Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22682

Hankkeen nimi: Digillä opin portaille

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL12

Puhelinnumero: 0294696000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rättyä Lea Anne Irmeli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija TKI

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407658735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on koetellut erityisesti niitä kansalaisia, joiden opiskelu- ja työllistymisvalmiudet sekä -mahdollisuudet ovat jo entuudestaan haasteellisia. Maahanmuuttajataustaiset naiset kuuluvat tähän ryhmään, ja siitä syystä heidän opiskelu- ja työllistymisvalmiuksiensa tukeminen on merkittävää. Heidän panostaan ja osaamistaan tarvitaan alueen elinkeinoelämässä. Monipuolinen opiskeluvalmiuksien vahvistaminen on useille maahanmuuttajille tarpeen, jotta he löytävät itselleen sopivan koulutuspolun, saavat suoritettua opintonsa loppuun ja työllistyvät. Opinnoissa pärjääminen edellyttää itseohjautuvuutta, itsenäistä opiskelua ja etäopiskelutaitoja, jotka ovat entisestään korostuneet koronaviruspandemian aikana. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla ovat digitaaliset taidot ja -opiskeluvalmiudet usein vähäiset, jonka vuoksi näiden taitojen vahvistaminen on keskeinen teema koko hankkeessa.

Riski osattomuuden kokemukseen ja syrjäytymiseen lisääntyy, jos suomen kielen taidossa on vakavia puutteita. Merkittävä osa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä osaa suomea heikosti, ja se vaikuttaa suoraan heidän opiskelu- ja työmarkkina-asemaansa sekä sosiaalisten suhteidensa rakentamiseen. Suuri osa ulkomaalaistaustaisista naisista on perhevapaalla tai kotiäitinä.

Hankkeen tavoitteena on opiskelu- ja työpaikkaa vailla olevien maahanmuuttajataustaisten naisten opiskelu- ja työllistymisvalmiuksien edistäminen. Hankkeen toiminnassa painottuvat digitaalisten taitojen sekä suomen kielen taidon vahvistaminen digiympäristöissä, yksilöllinen ja ryhmämuotoinen koulutus- ja uraohjaus. Osallistujien digitaalisia taitoja vahvistetaan kauttaaltaan hankkeen toiminnassa. Osallistujia ohjataan mahdollisimman paljon kaksikielisesti, suomen kielellä ja omalla äidinkielellä. Kaksikielisyys edistää osallistujien aktiivista osallistumista sekä mahdollistaa asioiden syvemmän ymmärryksen. Osallistujilla on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun heille tärkeistä teemoista omalla äidinkielellään, jolloin luottamus omiin kykyihin ja opiskelu- ja työllistymispolulla etenemiseen vahvistuu. Lisäksi tavoitteena on monikulttuurista ohjaustyötä tekevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen erityisesti etäohjausosaamisen, kielitietoisuuden ja voimavaraistavan työotteen verkkototeutukseen liittyen. Hankkeen tuloksista ja toimivista käytännöistä viestitään monipuolisesti.

Hankkeen myötä toimintaan osallistuvien maahanmuuttajataustaisten naisten digitaalisten välineiden monipuolinen käyttö, digitaalisen materiaalin hyödyntäminen ja verkko-opinnoissa edellytettävä osaaminen lisääntyy. Sähköisen asiointiosaamisen, digitaalisten opiskelutaitojen, sosiaalisen osallisuuden, omien tavoitteiden selkiytymisen sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksien vahvistumisen myötä maahanmuuttajataustaiset naiset ovat edenneet omalla koulutus- ja työllistymispolullaan. Ammattilaisten monikulttuurinen ohjausosaaminen on vahvistunut, ja he ovat saaneet uudenlaista osaamista maahanmuuttajataustaisten naisten ohjaamiseen ja tukemiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat opiskelu- ja työpaikkaa vailla olevat maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka ovat käyneet kotokoulutuksen ja asuvat Oulussa tai lähikunnissa. He omaavat luku- ja kirjoitustaidon omalla kielellä. Hankkeen käynnistyessä tehdään tarkempaa rajausta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten naisten ryhmän osalta. Osa hankkeen toimenpiteistä voidaan rajata koskemaan tiettyjä kieliryhmiä (esim. venäjä, arabia ja somali). Lisäksi kohderyhmänä ovat maahananmuuttajataustaisten naisten kanssa työskentelevät ammattilaiset julkisella sektorilla, kolmannella sektorilla ja yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaisten naisten perheenjäsenet ja muut läheiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 811

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 811

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 357 719

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 357 719

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele, Hailuoto, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyys on matalampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisista 20–24-vuotiaista naisista 15 % pitää pääasiallisena työnään omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on 4 %. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa vastaavat prosenttiosuudet ovat 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 11 prosenttia suomalaistaustaisista naisista. (Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttaminen ja joustavat siirtymät -työryhmän loppuraportti ja toimenpide-esitykset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2017.) Maahanmuuttajataustaisten naisten suomen kielen taidot sekä digitaalisten valmiudet eivät useinkaan ole riittävät opiskelu- ja työuraa ajatellen. Lisätuki on useimmille tarpeen. Kotiäitiys on edelleen maahanmuuttajataustaisille naisille yleinen vaihtoehto, joten he tarvitsevat rohkaisua ja erityistä tukea koulutus- ja urapolulle siirtymiseen. Hankkeen tarve ja tärkeys on noussut esiin useissa keskusteluissa yhteistyökumppaneiden (Villa Victor, Vuolle Setlementti, Puolivälinkankaan suuralueen asukasyhdistys) kanssa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska sen toimenpiteet tähtäävät maahanmuuttajataustaisten naisten opiskelu- ja työllistymisvalmiuksien parantamiseen, ja sitä kautta heidän osallisuutensa edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Omien valmiuksien ja osaamisen sekä opiskelu- ja uratoiveiden tunnistaminen ja sanoittaminen on edellytys opiskelu- ja urapolun löytämiselle. Naisten osaamisen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen hyödyttää koko perhettä ja sen lähiverkostoa.Hankkeen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään osallistujalähtöisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset, joiden opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia hankkeessa edistetään. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei sinällään ole hankkeen päätavoite, vaikka toiminta ensisijaisesti kohdistuu naisiin. Hanke edistää laajemmin maahanmuuttajataustaisten naisten perheiden osallisuutta ja hyvinvointia. Ammattilaisille suunnattuun koulutukseen ja työpaketin toteutukseen (TP5.Ammattilaisten monikulttuurisen ohjausosaamisen vahvistaminen) ovat tervetulleita molempien sukupuolten edustajat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisia digitaalisia ratkaisuja, ja osallistujien digitaalisten taitojen ja valmiuksien paranemisen myötä liikkumisen tarve vähenee. Hankkeen alkuvaiheessa liikkumisen tarve on suurempaa, ja silloin käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hanke lisää osallistujien tietämystä suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja osallistujia opastetaan hyödyntämään luontoa osana oman hyvinvoinnin ja voimavarojen edistämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätettä ja erilaisten dokumenttien tulostamista. Tuotettavat aineistot (koulutus- ja ohjausmateriaalit) ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke tukee kestävän kehityksen toimintaedellytyksiä ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten aktiivista sosiaalista osallisuutta sekä suuntautumista koulutus- ja urapoluille. Tällöin syrjäytyminen vähenee ja alueen elinvoimaisuus vahvistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa suositaan kasvokkaisten tapaamisten ohella erityisesti sähköistä asiointia sekä yhteydenpitoa (puhelin, sähköposti, Teams, ym.) ja etäohjausta sekä -opiskeluvalmiuksien ja - menetelmien haltuun ottamista. Kohderyhmän osaaminen digitaalisten palvelujen käyttämisen ja asioiden hoitamisen osalta vahvistuu.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisia materiaaleja ja erilaisia digitaalisia välineitä hyödynnetään hankkeessa monipuolisesti. Liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia pyritään minimoimaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää kohderyhmään kuuluvien naisten hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta sekä opiskelu- ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän perheen ja muiden läheisten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteet tukevat erityisesti naisten tasa-arvon edistämistä. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset, mutta toimenpiteissä huomioidaan myös erilaiset kulttuuriset merkitykset sekä perhekäsitykset, ja hanke pyrkii myös tätä kautta vaikuttamaan tasa-arvon edistämiseen ja naisten sekä tyttöjen aseman parantamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hanke edistää erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminta on eri kulttuureja kunnioittavaa. Hankkeen toiminnan myötä tieto eri kulttuureista vahvistuu, ja ymmärrys sekä kunnioitus eri kulttuureja kohtaan lisääntyy.
Kulttuuriympäristö 7 8
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan kulttuurin merkitys voimavaroille ja hyvinvoinnille. Kulttuuri nähdään hankkeessa hyvinvointia lisäävänä ja osallisuutta vahvistavana mahdollisuutena. Hanke mahdollistaa suomalaiseen kulttuuriympäristöön tutustumista ja eri kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kulttuurituntemuksen syventymistä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristöosaamiseen kiinnitetään hankkeen aikana huomiota.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digillä opin portaille -hankkeen (ESR) toiminta-aika oli 1.1.2022-31.8.2023. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia maahanmuuttajataustaisille naisille ja monikulttuurisen ohjaustyön ammattilaisille. Lisäksi tuotettiin materiaaleja monikulttuurisen ohjaustyön tueksi. Hankkeen toiminnasta saatiin kautta linjan positiivista palautetta. Hankkeen koulutukset olivat olleet hyödyllisiä ja ne olivat edistäneet osallistujien digitaitoja ja suomen kielen taitoa. Koulutuksien lämmin ja kannustava ilmapiiri oli merkittävin yksittäinen tekijä osallistujien sitouttamisessa ja motivoinnissa. Positiivisessa ympäristössä oli turvallista harjoitella uutta kieltä, opetella digitaitoja ja pohtia omia tulevaisuuden haaveita ja unelmia.

Hankkeen toiminta oli alusta asti aktiivista ja monipuolista. Hankkeen koulutuksiin ilmoittautui tai ainakin kerran saapui paikalle yhteensä 140 naista. Monikulttuurisen ohjaustyön nykyisiä ja tulevia ammattilaisia tavoitettiin koulutuksiin ja loppuseminaariin yhteensä 130 henkilöä. Koulutuksia järjestettiin maahanmuuttajataustaisille naisille yhteensä kahdeksan kertaa ja lisäksi toteutettiin neljä noin tunnin mittaista pop up -koulutusta toukokuussa 2023. Yhteensä koulutuksia maahanmuuttajataustaisille naisille toteutettiin noin 300 tunnin verran. Monikulttuurisen ohjaustyön ammattilaisille järjestettiin syksyllä 2022 yksi koulutus ja keväällä 2023 koulutus vietiin verkkoon laajennettuna. Toukokuussa 2023 ohjaustyön ammattilaisille järjestettiin yhteistyössä Digillä terveysvalmennusta, LikiDigi – Voimavaroja arkeen, DigiHoi – Älä jätä!, Tulevaisuuden tulkkaustaidot ja Digi perheiden voimavarana -hankkeiden kanssa yhteinen Digix6 Minä pystyn! -seminaari, joka oli samalla hankkeemme päätöstilaisuus. Elokuussa 2023 monikulttuurisen ohjaustyön ammattilaisille järjestettiin koulutusta yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppani Villa Victorin kanssa.

Opiskelijayhteistyö oli tärkeä osa Digillä opin portaille -hankkeen toimintaa. Hankkeessa oli harjoittelussa 14 opiskelijaa. Opiskelijoista suurin osa oli Diakin asioimistulkkauksen opiskelijoita, mutta mukana oli myös kaksi sosiaalialan harjoittelijaa sekä yksi opetusalan harjoittelija.

Hankkeessa tuotettiin paljon monikielistä ja selkokielistä materiaalia minäpystyvyyden vahvistamisen tueksi. Ideat erilaisille materiaaleille kehittyivät vastaamaan osallistujien tarpeita. Kaikissa hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa on huomioitu aikuiset kohderyhmänä. Ne ovat selkokielisiä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuvatuettuja ja monikielisiä. Omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden sanoittamiseen kehitettiin Vahvuuskortit ja Minä pidän -kortit. Suomenkielisten fraasien ja vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun ideoitiin Keskustelukortit. Suomen kielen harjoitteluun tuotettiin Monikieliset sanastot sanastokorttien muodossa. Sanastoihin koottiin opiskeluun, työelämään ja tietokoneeseen liittyviä sanoja suomeksi, kiinaksi, somaliksi, venäjäksi ja arabiaksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä oli osallistujille haastavaa ymmärtää ja tähän avuksi toteutettiin Selkeä opas opiskeluun, jossa on tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, opiskelusta Suomessa ja aktivoivia tehtäviä. Oppaan rinnalla voi hyödyntää kielituettuja tehtäviä, joiden avulla voi harjoitella aiheeseen liittyvää sanastoa. Hankkeen verkkosivuille koottiin myös materiaalipankki, jossa on linkkejä eri sivustoille, joilla voi esimerkiksi harjoitella omaa suomen kielen taitoa itsenäisesti. Maahanmuuttajataustaisille naisille toteutettu Digitaidot ja suomen kieli -koulutus mallinnettiin helposti sovellettavaksi kokonaisuudeksi. Materiaalit ovat saatavilla verkossa hankkeen omilla sivuilla ja Avointen oppimateriaalien kirjastossa.