Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22681

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden taidot - Kainuu ennakoi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 115

Puhelinnumero: 0295023500

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/kainuu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ristioja Anne Katariina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.k.ristioja(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295023582

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja Kainuun työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ennakointia kehittämällä. Hankkeessa kehitetään ennakoinnin toimintamalleja siten, että alueen toimijat voivat hyödyntää ennakointitietoa aiempaa paremmin osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena ja päätöksenteossa.

Hankkeella on kolme päätavoitetta:
1) Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin vahvistaminen ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen
2) Maakunnallisen ennakoinnin ja seurannan toimintamallin luominen sekä kärkitoimialojen ennakointi- ja seurantafoorumityöskentelyn uudistaminen
3) Ennakoinnin tuloksista viestiminen

Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta Kainuussa ja helpottaa työpaikkojen täyttymistä ja parantaa työllisyysastetta Kainuun maakuntaohjelman ja Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, jonka avulla ennakoinnin toimijat voivat laatia osaamisen kehittämisen tulevaisuuskuvaa 3-5 vuoden aikajänteellä ja etsiä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan.
Samanaikaisesti kehitetään ennakoijien, ennakointiryhmien ja -verkostojen käytännön ennakointityön osaamista.

Toimintamallia kehitetään siten, että yritykset saadaan entistä tiiviimmin mukaan ennakointiin ja ennakointitieto puolestaan hyödyttämään yritysten kehittämistoimintaa. Kehittämistoimia toteutetaan mm. kärkitoimialojen klusteriryhmissä ja muissa vastaavissa toimialaryhmissä ja luodaan toimiva tapa ennakoinnin kannalta oleellisen tiedon välittymiseksi ennakointitoimijoille.

Ennakoinnin toimintamallin kehittämisen yhteydessä kehitetään viestintää ja nivotaan viestintä osaksi uusia toimintatapoja ja yhteistyötä. Hanke etsii sopivia, moderneja viestintätapoja ja
-kanavia sekä ennakointitoimijoiden väliseen että ulkoiseen viestintään. Ennakointituloksista viestitään systemaattisesti ja tieto on helposti hyödynnettävissä. Viestinnän vastuut selkeytetään.
Hankkeen tuloksena ennakointitoimijoiden yhteistyö kehittyy ja systematisoituu, jolloin siitä tulee tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Ennakointityö tulee näkyvämmäksi ja sen tuloksia viestitään tehokkaammin. Ennakointi ei jää erilliseksi toiminnoksi ja sitä voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. Osaamisen ja yritysten kehittämistoimien suunnittelu pohjautuu entistä monipuolisempaan tietoon. Viestinnässä hyödynnetään ja kehitetään olemassa olevia ennakoinnin ja seurannan internet-foorumeita, esim. https://kainuunliitto.fi/tietopalvelut/ennakointi-kuiskintaa/.

Pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma lievenee ja siihen löydetään pysyviä ratkaisuja. Tämä helpottaa omalta osaltaan työvoiman saatavuutta. Työvoiman saatavuuden pullonkauloja voidaan ehkäistä ennalta ja yritykset pystyvät kehittämään henkilöstönsä osaamista tarvittavaan suuntaan, kun ennakointitieto tukee päätöksentekoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ennakointia tekevät organisaatiot ja asiantuntijat Kainuussa: Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun TE-toimisto, oppilaitokset (KAO, KAMK, Kajaanin yliopistokeskus), Kainuun Yrittäjät, kunnat, työllisyyden kuntakokeilu, Kainuun sote, Kainuun liiton vetämät klusterityöryhmät sekä yritykset ja työnantajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

työnhakijat, työssä olevat, poliittiset päätöksentekijät, opiskelijat, muut ennakointitiedosta hyötyvät tahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 987

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 350 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 987

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Heinäkuun lopussa 2021 Kainuussa työttömistä työnhakijoista oli miehiä 1 922 (56 % työttömistä) ja naisia 1 506. Työttömyys väheni viime vuodesta miehillä 11 % ja naisilla 16 %. Useita eri aloja vaivaa työvoimapula ja moniin tehtäviin oli heinäkuun lopussa vähemmän tai hieman enemmän työnhakijoita kuin avoimia paikkoja. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun lopussa eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (perinteisesti miesvaltaisia aloja) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöille (perinteisesti naisvaltainen ala). Lähde: Työllisyyskatsaus heinäkuu 2021, joka perustuu TEM:n työnvälitystilaston tietoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimilla voi välillisesti olla vaikutusta työmarkkinoiden segregaatioon mm. segregaation tunnistamiseen ja pyrkimykseen toimia sitä vähentävästi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeen toiminnoissa hyödynnetään sähköisiä palveluja ja yhteydenpidossa virtuaalisia kanavia. Hankkeessa ei laadita painotuotteita, asiakirjat ovat sähköisessä muodossa ja tulostamista vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 0
Hankkeessa käytetään sähköisiä järjestelmiä ja alustoja sekä videoyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hyvin vähäinen vaikutus
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Ei juurikaan vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei juurikaan vaikutusta. Ennakointityöhön liittyy olennaisesti mm. kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Kestävän kehityksen näkökulma liittyy ennakointiin, joten se huomioidaan myös hankkeen toiminnassa. Kestävä kehitys vaikuttaa myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja -vaatimuksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää uudenlaisten koulutussisältöjen suunnittelussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeella kehitetään alueen ennakointitoimijoiden työskentelyä, viestintää ja ennakointitiedon hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Hankkeess hyödynnetään moderneja työskentelytapoja ja -välineitä, mikä osaltaan vähentää matkustamista alueen sisällä ja eri alueiden välillä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hankkeen toimenpitein tuotetaan ennakointitietoa alueen työnantajien ja muiden toimijoiden päätöksenteon ja osaamisen kehittämistoimien tueksi, joka osaltaan vahvistaa alueen elinvoimaa ja lisää hyvinvointia. Kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edistää osallisuutta yhteiskuntaan ja vähentää syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hanke voi välillisesti vaikuttaa tasa-arvoa edistäviin ja segregaatiota vähentäviin asenteisiin ja toimintatapoihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Ennakointitiedon viestimisellä ja käyttämisellä mm. osaamisen kehittämisen päätöksenteon tukena voi olla jonkin verran positiivista vaikutusta yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 2
Voi olla hieman vaikutusta ratkaisujen löytämiseen kulttuurin ja luovien alojen osaamis- ja kohtaantohaasteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ympäristöosaaminen ei sellaisenaan ole hankkeen toimintojen keskiössä. Y

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tulevaisuudet taidot - Kainuu ennakoi -hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja Kainuun työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ennakointia kehittämällä. Hankkeen tavoitteena oli sidosryhmäyhteistyön tiivistämisen ja ennakointimallin kehittämisen lisäksi ennakointiviestinnän kehittäminen.

Hankkeessa toteutettiin sidosryhmiä yhteen kokoavia tilaisuuksia, joissa käsiteltiin ennakointitiedon hyödyntämistä osana organisaatioiden toimintaa. Tilaisuuksissa tarkasteltiin organisaatioiden toimintaa ennakoinnin nykytilan kartoittamiseksi. Toimijoita osallistettiin ennakointityöhön kärkitoimialoille suunnatuissa tulevaisuustyöpajoissa sekä kaikille avoimessa skenaariotyöpajassa. Ennakointitietoutta kainuulaisille lisättiin toteuttamalla kaksi ennakointikoulutusta.

Hankkeessa laadittiin ennakoinnin toimintamalli, jonka avulla ennakoinnin toimijat voivat laatia osaamisen kehittämisen tulevaisuuskuvaa 3-5 vuoden aikajänteellä ja etsiä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan. Ennakointimalli on koko Kainuuta tukeva tuotos, joka toimii runkona Kainuun sidosryhmien systemaattiselle ennakointityölle. Ennakointimalli sisältää mm. Kainuun ennakointityön viisivuotissyklin ja ennakoinnin vuosikellon.

Muuttuneen maailmantilanteen myötä oli tarpeen päivittää Kainuun puiteskenaariot, joita sidosryhmät voivat hyödyntää omassa ennakointityössään lähivuosina. Skenaariotyö oli osallistava prosessi, jonka toteutukseen osallistui laaja joukko sidosryhmiä ja kansalaisia. Skenaariotyön tuloksena hankkeessa laadittiin neljä eri puiteskenaarioita, joita kuvataan skenaarioraportissa. Skenaarioraportin ja ennakointimallin hyödyntämistä tukemaan laadittiin erillinen ennakointityön ohjeistus.

Osaamis-, työvoima- ja eläköitymiskartoituksen avulla kuvattiin seuraavien 5–10 vuoden aikajänteellä toimialoittain ja kunnittain työvoimatarpeen kehitystä sekä työvoiman osaamisen kehittämisen tarpeita Kainuussa. Kartoituksessa tarkasteltiin julkiselle ja yksityiselle sektorille suunnatun kyselyn ja tilastotiedon avulla tapahtunutta kehitystä ja tämänhetkistä tilannetta työpaikkojen ja työvoiman suhteen sekä väestöennusteen avulla työvoiman tulevaa tarjontaa. Kaksipäiväisessä osaamis- ja työvoimatarvefoorumissa tarkasteltiin sidosryhmien kanssa yritysten toimintaedellytyksiä Kainuussa sekä Kainuun koulutus- ja työvoimatarjontaa. Kartoituksen avulla saatiin kuva nykytilasta ja lähitulevaisuuden osaamistarpeista. Kainuulainen väestö ikääntyy ja vähenee, ja useilla toimialoilla ja kipeä tarve osaavalle työvoimalle. Muutokset toimialoilla, mm. digitalisaation kehitys vaikuttavat olennaisesti myös muuttuneisiin osaamistarpeisiin.

Hankkeen toimenpiteiden myötä ennakointitoimijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt ja saadun palautteen perusteella kainuulaisten toimijoiden ennakointiosaamisen voidaan todeta kasvaneen. Ennakoinnin tärkeys ymmärretään niin aluekehitykselle kuin työmarkkinoiden edistämiselle merkittävänä toimintana.