Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22683

Hankkeen nimi: MODO - MOdulaarinen, Digitaalinen ja älykäs Oppimisympäristö

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Vierimaantie 7

Puhelinnumero: 0503096245

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: https://centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Murto Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.murto(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401848237

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi tarvitsee lisää korkeakoulututkinnon suorittaneita, varsinkin aikuisia nuoria (25-34-vuotiaita) kasvavaan työvoimapulaan osaavista henkilöistä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50% nuorista aikuisista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Visio 2030 työryhmä ehdottaa mm. seuraavia toimenpiteitä saavuttaakseen tavoitteensa: enemmän avoimuutta ja joustavuutta korkeakoulutuksen toimintaan, koulutuksen toteutukseen sekä opintopolkujen rakentamiseen.
Korona on tuonut esille opetuksen haavoittuvuuden pandemioiden suhteen. Yksittäisten opintojaksojen/moduulien verkkototeutukset ovat jo pitkään olleet arkipäivää opetuksessa. Ongelmana on se, miten siirtää opetus kokonaan verkkototeutukseksi, niin että opiskelijoiden jaksaminen, motivaatio ja oppimisen ilo säilyvät. Korona on myös tuonut esille sen, miten tärkeitä digitaaliset taidot ovat niin oppimisessa kuin opetuksessa. Digitaalinen oppimisympäristö on keskiössä kehitettäessä uudenlaisia malleja ja rakenteita verkko-oppimiseen.
Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää Centrian ylläpitämästä oppimisympäristöstä (ItsLearning) monikäyttöinen, skaalautuva, digitaalinen, älykäs ja modulaarinen. Rakenteilla tarkoitetaan tässä hankehakemuksessa mm. opintojakson ja oppimispolun rakennetta. Miten varmistetaan, että opettajalla on esimerkiksi vaadittava esitieto, miten opintojakso pitää rakentaa oppimisympäristöön, että se tukee opiskelijan oppimisprosessia. Piloteissa testataan näitä erilaisia rakenteita ja tulosten perusteella parhaimmiksi koetuista tehdään malleja (mallipohjia). Aktiviteetit ovat yksi osa rakennetta. Suomessa on paljon erilaisia käytänteitä, miten väyläopinnot voidaan suorittaa, ja ne ovat yleensä paikallissopimuksia toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun väillä. Tämän hankkeen avulla pyritään vastaamaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteeseen nostaa koulutustasoa ja lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa. Tarkoituksena on kehittää oppimisympäristöön opintojaksojen käytänteet, rakenteet ja mallit, jotka ohjaavat älykkäästi opiskelijan kohti tutkintoa hänen omaa monimuotoista opintopolkuaan pitkin. Kehitettävät opintojaksojen rakenteet ovat verkkopohjaisia, joten se tuo lisää joustavuutta suorittaa opintoja ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkopohjaiset toteutukset luovat myös saavutettavuutta ja tasa-arvoa opintopolun valintaan asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Tavoitteena on myös tutkia miten oppimisympäristöä kehittämällä ja oppimisanalytiikkaa hyödyntäen voidaan lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista opintoihin ja näin vähentää keskeyttäneiden määrää.

Digitaalisen oppimisympäristön ja verkkototeutusten kehittäminen ja toteuttaminen käytännössä vaativat paljon osaamista opetushenkilöstöltä. Pelkkä opetusmateriaalin vienti oppimisalustalle ei riitä tänä päivänä motivoimaan ja sitouttamaan opiskelijoita. Opettajilla on kyllä oman alansa substanssiosaaminen, mutta monelta uupuu osaaminen ja ymmärrys mitä digitaalinen oppimisympäristö vaatii ja millaisia digitaalisia työkaluja on käytettävissä monipuolisen materiaalin tuottamiseen.
Digitaalisen oppimisympäristön kehittäminen vaatii opettajilta verkkototeutusten laatukriteerien hallintaa ja käytännön soveltamista. Järjestämme verkkototeutusten laatukriteereistä koulutuksen Centrian henkilökunnalle. Koulutukseen otetaan mukaan myös toisen asteen oppilaitoksia, joihin tämän hankkeen pilotit kohdistuvat. Koulutuksessa hyödynnämme eAMK:n laatimia verkkototeutuksen laatukriteerejä. Opettajien osaamisen kasvamisen myötä kiinnostus kehittää oman alansa verkkototeutuksia lisääntyy. Tästä muodostuu positiivinen kierre.
Laatukriteerien hallinta on hyvä lähtökohta aloittaa verkkototeutusten kehittäminen. Mutta se ei yksinään vielä riitä motivoivan ja innostavan oppimisympäristön muodostamiseen. Opettajille tarvitaan myös osaamista monipuolisten digitaalisten materiaalien tuottamiseen. Opettajille järjestetään digityöpajoja, joissa opetellaan käyttämään erilaisia digityökaluja, esimerkiksi podcastien ja vuorovaikutteisen oppimateriaalin valmistamiseen. Työpajojen myötä osallistujien osaaminen digitaalisten aineistojen suunnitteluun kasvaa.

Hankkeen konkreettiset tavoitteet:
Tavoite 1: Olemassa olevaan digitaaliseen oppimisympäristöön muodostetaan toimintatapa, jolla sujuvoitetaan opiskelijoiden polkua toiselta asteelta korkea-asteelle. Polku tukee ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden opiskeluun.
Tavoite 2: Toisen asteen opiskelijoilla on riittävä osaamistaso, motivaatio ja yleiset valmiudet, jotta he voivat siirtyä ammattikorkeakouluun opiskelemaan.
Tavoite 3: Opettajien ja opiskelijoiden digitaalinen osaaminen kasvaa hankkeen myötä.

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Toimenpide 1: Suunnitellaan oppimisympäristöön digitaalisten opintojaksojen rakenteet ja mallit, joita pilotoidaan toisen asteen opiskelijoilla.
Toimenpide 2: Järjestetään työpajoja toisen asteen ja korkeakoulun opettajille heidän digitaalisten taitojen kasvattamiseksi
Toimenpide 3: Valitaan pilottiryhmä, johon kuuluu toisen asteen opiskelijoita Pilotit kasvattavat opiskelijoiden digitaalista osaamista, mutta eivät kerrytä heidän opintosuorituksia.
Toimenpide 4: Valitaan sopivimmat mittarit oppimisanalytiikasta seuraamaan pilottiryhmän opintojen etenemistä ja heidän opiskelumotivaatiotansa. Lisäksi kerätään koko ajan palautetta pilottiryhmältä
Toimenpide 5: Kehitetään ja testataan opintojakson arviointia oppimisanalytiikan avulla. Pilotoidaan eri oppiaineiden automaattista arviointia oppimisympäristössä oppimisanalytiikkaan pohjautuen.
Toimenpide 6: Laaditaan digitaalisen oppimisympäristön laadun varmistamisen mittareita.
Millä mittareilla laatua varmistetaan, mitä tekijöitä mitataan ja millä tavalla? Opettajille järjestetään työpajoja verkkototeutusten laatukriteereistä eamkin laatukriteeristön mukaisesti.

Hankkeessa saavutettavat tulokset:

Tulos 1: Opiskelija pystyy siirtymään toiselta asteelta korkea-asteelle sujuvasti yksilöllisellä tavalla ja hän pystyy hyödyntämään olemassa olevaa digitaalista oppimisympäristöä opintojen edistymisessä. Toisen asteen ja korkeaasteen oppilaitosten välille muodostuu toimiva verkkopohjainen oppimisympäristö, jonka toiminnassa huomioidaan alueen yritysten kanssa tehtävä yhteistyö.
Tulos 2: Opiskelijoilla on digitaaliset valmiudet, osaaminen ja itseohjautuvuustaidot siirtyä korkeakouluopintoihin ja myöhemmin työelämään.
Tulos 3: Hankkeeseen osallistuneiden digitaaliset taidot kasvavat ja heidän kiinnittyminen työelämään edistyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat toisen asteen ja korkeakoulun opetushenkilöt sekä pedagogisen kehittämisen avainhenkilöt.
Kohderyhmään kuuluvat myös toisen asteen opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan sekä toisen asteen tutkinnon että ammattikorkeakoulututkinnon. Hankkeen kautta ei rahoiteta opiskelijoiden opintosuorituksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämä, yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 001

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Ii, Raahe, Oulainen, Siikajoki, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Reisjärvi, Utajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Pudasjärvi, Pyhäntä, Haapavesi, Pyhäjoki, Nivala, Vaala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat sekä miehet että naiset ja sen tuloksia voivat hyödyntää tasapuolisesti molemmat. Centrian insinöörilinjan hakijoista 77% on miehiä, kun taas tradenomi-linjalle hakijoista naisia on 68%. Tilasto on vuoden 2021 kevään hakijoista täydennettynä syksyn 2021 lisähaulla. Hankkeessa huomioidaan etenkin naisten houkuttelu teknisille aloille sukupuolinäkökulma huomioiden.Lähteenä opetushallinnon tilastopalvelu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta palvelee koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä. Hankkeen kohderyhmäläiset, yhteistyöverkostot ja työntekijät otetaan tasapuolisesti mukaan hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti niin miehiin että naisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat olemassa olevan digitaalisen oppimisympäristön tehokkaampaan hyödyntämiseen osaamisen kehittämisessä toiselta asteelta korkea-asteelle. Koronapandemia pakottaa koulutusorganisaatiot pilotoimaan ja tehostamaan digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä osana opiskelijoiden osaamisen kehittymistä. Kaikki verkkopohjaisen työskentelyn tehokkaampi hyödyntämien vaikuttaa positiivisesta myös luonnonvarojen kestävyyteen. Kestäväkehitys voidaan nähdä olevan jopa geneerinen kompetenssi. Kestävyys voidaan nähdä laajana osaamiskokonaisuutena johon sisältyy: tietoa & ymmärrystä, taitoja & menetelmiä, ratkaisuja & toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 5
Hankkeessa hyödynnetään verkkopohjaisia, virtuaalisia ympäristöjä. Digitaalisuus mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn. Tämänkaltainen työskentely vähentää ilmastonmuutoksen riskejä. Toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteet. Ilmastonmuutos, sekä siihen liittyvät ratkaisut kuten kiertotalous ja resurssiviisaus ovat osa kaikkein Joka päiväistä toimintaamme. Valtioneuvoston selonteossa 2021 todetaan, että koulutusorganisaatioiden tulee hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin koulutuksen järjestämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeen toimintaympäristössä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, mikä vähentää materiaalien tulostus- ja lähettämistarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 6
Pohjois-Pohjanmaa on tunnettu vahvasta ICT-alan osaamisesta sekä alan yrityskannasta. Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategialla pyritään varautumaan teollisuuden murrokseen ja elinkeinoelämää koskeviin muutoksiin. Varautuminen vaatii toimia, uusia innovaatioita ja innovaatioiden käyttöönottoa. Tässä hankkeessa pyritään varhaisessa vaiheessa vastaamaan Pohjois-Pohjanmaan alueen elinkeinorakenteen tarpeisiin kestävällä uudella otteella. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino tulee tarvitsemaan osaajia ja työvoimaa tulevaisuudessa, ja tätä on lähdettävä työstämään ennakoivalla otteella. Pohjois-Pohjanmaalla yritysten määrä ja yritysten mahdollisuudet työllistää ovat viime vuosina kehittyneet positiivisesti. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa, jotta alueen yritysten tarpeet voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. On otettava huomioon myös koronapandemian vaikutukset elinkeinoelämälle, jonka näkökulmasta digitaalisten- työkalujen ja ympäristön hyödyntäminen tulee olla jokaisen työntekijän hallussa. Hankkeen toimenpiteet tukevat alueen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä merkittävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeessa kasvatetaan osaamista erilaisista digitaalisista työkaluista ja ympäristöistä, joiden tehokkaan hyödyntämisen avulla opiskelijoiden osaamispääoma kehittyy ja kasvaa. Koulutusorganisaatioiden henkilökunnan on kyettävä tarjoamaan sellaisia valmiuksia opiskelijoille, jotta he voivat edetä opinnoissaan yksilöllisesti ja samaan aikaan mahdollisimman jouhevalla tavalla. Näin toimimalla mahdollistetaan opiskelijoiden valmistuminen ja heidän siirtyminen toiselta asteelta korkea-asteelle sekä myöhemmin työelämän pariin. Tämä tukee myös paikallistalouden vahvistumista erityisesti koronapandemian jälkeen. Hanke pyrkii ennen kaikkea aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Käytetään mahdollisimman paljon etätyökaluja. Hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet tukevat myös sitä, ettei opiskelijoiden tarvitse tulla paikan päälle tapahtuviin opetuksiin vaan piloteissa otetaan huomioon hybridiopetuksen tuomat mahdollisuudet. Näin ollen yksittäisen opiskelijan ympäri Suomen ei tarvitse liikkua Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Tämä hanke pureutuu digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja osaamisen kasvattamiseen toiselta asteelta korkeakouluun. Vaikka hankkeen päämääränä ei ole suoraisesti edistää hyvinvointia, on sillä toissijaisesti sitä tukevia elementtejä. Kaikki sellaiset toimenpiteet, mitkä tukevat opiskelijan osaamisen kasvua tai hänen opintojen edistymistä lisää myös yksilön hyvinvointia. Hyvinvoinnilla voidaan katsoa olevan vaikutusta opiskelijan kokonaisvaltaiseen tyytyväisyyteen omaan elämäänsä ja hänen perheeseensä.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan opiskelijoiden tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua opiskeluun. Hankkeessa toteutettavat olemassa olevan digitaalisen oppimisympäristön hyödyntäminen mahdollistaa opiskelijoiden tasa-arvoisen osallistumisen opintoihin. Hankkeessa kannustetaan osaamisen kehittämiseen, jatkuvana oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, jotka ehkäisevät eriarvoistumista työelämässä. Hankkeen pilottien suunnittelussa otetaan huomioon palvelumuotoilun keinoin oppimateriaalien hyödyntäminen Tasa-arvoisesti opiskelijoiden lähtötilanteesta huolimatta. Hankkeessa edistetään koulutuksen saavutettavuutta mm. digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Näin ollen jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta. Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa 2021 todetaan, että koulutuksen saavutettavuutta tulee edistää eri koulutusasteiden välillä. Tämä tukee läpi elämän jatkuvaa oppimista, sen toteuttamista maan ollessa väestörakenteeltaan epätasapainossa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 2
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon yhdenvertaisuus palveluiden suunnittelussa, toiminnan laadinnassa ja arvioinnissa. Yhdenvertaisuus takaa samat perusoikeudet kaikille. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan, ettei ketään osallistujaa jätetä palveluiden ulkopuolelle eli syrjitä häntä. Hankkeen toimenpiteisin voi osallistuja kaikkien toteuttajaorganisaatioiden listoilla olevat opiskelijat taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 8
Koulutus on osa kulttuuriympäristöä, joka tulee järjestää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Ympäristöosaaminen 2 8
Digitaalisten toimintaympäristöjen, työkalujen, analytiikan ja sovellusten hyödyntäminen osana koulutusta ja osaamisen kehittymistä tukee ympäristöosaamisen tärkeyttä

9 Loppuraportin tiivistelmä

MODO (Modulaarinen, Digitaalinen ja älykäs Oppimisympäristö) -hankkeessa edistettiin toisen asteen opiskelijoiden sekä toisen ja korkea-asteen opetushenkilöstön digitaalisia taitoja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeen pääasiallisina toimenpiteinä olivat opiskelijoille suunnatut pilottiopintojaksot sekä opetushenkilöstölle suunnatut digityöpajat. Pilottiopintojaksojen koulutusaloiksi valittiin tekniikka ja liiketalous ja teemat suunniteltiin toisen asteen oppilaitoksista nousseiden toiveiden perusteella. Aiheina piloteissa oli verkkokaupan perustaminen (liiketalous) WordPress ja Unityn perusteet (tietotekniikka). Piloteissa testattiin Itslearning-verkkoympäristön aktiviteetteja ja työkaluja. Piloteissa oli mukana opiskelijoita useammasta oppilaitoksesta. Pilotit onnistuivat kokonaisuutena hyvin sekä palautteen että itsearvioinnin perusteella, ja niiden myötä saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä aktiviteetteja ja rakenteita kannattaa ItsLearningissa hyödyntää jatkossa. Piloteissa opittua hyödynnetään koulutusalojen väyläopintoja suunnitellessa, jotta saadaan kehitettyä vetovoimainen opintopolku toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Korkeakouluopintojen vaativuus on tullut tutuksi hankkeeseen osallistuneille toisen asteen opiskelijoille, ymmärrys korkeakouluopintojen tasosta on parantunut, joten käsitykset korkeakouluopintojen vaativuudesta on realistisemmat, ja korkeakouluopintoihin hakeutuvien opiskelijoiden asenne ja tietoisuus opintoja kohtaan auttaa opintojen loppuunsaattamisessa. Toisen ja korkea-asteen yhteistyö on hankkeen myötä kehittynyt. Digityöpajojen sisällöt suunniteltiin toisen ja
korkea-asteen opetushenkilöstölle tehdyn kyselyn sekä hankkeen aikana nousseen tarpeen perusteella. Digityöpajat järjestettiin etäyhteyksin ja ne pääsääntöisesti tallennettiin, jotta mahdollisimman moni saavuttaa ne. Digityöpajoja järjestettiin yhteensä 18, joista osa tehtiin suoraan tallenteeksi. Lisäksi hankkeen teemoista tehtiin
podcastia. Haastateltavana oli hankehenkilöstöä sekä ohjausryhmän jäseniä. Hankkeen tuloksia koottiin sähköiseen loppujulkaisuun ja lisäksi tehtiin opetushenkilöstölle suunnattu Tekoäly opetuksessa -materiaalipaketti, johon sisältyi sekä tekstiosa että aiheen pariin saattelevia videoita. Hankkeen asiakastavoite täyttyi. Hankkeen toimenpiteistä kerättiin saavutettavuuspalaute, jonka mukaan saavutettavuus toimenpiteissä toteutui.