaamisen taitoja yrityksen sisäisessä toiminnassa.

Hankkeen tavoitteena on:
1) Sisäisen viestinnän ja liiketoimintaprosessien vaatiman digiosaamisen parantaminen
2) COVID-19 pandemian tuomiin uusiin haasteisiin vastaaminen digitaalista kyvykkyyttä parantamalla
3) Organisaatiokulttuurin vahvistaminen digikyvykkyyden vahvistamisen kautta
4) Lisätä pk-yritysten henkilöstön ja johdon digitaalista ymmärrystä seuraavissa teemoissa: Digitaalinen transformaatio, Organisaation prosessien digitaalisen osaamisen vaatimukset, API-talous, Tekoäly liiketoiminnan tukena, Ohjelmistorobotiikka prosessien kehittämisen tukena ja alustatalous.

Hankkeen tuloksena yritysten henkilöstön digitaalinen osaaminen on parantunut ja ymmärrys digitalisaatiosta ja sen tuomista hyödyistä on lisääntynyt alueella. Hankkeessa on tuotettu keinoja yrityksen henkilöstön digitaalisen kyvykkyyden kehittämiseksi ja tueksi. Hankkeen toimintamallit on koottu työkirjaksi, joka on hankkeen jälkeen laajasti hyödynnettävissä yritysten ja organisaatioiden henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hankkeen yrityskohtaisiin toimenpiteisiin osallistuvat 12 keskisuomalaista pk-yritystä, joiden kanssa rakennetaan kokeilujen pohjalta pk-yrityksen digitaalisen osaamisen kehittämisen malli.

Muita varsinaisia kohderyhmiä ovat yksinyrittäjät, mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, jotka käyttävät digitaalisia kanavia tuotteidensa ja palvelujensa tarjoamiseen asiakkaille, ja jotka käyttävät verkossa toimivia järjestelmiä, ohjelmistoja ja aineistoja esimerkiksi tuotannossa, tuotekehityksessä, sisäisessä viestinnässä ja yritysten muissa sisäisissä prosesseissa ja käytännöissä. Kohderyhmään kuuluvat organisaatioiden henkilöstön jäsenet, jotka haluavat lisätä ymmärrystään ja osaamistaan datataloudesta ja sen vaikutuksista yrityksen kilpailukykyyn. Nämä voivat osallistua hankkeen työpaketin 3 työpajoihin/webinaareihin oman ymmärryksensä ja osaamisensa kasvattamiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritysten asiakkaat, jotka saavat lisäarvoa digitaalisista, perinteisiä ratkaisuja ketterämmistä ratkaisuista.

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat mm. ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilökunta, jotka voivat hyödyntää hankkeen kokemuksia ja tuloksia opetuksessa sekä T&K toiminnassa. Myös AMK opiskelijat, jotka ovat kyseisten opettajien opetuksessa hyötyvät välillisesti hankkeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 870

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 185

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 338

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 255 232

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Kinnula, Äänekoski, Kyyjärvi, Petäjävesi, Kannonkoski, Saarijärvi, Karstula, Pihtipudas, Jyväskylä, Viitasaari, Hankasalmi, Uurainen, Keuruu, Joutsa, Muurame, Konnevesi, Kivijärvi, Jämsä, Luhanka, Multia, Laukaa, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta,jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Suvauskoneen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Lisäksi hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Tasa-arvotiedon keskuksen materiaaleja sekä Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa 2020-2023, joka perustuu 2019 sovittuun hallitusohjelmaan. Tasa-arvon edistämisessä sukupuolten lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös muun muassa sosioekonomiseen asemaan, ikään ja etniseen taustaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo osana laajempaa tasa-arvoa. Hankkeen toteuttamisvaiheeseen pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Digitaalisen kyvykkyyden lisääminen yrityksissä mahdollistaa uudenlaiset tavat tehdä työtä ja huomioida vastuullista liiketoimintaa. Tämä edesauttaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen viestinnässä hyödynnetään digitaalisia alustoja. Digityökalujen saavutettavuus auttaa laajempaa joukkoa ihmisiä hyödyntämään digitaalisia työkaluja ja välttämään luonnonvaroja kuluttavia perinteisiä tapoja viestiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Digitaalista kyvykkyyttä lisäämällä pystytään hankkeen kohderyhmälle avaamaan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (vähähiilinen ICT-palvelutuotanto, energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää aikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Ympäristönäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Digikyvykkyyden myötä yrityksen toimintaa voidaan tehostaa, joka osaltaan vaikuttaa vastuullisuuden lisääntymiseen myös ekologisen kestävyyden näkökulmasta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Digitaalisen kyvykkyyttä lisäämällä voidaan ottaa käyttöön uusia optimoituja menetelmiä ja toimintatapoja yrityksen toiminnassa. Nämä uudenlaiset tavat tehdä työtä voivat osaltaan vähentää materiaalien kulutusta ja jätteiden määrän syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Digitaalisen kyvykkyyttä lisäämällä voidaan ottaa käyttöön uusia optimoituja menetelmiä ja toimintatapoja yrityksen toiminnassa. Nämä uudenlaiset tavat tehdä työtä voivat osaltaan edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Digitaalisen kyvykkyyden kehittäminen yrityksissä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Digitaalisuus lisääntyy ja vaatii uutta osaamista sen hallitsemiseksi ja liiketoiminnan säilyttämiseksi sekä edelleen kehittämiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Digitaalista kyvykkyyttä lisäämällä saadaan yritysten tuotteita ja palveluita paremmin hyödynnettäväksi ja uusien asiakkaiden saataville. Digitaalisen kyvykkyyden lisääminen yritysten sisällä myös lisää asiakasymmärrystä ja tuottaa uusia ideoita ja näkökulmia uusille asiakasryhmille. Digitaalinen kyvykkyys mahdollistaa uudenlaisia tehokaita työnteon tapoja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Digitaalisen kyvykkyyden lisääminen mahdollistaa monien aikaisemmin fyysistä liikkumista vaatineiden tehtävien tekemistä digitaalisesti, esimerkiksi etätyöskentely.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Digitaalisen kyvykkyyden lisääminen tuo työhyvinvointia osaamisen lisääntymisen kautta. Osaamisen lisääntyminen mahdollistaa työtehtävien paremman hallinnan ja tuo tullessaan monia helpotuksia työntekoon. Etätyö helpottuu, kun digitaaliset taidot mahdollistavat tehokkaan työnteon myös etätyössä. Osaaminen lisää työhyvinvointia sekä niiden osalta, jotka tekevät etätyötä "pakon" edestä, että niiden osalta, jotka tekevät omasta tahdostaan etätyötä esim. työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Kaikkien työntekijöiden digitaalisen kyvykkyyden parantaa tasa-arvoa ja mahdollistaa myös heikommat digitaidot omaavien henkilöiden (miesten ja naisten, nuorten ja iäkkäiden) paremman selviytymisen digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja työssä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeen kautta edistetään yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Digitaalisen kyvykkyyden lisääminen mahdollistaa kaikille työntekijöille samanlaiset mahdollisuudet toimia ja työskennellä sekä käyttää palveluita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiKyky - Digitaalinen kyvykkyys pk-yrityksen kilpailukyvyn parantajana -projektissa lisättiin yritysten kilpailukykyä parantamalla niiden henkilöstön osaamistasoa digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käytössä. Projektin toteutusaika oli 1.11.2021–31.10.2023. Projektin toteutuksesta vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Projekti rahoitettiin Euroopan Unionin sosiaalirahastosta. REACT-EU-hankkeet rahoitettiin osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Projektissa kehitettiin pk-yritysten työntekijöiden digitaalisen osaamisen taitoja yrityksen sisäisessä toiminnassa.

Hankkeen tavoitteena oli:
1) Sisäisen viestinnän ja liiketoimintaprosessien vaatiman digiosaamisen parantaminen
2) COVID-19 pandemian tuomiin uusiin haasteisiin vastaaminen digitaalista kyvykkyyttä parantamalla
3) Organisaatiokulttuurin vahvistaminen digikyvykkyyden vahvistamisen kautta
4) Lisätä pk-yritysten henkilöstön ja johdon digitaalista ymmärrystä seuraavissa teemoissa: Digitaalinen transformaatio, Organisaation prosessien digitaalisen osaamisen vaatimukset, API-talous, Tekoäly liiketoiminnan tukena, Ohjelmistorobotiikka prosessien kehittämisen tukena ja alustatalous.

DigiKyky-projektissa toteutettiin käytännönläheisiä digitaalisen osaamisen kehittämisen pilotteja 12 keskisuomalaisen pk-yrityksen kanssa vuosina 2022–2023. Kehitystyö aloitettiin henkilöstön osaamisen ja asenteiden kartoittamisella. Sen jälkeen haastateltiin yritysten johtoa nykyisistä ja tulevaisuuden tarpeista digitalisaation kannalta. Näiden selvitysten pohjalta tunnistettiin kunkin yrityksen keskeisimmät haasteet, joihin lähdettiin projektin aikana hakemaan ratkaisuja. Lähtökohtaisesti pyrittiin tunnistamaan keskeisiä pullonkauloja niin osaamisen kuin laitteistojen osalta. Kehitystyön edetessä tartuttiin uusiin nouseviin aiheisiin tarpeen vaatiessa. Kehitysvaiheessa haettiin kuhunkin haasteeseen toimivimpia työkaluja ja toimintamalleja. Näiden pilottien pohjalta muodostettiin yhtenäinen malli digitaalisen osaamisen kehittämiseen pk-yrityksissä.

DigiKyky-projekti järjesti myös lukuisia työpajoja ja webinaareja, joissa osallistujat saivat projektin tavoitteisiin liittyvää osaamista ja tietoa yritysten käytännön arjen helpottamiseksi, työtehon ja hyvinvoinnin sekä tehokkuuden lisäämiseksi.

Projektin tuloksena yritysten henkilöstön digitaalinen osaaminen on parantunut ja ymmärrys digitalisaatiosta ja sen tuomista hyödyistä on lisääntynyt Keski-Suomen alueella. Projektissa on tuotettu keinoja yrityksen henkilöstön digitaalisen kyvykkyyden kehittämiseksi ja tueksi. Projektin toimintamallit on koottu työkirjaksi, joka on projektin jälkeen laajasti hyödynnettävissä yritysten ja organisaatioiden henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisessä. Tuloksia ja tuotoksia jalkautettiin kuntien elinvoimapalveluiden, yritysten sekä yrityskehittäjien tietoon ja tietoa levitettiin myös erilaisten tiedotuskanavien kautta.