|
|
|
Hankekoodi: S22680
Hankkeen nimi: KeMu - Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelma
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: 029 4480000
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leinonen Eeva Kyllikki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.leinonen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 476 2278
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mikroyritysten osuus Suomen yrityksistä on valtava. Tilastokeskuksen mukaan 94,4% suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä eli alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä. Mikroyritysten liiketoimintavalmiudet ovat usein heikompia kuin pk- ja suuryrityksillä mm. mikroyritysten pienen koon ja rajallisten resurssien vuoksi. Mikroyritykset ovat usein yrittäjäjohtoisia, mikä johtaa helposti tilanteeseen, jossa yrittäjältä vaaditaan kohtuuttomia valmiuksia ymmärtää ja hallita kattavasti yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueita. Tämän johdosta mikroyritysten kyky havaita ja vastata liiketoimintaansa liittyviin muutoksiin on usein heikko.
Yritykset elävät jatkuvassa muutoksessa, johon voi vaikuttaa esimerkiksi digitalisaatio, kasvu tai kiristyvä kilpailutilanne. Muutoksista selviäminen vaatii yritykseltä muutoskyvykkyyttä niin yrittäjän kuin yrityksen henkilöstönkin osalta. Tutkimusten mukaan, mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyden valmiudet ovat puuttellisia. Muutoskyvykkyyden puutteet korostuvat erityisesti mikroyrityksissä, joissa muutoksiin reagoimiseen ei ole käytettävissä merkittäviä resursseja. Tämä on näkynyt erityisesti viime aikoina Covid-19 -pandemian kautta, jonka seurauksena moni mikroyritys on ajautunut ongelmiin. Koronan jälkipyykki kestää pitkään. Yritysten omat resurssit ja jaksaminen ovat olleet koetuksella jo 1,5 vuotta. Tarvitaan uskoa ja luottamusta parempaan tulevaisuuteen. Yritykset tarvitsevat apua enemmän kuin aiemmin. Mikro- ja pk-yritysten on tärkeää tunnistaa yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät henkilöstön osaamis- ja kehittämistarpeet, jotta muutoksiin voidaan varautua. Usein juuri henkilöstön heikko muutoskyvykkyys jarruttaa ja kuormittaa yritystä muutoksessa.
Kemu - Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelman tavoitteena on kehittää muutosjohtamiskyvykkyyttä covid19-pandemiasta kärsineissä sekä muissa muutosjohtamiskyvykkyyttä lisää tarvitsevissa yrityksissä. Hankkeessa kehitetään hankkeeseen osallistuvien mikro- ja pk-yritysten sekä niiden henkilökunnan muutoskyvykkyyttä toteuttamalla muutoskyvykkyyden valmennusohjelma. Valmennusohjelmassa yritykset oppivat arvioimaan paremmin nykytilaansa sekä tunnistamaan ja varautumaan muuttuvan liiketoimintaympäristön aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeen muutoskyvykkyyden kehitystoimenpiteillä pyritään vahvistamaan suomalaisten mikro- ja pk-yritysten kyvykkyyttä vastata muutosten mukana tuomiin haasteisiin. Hankkeen avulla jalkautetaan myös uusia muutosjohtamisen toimintatapoja hankkeeseen osallistuvien yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön ja näin alueiden muutoskyvykkyyden kehittämiseen myös hankeajan jälkeen.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään työpakettiin (TP), joista TP4 on koko hankkeen läpileikkaava työpaketti seuraavasti:
- TP1 Nykytila-analyysi: Yritysten liiketoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointi digi-, kasvu- ja myynnillisen kyvykkyyden sekä työhyvinvoinnin itsearviointityökalujen avulla.
- TP2 Mikrokurssit: Yritysten muutostarpeita vastaavia, etänä toteutettavia mikrokursseja pääsääntöisesti päätoteuttajan (MicroENTRE:n ja Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimusryhmän) tarjoamana, etäosallistuminen.
- TP3 Osallistava muutos: Työpakettiin sisältyy vertaiskehittämistyöpajoja yrittäjille sekä yrityskohtaisia henkilöstöä osallistavia työpajoja.
- TP4 Muutosjohtamisen suunnitelma: Yrityskohtaiset muutosjohtamisen suunnitelmat, joita päivitetään läpi hankkeen.
Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoiminta on kehittynyt ja yritysten muutoskyvykkyys tulevaisuuden muutoksia kohtaan on parantunut. Yritysten osaaminen liiketoiminnan johtamiseen ja muutoksiin liittyen on kehittynyt. Muutoskyvykkyyden valmennusohjelmaan osallistuneet mikro- ja pk-yritykset tehostavat valmiuksiaan havaita ja reagoida liiketoimintaansa liittyviin haasteisiin. Mikro- ja pk-yritysten yrittäjät voivat myös myöhemmin hyödyntää hankkeen tuloksena syntyvää muutosjohtamisen vertaisverkostoa toimintansa kehittämisessä. Henkilöstötasolla, valmennusohjelma lisää henkilöstön osallisuutta yrityksen muutosjohtamiseen ja työhyvinvointia. Yrityskohtaisiin osallistaviin työpajoihin osallistuneiden yritysten henkilöstön sitoutuminen yrityksen toimintaan ja liiketoimintaa koskeviin muutoksiin on parantunut, ja koettu työhyvinvointi kehittynyt.
Valmennusohjelman järjestämisestä kerätyt opit kehittävät yrityspalveluorganisaatioiden kykyä tukea pienyrityksiä muutoskyvykkyyden johtamisessa myös jatkossa.
Mikro- ja pk-yritykset, joiden liiketoimintaan korona-aika on tuonut haasteita, sekä muut mikro- ja pk-yritykset, joilla on muutoskyvykkyyden haaste. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat ko. yritysten työntekijät.
Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti mm. seuraavat tahot:
1. Osallistuvien mikro- ja pk-yritysten mahdollinen kumppaniyritykset tai muu vastaava verkosto
2. Yrityskehitysorganisaatiot
3. Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot
4. Alueelliset yrittäjäverkostot
5. Muut yrittäjät
6. Yrittäjän muutoskyvykkyydestä kiinnostuneet tahot
7. Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö
8. Muut kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 449 337
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 439 698
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 551 524
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 540 240
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Koillismaan
Kunnat: Taivalkoski, Kärsämäki, Merijärvi, Alavieska, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Kuusamo, Haapajärvi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 75
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 84
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Hankkeen viestinnässä hyödynnetään pääasiassa sähköistä markkinointia painetun markkinoinnin sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys huomioi toiminnassaan megatrendejä kuten vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoiminnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys huomioi toiminnassaan megatrendejä kuten vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoiminnassa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys huomioi toiminnassaan megatrendejä kuten vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoiminnassa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys huomioi toiminnassaan megatrendejä kuten vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoiminnassa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys huomioi toiminnassaan megatrendejä kuten vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoiminnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa toteuttavalla muutosjohtamisen valmennusohjelmalla luodaan pohjaa muutoskykyiselle ja kestävälle pienyritystoiminnalle. Muutoskyvykäs yritys kykenee innovoimaan uutta. Hanke tarjoaa uusia toimintatapoja ja työkaluja yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön alueittaisen yrityskehitystoiminnan edistämiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen muutosjohtamisen valmennusohjelman vertaiskehittämistyöpajat tukevat yritysten verkostoitumista, vertaisoppista ja yhteiskehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hankkeessa hyödynnetyt sähköiset alustat ja digitaaliset ratkaisut vähentävä liikkumista eri paikkoihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Muutoskyvykkyyden kehittäminen perustuu osin vertaiskehittämiseen, jossa yrittäjien ja yritysten henkilöstön kanssa luodaan yhteistä ymmärrystä ja kehitetään muutosta ennakoivia toimintatapoja. Muutokseen varautuminen lisää osaltaan yrityksen ja sen henkilökunnan hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden toimijoiden tasa-arvoisuutta kasvukeskuksien toimijoihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä miehiä että naisia hankkeen eri toimenpiteissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen. Hankkeen osallistujat ovat siis samanarvoisia keskenään riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä ja sen tuotoksissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Mikroyrittäjien muutostilanteiden ennakointi ja valmistautuminen voidaan nähdä yhtenä merkittävänä haasteena tämän päivän muuttuvassa toimintaympäristössä. Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelma (KeMu) -hankkeessa kasvatettiin mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyden valmiuksia. Tunnistettiin yritysten toimintaympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä sekä kartoitettiin yritysten kehittämistarpeita. Jotta suunnitelmallinen yritysten toimintaympäristön muutosten ennakointi ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen varmistui, keskityttiin hankkeessa konkreettisten toimintatapojen muutoksiin yrityksissä ja alueilla laajemminkin. Työhyvinvointi nähtiin tärkeänä osana resilienssiä, joten työhyvinvointiin liittyvät sisällöt, kokemuksen kautta saatu tietämys ja kehitetyt työkalut huomioitiin osana hankkeessa toteutettua muutoskyvykkyyden valmennusohjelmaa.
Nähtiin tarve käytännönläheisille, keveille ja nopeille keinoille tunnistaa ja arvioida mikroyritysten muutoskyvykkyyden nykytilaa ja tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä. Osaamisen kehittymisen ja ymmärryksen lisäämisen myötä yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyys lisääntyi.
KeMu-hanke aloitti marraskuussa 2021. Ensimmäiset alkukartoitukset toteutettiin tammikuussa 2022 ja viimeiset valmennukset ja sparraukset syys/lokakuussa 2023. Hanketta toteutettiin Koillis-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Nivala-Haapajärven seutu sekä Kalajoen kaupungissa. Hankkeeseen osallistuneiden kotikuntia olivat Kuusamo, Taivalkoski, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Haapajärvi, Alavieska, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki.
Valmennusohjelma aloitettiin arvioimalla yritysten nykytila alkukartoituksen avulla yhdessä yrityskehittäjän kanssa. Kullekin yritykselle laadittiin räätälöity kehittämissuunnitelma. Tätä kehityspolkua tuettiin yksilö- ja ryhmävalmennuksin sekä vertaistyöpajoin. Lisäksi Moodle-oppimisympäristöön rakennettiin kehitystä tukeva oppimispaketti 27 mikrokursseineen. Valmennusohjelman lopussa käytiin jokaisen osallistujan kanssa loppuarviointi. Valmennusten, työpajojen ja mikrokurssien teemat kumpusivat yrittäjien tarpeista: videotyöpaja, työhyvinvointi, WordPress työpajat, digitaalinen viestintä ja markkinointi, riskienhallinta.
Yrityspalveluorganisaatioiden osaamista kehitettiin jalkauttamalla uusia muutosjohtamisen toimintatapoja ja välineitä heidän käyttöönsä.
KeMu-hankkeen oikea-aikaisuus sekä tarpeellisuus ja toimenpiteiden hyödyllisyys korostui, hankkeen sattuessa koronapandemian jälkimaininkeihin sekä Ukraina-sodan ajankohtaan. Tämä näkyi mm. yrittäjien kokemuksena, kuinka se on tukenut yrittäjiä näinä haasteellisina aikoina ja ovat näkyneet yrittäjien sitoutumisena, erilaisina oivalluksina ja kasvutarinoina. Mukana olevat yrittäjät olivat aktiivisesti mukana hankkeen eri valmennuksissa sitoutuen erinomaisesti mm. omien kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä yritystoiminnan kehittämiseen.
Ketterä Strategiatyökalu ketterän ja muutoskyvykkään yrittäjän tueksi (Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutin julkaisuja 4/23) on hankkeen sisältöihin ja kertyneen kokemuksen pohjalta laadittu opas. Opas auttaa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarjoamalla systemaattisen prosessin strategiatyön eri vaiheisiin. Materiaali (Pdf-muotoinen työkirja) on saatavilla Naturpoliksen verkkosivulla: Naturpolis.fi ja yliopiston julkaisutietokannassa: https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/47226/nbnfioulu-202401121215.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hankkeen valmennusohjelmia olivat toteuttamassa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, MicroENTRE, Kalajoen kaupunki, Naturpolis ja NIHAK, joilla oli kontaktit ja tuntemus alueen yrityksiin. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja rahoituksen oli myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2021–31.10.2023.