Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22677

Hankkeen nimi: Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1050191-7

Jakeluosoite: Sammonkatu 6

Puhelinnumero: 0400364642

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.popli.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esko Hassinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esko.hassinen(at)popli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400364642

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat toimintarajoitukset ovat aiheuttaneet Suomen suurimmalle kansanliikkeelle, urheiluseuratoiminnalle merkittäviä haasteita ja ongelmia. Olympiakomitean selvityksen (toukokuu 2021) mukaan arviolta noin 350 000 säännöllistä harrastajaa on tauolla tai lopettanut seuratoiminnassa Suomessa, ja jopa 200 000 uutta harrastajaa on jäänyt tulematta mukaan seuratoimintaan. Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hankkeen tavoitteena on parantaa koronasta kärsineen urheiluseuratoiminnan toiminta- ja työllistämisedellytyksiä digiosaamista ja -palveluja kehittämällä.

Järjestödigi 2020 -kartoituksen mukaan digitalisaation taso vaihtelee paljon järjestökentällä, ja erityisesti pienissä paikallisyhdistyksissä digiosaaminen voi olla vähäistä ja rajoittua yhden vapaaehtoistoimijan osaamiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa urheiluseuratoiminnassa mukana olevien toimihenkilöiden ja ohjaajien digitaitoja, jotta toimijoiden osaaminen digitaalisten palvelujen käyttäjinä ja tuottajina lisääntyy. Tavoitteena on myös tukea digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen kehittämistä seuroissa sekä juurruttaa digitaalista toimintakulttuuria seuroihin. Uusien ja helppokäyttöisten digipalvelujen myötä seuroihin pyritään tuomaan uusia harrastajia, ohjaajia ja toimihenkilöitä sekä saamaan koronapandemian aikana seurassa lopettaneet henkilöt palaamaan takaisin. Samalla lisätään seurojen mahdollisuuksia työllistää tulevaisuudessa henkilöitä erilaisiin digitaalisuutta hyödyntäviin ohjaus- ja seuratoiminnan tehtäviin.

Hankkeessa tarjotaan seuratoimijoille digiosaamisen eri alueisiin liittyvää koulutusta sekä toteutetaan seuratoimijoiden käyttöön digioppimisympäristö, joka toimii koulutusalustana ja kanavana digitaalisten palvelujen tuottamisessa. Oppimisympäristö suunnitellaan ja toteutetaan olemassa olevia alustoja hyödyntäen yhteistyössä hankkeeseen valittavien pilottiseurojen kanssa. Oppimisympäristöä pilotoidaan koulutuksissa ja seurojen palvelujen tuottamisessa. Hankkeessa tarjotaan myös seuroille neuvontaa ja tukea oppimisympäristön käyttöön.

Hankkeen tuloksena seuratoimijoiden digitaidot ja valmiudet digitaalisten palvelujen käyttöön vahvistuvat. Työttömillä henkilöillä digitaitojen vahvistuminen parantaa myös heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Seurahallinnossa koetaan digiloikka, kun verkkokokoukset ja yhteisöllinen työskentely digialustoilla yleistyvät. Seuratoimijat saavat myös osaamista digitaalisten palvelujen tuottamisessa, jonka myötä uudistetaan seurojen palveluja ja mahdollistetaan etäpalvelujen käyttöönotto. Oppimisympäristön kautta pilotoitavat digitaaliset palvelut tuovat seuroille kokemuksia uudenlaisesta toiminnasta ja harrastajille uusia harrastusmahdollisuuksia. Parantuneen digiosaamisen myötä mahdollistetaan laajempi palvelutarjonta ja seuratoiminnan pysyminen jatkossakin elinvoimaisena.

Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hanketta toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2021 – 31.8.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat urheiluseuratoimijat: seurojen hallituksen jäsenet, ohjaajat, valmentajat ja toimihenkilöt Pohjois-Pohjanmaalla PoPLi ry:n toiminta-alueella (22 kuntaa). Seuratoimijat voivat olla taustaltaan vapaaehtoisia, työssä olevia, yrittäjiä, työttömiä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia tai opiskelijoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat seurojen jäsenet ja henkilöt, jotka käyttävät seuran palveluja, ovat kiinnostuneita osallistumaan seuran toimintaan tai palaamaan seuraan tauon jälkeen. Toimintaan kytkeytyvät myös alueen kunnat, erilaiset yhdistykset ja järjestöt, oppilaitokset ja yritykset, jotka hyödyntävät seurojen digipalveluja tai tuottavat niitä yhteistyössä seurojen kanssa. Välillistä kohderyhmää ovat myös uudet, seurojen digitaalisten palvelujen pariin mahdollisesti jatkossa työllistyvät henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 103 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 103 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 103 150

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 103 150

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan

Kunnat: Lumijoki, Ii, Raahe, Tyrnävä, Oulainen, Taivalkoski, Hailuoto, Siikajoki, Muhos, Siikalatva, Merijärvi, Kempele, Utajärvi, Kärsämäki, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäntä, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Liminka, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa selvitysten pohjalta. KIHUn (2019) selvityksen mukaan urheiluseurojen toimintaan osallistuvista 15-74-vuotiaista vapaaehtoistyötä tekevistä henkilöistä enemmistö on miehiä (64 %). Myös harrastajista 62 % on miehiä. Kokemuksen perusteella luvut ovat vastaavia myös hankealueella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolisidonnaisia. PoPLin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti toiminta on tasa-arvoista, esteetöntä ja avointa eri väestöryhmille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan tavoitteena on parantaa kaikkien seuratoimijoiden digitaitoja. Hanke itsessään on tasa-arvoa lisäävä, sillä hankkeen toiminnan tuloksena seurojen digipalvelut ovat aiempaa tasa-arvoisemmin harrastajien saatavilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Digiosaamisen lisääntyessä hyödynnetään aiempaa enemmän etäyhteyksiä ja syntyy uusia digipalveluja, mikä vähentää tarvetta liikkua autolla ja siten vähentää polttoaineiden kulutusta. Hankkeen toiminnassa käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja, mikä vähentää paperin kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Etäyhteyksien käyttö ja digipalvelut vähentävät autolla liikkumista ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua, kuten yhteiskuljetukset ja julkinen liikenne.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeen toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta, mutta digitaaliset ratkaisut vähentävät luonnonvarojen käyttöä, yksityisautoilua ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Tällä on positiivinen, välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Etäyhteyksien käyttö ja digipalvelut vähentävät autolla liikkumista ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä, millä on vaikutusta kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Digiosaaminen lisää digitaalisten työkalujen ja alustojen käyttöä ja säästää materiaaleja. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon materiaalien kestävä käyttö. Koulutustoiminnassa ja viestinnässä käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatio toimii kestävän kehityksen mukaisesti ja kierrättää jätteensä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä, erityisesti sähköä (digitoiminnot). Toteuttajaorganisaation vastuullisuussuunnitelmaan vuodelle 2022 on kirjattu sähkösopimuksen vaihtaminen uusiutuvaan energiaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeessa kehitetään seuratoimijoiden digiosaamista ja monipuolistetaan digipalvelujen avulla seurojen palvelutarjontaa, mikä lisää urheiluseurojen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta sekä tuo uusia paikallisia palveluja. Digipalvelut lisäävät myös palvelujen tavoitettavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä seurojen kanssa digioppimisympäristö, joka toimii myös palvelualustana. Lisääntyneen digiosaamisen myötä seuratoimijat voivat kehittää jäsenille ja asiakkailleen uusia digitaalisia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Digiosaamisen lisääntyessä hyödynnetään aiempaa enemmän etäyhteyksiä ja syntyy uusia digipalveluja, mikä vähentää tarvetta liikkua autolla. Harrastaminen on mahdollista myös kotoa käsin. Myös toteuttajaorganisaatio huomioi kestävän liikkumisen omassa toiminnassaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Digitaitojen paraneminen lisää toimijoiden hyvinvointia monin tavoin: lisää osallistumismahdollisuuksia, sujuvoittaa seuratoiminnan arjen pyörittämistä sekä mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Digitaidot voivat lisätä myös työllistymismahdollisuuksia. Uusien, helppokäyttöisten digipalvelujen avulla voidaan lisätä paikallisia harrastusmahdollisuuksia ja tavoittaa uusia kohderyhmiä mukaan toimintaan. Tämä lisää palveluja hyödyntävien henkilöiden hyvinvointia. Liikkumisen lisääntymisellä puolestaan on myönteinen vaikutus väestön terveyteen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena on parantaa seuratoimijoiden digitaitoja sukupuolesta, iästä tai työllisyystilanteesta riippumatta. Digitaaliset palvelut ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Digipalvelut edistävät urheiluseurojen palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla. Digitaitojen vahvistuminen parantaa hankkeeseen osallistuvien henkilöiden yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla. Hankkeen toimintaan voi osallistua henkilöitä eri kulttuuriryhmistä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Hanke tukee digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen kehittämistä seuroissa sekä juurruttaa digitaalista toimintakulttuuria seuroihin. Tämä lisää seurojen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa pilotoidaan digitaalista oppimisympäristöä, mutta hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta fyysiseen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 2
Hanke ei lisää merkittävästi ympäristöosaamista, mutta hankkeen toteutuksessa tuodaan esille digitaalisten ratkaisujen hyödyt myös ympäristön näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemia aiheutti toimintarajoituksia urheiluseuratoiminnalle, mikä johti harrastajien, ohjaajien ja vapaaehtoisten määrien vähenemiseen. Samalla urheiluseurojen talous joutui koetukselle. Korona-aika myös kiihdytti digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. Hanke pyrki vastaamaan digitaalisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Digitaalista osaamista tarvitaan urheiluseuroissa enenevissä määrin digiloikan myötä. Urheiluseuroissa digiosaaminen voi myös olla yhden vapaaehtoisen käsissä, joten on tärkeää, että sitä olisi useammalla seurassa toimivalla henkilöllä. Hankkeen tarpeesta tiedettiin myös, että paremmalle digiosaamiselle on urheiluseuroissa tarvetta.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa koronasta kärsineen urheiluseuratoiminnan toiminta- ja työllistämisedellytyksiä digiosaamista ja -palveluja kehittämällä. Tavoitteena oli myös tuottaa ja käyttöön ottaa digitaalinen oppimisympäristö.
Urheiluseuroissa toimivien digiosaamista kehitettiin kouluttamalla, sparrauksilla, työpajoilla ja yhteisillä kehittämisprojekteilla, esimerkiksi digitaalisen työkalun uudistus, kotisivujen uudistuksella tai palvelumuotoiluprosessilla. Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutimme kartoituksen, jossa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n toiminta-alueen urheiluseuroilta kysyttiin, mistä digitaalisen osaamisen aiheista he kokevat tarvitsevansa koulutusta ja lisätietoa. Digitaalisia taitoja ja koulutustarpeita kartoittavaan kyselyyn vastasi 44 urheiluseuraa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n toimialueelta. Kartoituksessa esiin nousseista aiheista pilotoimme kuusiosaisen koulutussarjan. Koulutus pilotointiin valittiin kahdeksan urheiluseuraa. Ensisijaisena valintakriteerinä oli urheiluseuran tarve digitaalisen osaamisen kehittämiselle, myös urheiluseurassa käytettävissä olevat resurssit vaikuttivat. Urheiluseurat valittiin kartoittamalla kiinnostusta ja tarvetta osallistua digitaaliseen kehittämiseen.
Koulutus pilotoinnin tuloksena tuotettiin kuusiosainen digitaitojen koulutuskokonaisuus, jonka sisältöön urheiluseurat osallistettiin alkukartoituksella sekä keräämällä ideoita jokaisen koulutuksen yhteydessä. Koulutuskokonaisuuden pilotoinnin tavoitteena oli lisäksi osallistaa urheiluseurat oppimisympäristön sisällön suunnitteluun. Koulutuspilotissa tuotettu materiaali vietiin hankkeen myöhemmässä vaiheessa oppimisympäristöön viisiosaiseksi verkkokoulutuskokonaisuudeksi. Koulutuksien sisällöt olivat; 1. Viestinnän suunnitelmallisuus ja seuran digitaalinen kyvykkyys. 2. Toimivat ja tarkoituksenmukaiset nettisivut. Verkkosivut seuran digitaalisen toiminnan kivijalkana. 3. Sosiaalinen media työvälineenä. Seuralle sopivat somekanavat ja niiden optimaalinen käyttö ja vinkkejä suunnitelmalliseen sisällöntuottamiseen. 4. Urheiluseuran sisäinen viestintä ja ohjelmistot. 5. Laadukkaan visuaalisen materiaalin tuottaminen eri kanaviin. 6. Digitaaliset palvelut urheiluseuran tukena. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kilpailutettiin, toteutettiin ja käyttöön otettiin urheiluseurojen toimintoja ja kouluttautumista ja palvelun tuottamista tukeva oppimisympäristö.
Hankkeen osatavoitteina oli välttää ja ehkäistä seuroissa työskentelevien henkilöiden mahdollisia lomautuksia digipalveluja kehittämällä. Lisätä seurojen mahdollisuuksia työllistää tulevaisuudessa henkilöitä, erityisesti työttömiä, nuoria, opiskelijoita, osatyökykyisiä ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia erilaisiin digitaalisuutta hyödyntäviin ohjaus- ja seuratoiminnan tehtäviin. Hankkeessa toteutettiin digitaalinen palvelumuotoilun pilotointi kolmen urheiluseuran kanssa. Urheiluseuroissa oli digitaaliselle oppimisympäristölle hyvin erilaisia tarpeita. Urheiluseurat tuottivat oppimisympäristöön oman toimintansa kannalta hyödyllisen tuotteen tai palvelun ja samalla kehittivät digitaalista osaamistaan.
Hankkeen avulla urheiluseurojen osaaminen ja mahdollisuus hyödyntää digitaalisia digipalveluja urheiluseuran palvelutarjonnassa on kehittynyt. Lisäksi oppimisympäristön avulla tarvittava koulutus on helposti saavutettavissa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Verkko-oppimisympäristön avulla tarvittava tieto ja koulutukset ovat saavutettavissa maantieteellisestä paikasta, välimatkasta, sosioekonomisesta asemasta tai ajasta riippumatta. Hankkeen toteuttaja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry jatkokehittää niitä edelleen sekä huolehtii niiden sisällön ajantasaisuudesta ja saavutettavuudesta kohderyhmälle.
Hankkeessa toteutettu oppimisympäristö jää käyttöön ja urheiluseuroilla on mahdollista hyödyntää hankkeessa tuotettuja koulutuksia hankkeen päättymisen jälkeenkin. Urheiluseurat voivat myös tuottaa omaa materiaalia oppimisympäristöön, mikäli niin haluavat. Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hankkeen toteuttamaan oppimisympäristöön on tuotu koulutuksia usealta Suomen Liikunnan alueelta, hankkeen edetessä oppimisympäristölle on tehty jatkokehityssuunnitelma ja oppimisympäristön jatkuvuus on varmistettu. Hankkeen toimintoja on pyritty juurruttamaan osaksi urheiluseurojen toimintaa osallistamalla kohderyhmää hankkeen toteutukseen. Urheiluseuroja on kuultu vahvasti koulutusten sisällön, ajankohdan sekä toteutustapojen valinnassa.
Hanke toteutui aiotulla maantieteellisellä alueella. Kohderyhmästä hankkeeseen on osallistunut urheiluseurassa toimivia päätoimisia henkilöitä, hallituksen jäseniä, valmentajia, ohjaajia, urheiluseuraan työllistyviä henkilöitä, vapaaehtoisia, opiskelijoita, jotka ovat työllistymässä urheiluseuraan tai toimivat vapaaehtoisina. Hankkeessa tuotetuista koulutuksista nähtiin olevan hyötyä urheiluseuratoimintaan mukaan lähtevien henkilöiden perehdyttämisessä ja mukaan ottamisessa esimerkiksi seuran digitaalisen viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa mukana olleiden henkilöiden digitaalisen osaamisen ja kasvamisen vaikutukset näkyvät hankkeen välillisessä kohderyhmässä. Digitaitojen paraneminen mahdollistaa sujuvamman seuratoiminnan arjen pyörittämisen, toiminnan kehittämisen ja palvelujen tarjoamisen etä- ja hybridimallilla, mikä lisää toimijoiden digihyvinvointia sekä palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Hankkeen toimintaan osallistui 126 henkilöä. Osa osallistujista osallistui etänä ja heille lähetettiin lomake täytettäväksi, mutta vain muutama palautti lomakkeen täytettynä. Palvelumuotoilua eli urheiluseuran oman tuotteen tuottamista oppimisympäristöön pilotoitiin kolmen urheiluseuran kanssa. Tässäkin hankkeen vaiheessa osallistujamäärä pidettiin tarkoituksella rajallisena, koska kyse oli pilotoinnista. Lisäksi piti huomioida hankkeella käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, sillä palvelumuotoilun pilotointi vaati useita tapaamiskertoja erikseen jokaisen urheiluseuran kanssa, jotta muotoiluprosessi saatiin päätökseen. Oppimisympäristön ja koulutusten ja palvelumuotoilun mahdollisuuksien esittelyssä on pyritty tavoittamaan PoPLin toiminta-alueen urheiluseuroja mahdollisimman paljon, jotta tietoisuus oppimisympäristöstä ja koulutuksista leviää ja hankkeen toiminta saadaan juurrutettua toiminta-alueen urheiluseuroihin. Samalla on tehty digitaalisiin taitoihin liittyvää sparrausta urheiluseuran sitä toivoessa. Esille nousseita asioita ovat olleet esimerkiksi seuran vapaaehtoisten kouluttaminen mukaan urheiluseuran tehtäviin, johon oppimisympäristössä valmiina olevat koulutukset ovat osoittautuneet hyviksi ja tarpeellisiksi. Hankkeen toimialueen seuroihin yhteyttä otettiin sähköpostitse tai soittamalla ja siten oltiin yhteydessä yhteensä 114 seuraan. Suurin osa tavoitetuista seuroista on ollut kiinnostunut työpajasta ja vain muutama (7) on kieltäytynyt siitä esimerkiksi aikaresurssien takia. Työpajoihin ilmoittautui 93 ja osallistui 94 henkilöä. Työpajoja järjestettiin yhteensä 21. Palaute hankkeen toiminnasta on ollut positiivista. Hankkeesta tiedotettiin Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n kotisivuilla, verkostotilaisuuksissa, uutiskirjeissä sekä PoPLin sosiaalisen median tileillä eli Facebookissa ja Instagramissa. Hanke on esitellyt oppimisympäristöä ja verkkokoulutuksia useissa sidosryhmätilaisuuksissa, joiden ajatellaan saattavan hankkeen tuotoksia kohderyhmän käyttöön hankkeen toiminnan loputtua. Tilaisuuksiin on osallistunut arviolta 274 henkilöä. Hankkeessa tuotettuun oppimisympäristöön on luotu käyttäjätunnuksia 108 kappaletta hankkeen päättymisen hetkellä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä mm. Liikunnan Aluejärjestöissä käynnissä olleiden digitaalisuutta kehittävien hankkeiden kanssa. Hankkeen päättämisvaiheessa toteutettiin kaikille avoin oppimisympäristön koulutus -työpaja ja hankkeen tulosten julkistamis-webinaari.