|
|
|
Hankekoodi: S22687
Hankkeen nimi: Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia - OLLAPPA
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0220266-9
Jakeluosoite: PL 40
Puhelinnumero: 0304741
Postinumero: 00251
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ttl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Selander Kiira Kirsikka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsikka.selander(at)ttl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504616486
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) on tällä hetkellä lukuisten myllerrysten keskellä. Yhtäältä muutokset liittyvät ulkoisiin tekijöihin, kuten koronaan, mutta myös organisaation sisäisiin muutoksiin. Sotessa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen muutosten toteutukseen on tärkeää, sillä 44 % henkilöstöstä kertoo aikaisempien muutosten tulleen yllätyksenä ilman vaikutusmahdollisuuksia. Ulkoisista muutosvoimista korona on lisännyt työn kuormitusta, sillä työn luonteesta johtuen työtä ei ole voinut siirtää pois työpaikalta. Koronan takia kiireettömiä toimenpiteitä on siirretty eteenpäin ja toisaalta ihmiset eivät ole hakeutunut hoitoon, joten on syntynyt hoitovelkaa. Tämä tarkoittaa, että pandemian hellittäminen ei kevennä työkuormitusta sotessa. Toisaalta lisäkuormitusta aiheuttaa myös sote-uudistuksen tuomat muutokset toimintaan, digitalisaatioon liittyvät työn muutokset sekä osallistuvissa organisaatioissa tapahtuvat sisäiset organisoinnin laajatkin muutokset. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja NordLabissa on käynnissä organisaatiouudistus. Raahen hyvinvointikuntayhtymässä on käynnissä useita palvelujen laadukkuuden ja tehokkuuden edistämiseen tähtääviä hankkeita ja palveluiden digitalisointia. Oulaisten sosiaalipalveluissa on jo tehty isoja muutoksia työprosesseissa vaativan työn ohessa. Lisäksi kaikkia kohdeorganisaatioita haastaa yhteisen hyvinvointialueen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen.
Koronasta palautumiseksi, hoitovelan hoitamiseksi sekä uudistusten onnistumiseksi on erittäin tärkeää panostaa sote- henkilöstön palautumiseen kaikin keinoin. Palautuminen on tärkeää, koska se estää pitkittyneestä, liiallisesta kuormituksesta johtuvien oireiden ja sairauksien kehittymisen. Hyvä työstä palautuminen edistää työkykyä ja hyvää työsuoritusta.
Hankkeen tavoitteena on edistää sotealan työhyvinvointia ja tuottavuutta. Keskeisenä toimenpiteenä ovat digitaaliset toimintamallit, jotka:
- edistävät koko sote-henkilöstön palautumista koronan aiheuttamasta kuormituksesta
- integroivat työn kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen toisiinsa ja osaksi organisaation normaalia toimintaa
- vahvistavat osallistujien digiosaamista hyödyntäen mentori-aktori mallia ja sitä kautta lisäävät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja tasa- arvoisuutta etenkin vuorotyöntekijöiden ja yli 50-vuotiaiden keskuudesssa.
- lisäävät yhteiskehittämisen keinoin työn ja työprosessien tehokkuutta.
- tehostavat toimintamalleja ja edistävät työtehtävien priorisointia (olennaistaminen), mikä parantaa työtehoa ja lisää työhyvinvointia.
- vähentävät työn kuormitusta ja vahvistavat työn voimavaroja ja työhyvinvointia erityisesti nuorten työntekijöiden, esihenkilöiden ja vuorotyötä tekevien keskuudessa.
Kohderyhmiksi valikoituivat nuoret työntekijät, esihenkilöt ja vuorotyöntekijät, sillä he ovat Mitä kuuluu? -kyselyn perusteella kuormittuneimpia ja heidän mahdollisuutensa muun muassa palautumiseen ovat muita työntekijäryhmiä heikompia. Siten hankkeessa tuetaan riskiryhmien työkykyä ja edistetään työurien pidentämistä. Kaiken toiminnan läpi kulkee tavoitteena digitaitojen vahvistaminen, mikä tukee henkilöstön osallistumista ja siten työhyvinvointia. Osa toiminnasta kohdistuu osallistuvien organisaatioiden koko henkilöstölle, osa kohderyhmille. Osallistuvia organisaatioita ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivinen ja Oulaskankaan tulosalueet, Raahen hyvinvointikuntayhtymä, NordLab sekä Oulaisten kaupungista sosiaalipalvelujen ja -päivystyksen henkilökuntaa.
Palautumisen keinojen käytön tavoitteena on edistää sekä fysiologista että psykologista palautumista. Työn kuormituksen vähentämiseksi tarkastellaan työtä nyt ja lähitulevaisuudessa työn kehityskartta-menetelmällä ja kirkastetaan työn ydintehtäviä, oleellista työn ydintä, sekä sitä, mitä työstä voi jättää pois. Työn yhteinen tarkastelu ja kehittäminen sekä vuorotyöntekijöiden osallistaminen vahvistaa myös työn voimavaroja, kuten sosiaalista tukea, mahdollisuutta vaikuttaa työhön, optimistista tulevaisuuden kuvaa ja psykologista turvallisuutta. Työn kehittämiseen integroidaan täten tiiviisti työhyvinvoinnin kehittäminen. Hankkeessa testatut ja kehitetyt digitaaliset moniaikaisuuden ja monipaikkaisuuden mahdollistavat osallistumisen menetelmät voidaan ottaa käyttöön organisaatioiden muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hankkeen toiminta parantaa työn sujuvuutta ja vahvistaa henkilöstön toimijuutta, mitkä sinällään lisäävät myös työhyvinvointia ja edistävät palautumista.
Kehittämistoiminnan lähtökohtana toimii Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tulokset ja esihenkilöiden haastattelut. Lisäksi hankkeessa tehdään alku- ja loppukartoitus, joilla selvitetään työhyvinvoinnin sen hetkistä tilaa. Indikaattoreina käytetään hankkeen kannalta keskeisiä muuttujia, kuten palautumista ja työkykyä. Indikaattoreissa tapahtuneet muutokset mahdollistavat työhyvinvoinnissa tapahtuneen muutoksen arvioinnin. Mitä kuuluu? -aineistosta tehtävien lisäanalyysien avulla arvioidaan muun muassa työssä suoriutumiseen ja siten työn tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Hankkeen sisältö on valmisteltu yhdessä yhteistyöorganisaatioiden kanssa ja hanke toteutetaan yhteiskehittäen digitaalisilla välineillä ja alustoilla. Hankkeessa luomme digitaalisia toimintamalleja ja uudenlaista toimintaa, joilla voidaan edistää sote-henkilöstön työhyvinvointia ja mielenterveyttä monipaikkaisessa työssä ja vuorotyössä. Digitaalisten toimintatapojen ja työkalujen käyttöönotto ja hyödyntäminen laajentaa ja syventää osallistujien digitaitoja. Kehitämme työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen keinoja, kokeilemme niitä ja mallinnamme niitä laajemmin sote-alan työpaikoilla käytettäväksi. Hanke edistää sote-henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuuden ylläpitämistä jatkuvassa työn ja toimintaympäristön muutoksessa varmistaen siten osaltaan hyvää hoitotyön laatua.
Hankkeen tuloksena syntyy:
- sujuvampia toimintaprosesseja (mm. olennaistamisen avulla), mikä lisää työn tuottavuutta ja vähentää työssä kuormittumista.
- kohdeorganisaatioissa ja sotealalla hyödynnettäviä kehittämisen työkaluja ja -malleja (sotetyön kehittämiskartta -menetelmä, toimintamalli palautumisen edistämiseksi sotealalla ja vuorotyössä) sekä uusia digitaitoja.
- uusia toimintatapoja palautumisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen
- opas tai malli psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen soteorganisaatioissa
- opas: digitaalisin välinein ja osallistaen työhyvinvointia monipaikkaiseen ja -aikaiseen sotetyöhön
- malli kehittämiskartan ja olennaistamisen käyttämiseen esihenkilöiden työn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä
- opetusmateriaalia nuorille sotetyöntekijöille: taitoja ja tietoja omasta työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimiseen vuorotyössä
Hankkeesta saatuja tuloksia ja tuotoksia (mm. Digitaalisten toimintamallien opas) levitetään valtakunnallisesti hyödyntäen MK-asiakasorganisaatioiden ohjausryhmiä, Työterveyslaitoksen alueneuvottelukuntaa (jäseninä työelämävaikuttajia) sekä Työterveyslaitoksen ja kohdeorganisaatioiden nettisivuja ja sosiaalista mediaa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat osallistuvat esihenkilöt, alle 30-vuotiaat työntekijät ja osallistuvien yksiköiden vuorotyötä tekevät työntekijät, ml röntgenhoitajat.
Arvio osallistuvien lukumääristä tarkentuu rahoituspäätöksen jälkeen. Alustava arvio on: Esihenkilöt 100-150, Alle 30v 250, Vuorotyötätekevät noin 700 joista yli 50-vuotiaita 300. Loput välillisiä kohderyhmiä.
Palautumisen osalta osa toiminnasta on mahdollista helposti kohdentaa koko organisaatiolle. Psykologisen turvallisuuden osalta työsuojeluorganisaatio on erityinen kohderyhmä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat hanketoimintaan osallistuvien esihenkilöiden alaiset, esihenkilöiden ja työntekijöiden asiakkaat ja potilaat sekä heidän kanssaan yhteistyötä tekevä muu henkilöstö (muista yksiköistä), perheenjäsenet ja läheiset.
Hankkeen tuottamia tuloksia ja toimintamalleja levitetään hankkeen aikana jo muille osallistuvien organisaatioiden henkilöstölle. Levittämistyössä hankkeen ohjausryhmä ja linjaorganisaatio toimivat tärkeinä levittämistä mahdollistavina tahoina ja siinä, että hyvät toimintakäytännöt jäävät elämään organisaatioon myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 307
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 378 136
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 481 635
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 472 671
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Oulun
Kunnat: Oulu, Raahe, Oulainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 850
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen edesauttaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Työpajoissa ja yhteydenpidossa eri toimijoiden kesken hyödynnetään mahdollisimman paljon digitaalisia välineitä, mikä vähentää matkustamisen tarvetta ja siten päästöjä. Lisäksi ostamisen sijaan hankkeessa vuokrataan kosketusnäytöt työntekijöiden käyttöön, mikä edesauttaa materiaalien uusiokäyttöä hankkeen päätyttyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen päätoteuttajat toimivat samalla paikkakunnalla, mikä vähentää matkustamisen tarvetta. Lisäksi yhteistyön toteutus ja tiedotus toteutetaan pitkälti digitaalisten välineiden avulla, mikä vähentää matkustamista ja siten ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Mikäli tarvetta matkustamiselle on, hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Ei vaikutusta kasvillisuuteen tai eliöihin. Ympäristönäkökulmien huomioimisella vähennämme jätteiden muodostumista ja siten edesautamme luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia välineitä ja pyritään minimoimaan matkustamisen tarve, mikä vähentää kasvihuonekaasuja. Lisäksi matkustamisessa hyödynnetään julkisia liikenteitä, mikä pienentää päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia välineitä ja esimerkiksi paperisten tulosteiden käyttö pyritään minimoimaan. Lisäksi hankkeessa syntyvät jätteet (esim. paperitulosteet) kierrätetään asianmukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole välitöntä yhteyttä uusiutuviin energiamuotoihin. Välillisesti hankkeessa pyritään välttämään turhaa sähkönkulutusta sammuttamalla esimerkiksi tietokoneet yöksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä vahvistaen Pohjois-Pohjanmaan sotehenkilöstön työkykyä. Siten hanke tukee heidän työssä jaksamistaan ja alueen työllisyyttä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään paikallisten yritysten tarjoamia palveluita, mikä tukee alueen elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Hankkeen päätulokset ovat aineettomia tuotteita ja palveluja, kuten tieto, toimintamallit ja työkyky. Osaava ja hyvinvoiva sote-henkilöstö kykenee tuottamaan korkealaatuisia palveluita, mikä vahvistaa niin paikallista kuin valtakunnallista tuottavuutta. Hankkeessa suositaan avoimesti verkosta saatavaa julkaisemista, mikä edistää hankkeen tulosten hyödyntämistä myös muissa organisaatioissa. Tulosten hyödyntämistä edesauttaa myös se, että hankkeeseen osallistuvat tutkijat ovat laajasti mukana erilaisissa sotealan kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa, minkä myötä he voivat omassa työssään levittää hyviä käytänteitä laajemmin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään laajasti digitaalisia välineitä niin hankkeen sisäisessä yhteydenpidossa kuin kehittämistoiminnassa. Tämä vähentää liikkumisen ja matkustamisen tarvetta. Lisäksi hankkeen julkaisut tuotetaan sähköisessä muodossa, mikä vähentää logistisia tarpeita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke lähti liikkeelle arjen havainnosta, jonka mukaan korona on rasittanut erityisesti röntgenhoitajia ja nuoria. Lisäksi "Mitä kuuluu" -kyselyn pohjalta käytyjen keskustelujen perusteella tiedettiin, että esimiesten ja vuorotyötä tekeville tarvittaisiin uudenlaista välineitä työhyvinvoinnin tukemiseen. Hanke pyrkii ratkaisemaan näitä käytännön ongelmia edistämällä työkykyjohtamista. Tämä tapahtuu esimiesten omaa työhyvinvointia parantamalla ja kehittämällä uudenlaisia työkaluja, joilla he voivat paremmin edistää alaistensa työhyvinvointia. Tällä edistetään samalla alan vetovoimaisuutta (nuoret) ja työurien jatkuvuutta (yli 50-vuotiaat), jolloin myös sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat kustannukset laskevat. Lisäksi hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, mikä edistää sotepalvelujen laatua. Olennaistamisen avulla työntekijöitä ja esihenkilöitä autetaan keskittymään työn oleelliseen sisältöön, mikä lisää työn mielekkyyttä ja siten työmotivaatiota. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen avulla edistetään työntekijöiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua oman ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeessa esimerkiksi kehitetään digitaalisia keinoja, joilla vuorotyötä tekevät pääsevät vaikuttamaan työyhteisön asioihin, sillä poikkeavista työajoistaan johtuen he eivät ole aina päässeet osallistumaan esimerkiksi päiväaikaan järjestettäviin seminaareihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on työkykyjohtamisen edistäminen ja sen juurruttaminen osaksi strategista johtamista. Lisäksi hankkeessa edistetään kaikkien työntekijöiden tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia työajoista, sukupuolesta, iästä tai ammatista riippumatta. Vaikka kehittämiskohteena on yksittäinen sairaanhoitopiiri kykenevät tutkijat levittämään hankkeen hyviä käytänteitä myös valtakunnallisesti, mikä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Eri sairaanhoitopiireissä on käytössään erinäisiä työhyvinvoinnin tukemiseen tähtääviä malleja ja toimenpiteitä. Hankkeen avulla tutkijat kykenevät tuomaan alueelliselle tasolle uudenlaisia menetelmiä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tukea sotealalla työskentelevien työhyvinvointia ja tuottavuutta kuormittavana aikana. Kiinnitimme huomiota erityisesti vuorotyöntekijöihin, esihenkilöihin ja nuoriin, sillä he olivat Mitä kuuluu? -kyselyn perusteella kuormittuneimpia ja heidän mahdollisuutensa palautumiseen olivat muita työntekijäryhmiä heikompia.
Koronan aiheuttaman kuormituksen lieventämiseksi koko sote-henkilöstölle tarjottiin tukea työstä palautumiseen webinaarien, sähköpostivinkkien, työpajojen ja haastekampanjoiden avulla. Yksilöiden palautumisen ohella autoimme erityisesti työyhteisöjä kehittämään palautumista tukevia toimintatapoja, mikä edustaa uudenlaista lähestymistapaa työstä palautumiseen.
Tarjoamalla kehityskartta- ja olennaistamistyöpajoja integroimme työn ja työhyvinvoinnin kehittämisen osaksi organisaation normaalia toimintaa mahdollistaen esihenkilöille tilaisuuden pohtia meneillään olevaa muutosta ja vasta aloittaneiden hyvinvointialueiden asettamia vaatimuksia sekä työn ydinsisältöjä. Työn olennaisen hahmottaminen edistää työn sujuvoittamista ja siten työkuormituksen helpottamista.
Esihenkilöt eivät voi kehittää työtä yksin vaan kehittämiseen tarvitaan koko työyhteisön panosta. Jotta kehittäminen olisi mahdollista myös eri aikaisesti ja -paikkaisesti tapahtuvassa vuorotyössä opastimme esihenkilöitä digitaalisten työkalujen käytössä sekä edistimme työyhteisöjen psykologista turvallisuutta järjestämällä aiheeseen liittyviä webinaareja ja työpajoja.