RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22688, Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ilmastonmuutos koskettaa koko maailmaa, Suomea ja eri toimialoja. Ilmastonmuutokseen liittyviä asioita ja ratkaisuja mietitään eri tasoilla: globaalisti, Euroopassa, Suomessa, yrityksissä, aluehallinnossa ja muissa organisaatioissa. Eri tasoilla päätetyt päästövähennystavoitteet sekä niitä tukevat ohjauskeinot tarkoittavat sitä, että tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään varsin voimakkaasti. Tämä tulee aiheuttamaan väistämättömän taloudellisen murroksen, kun fossiilienergiaan nojautuneet elinkeinot ja toiminta vähitellen loppuu ja toisaalta kun erilaisille vähähiilisille tuotteille ja palveluille avautuu aivan uudenlaiset markkinat.

KAMKn on tuottanut Ilmastonmuutoksen perusteet verkko-opintojakson, joka nosti asiaa esille ja tarjoaa perustietoa eri kohderyhmille. Ilmastonmuutokseen liittyvän tietopohjan ja osaamisen kasvattaminen on olennaista, jotta erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja löydetään ja etenkin otetaan käyttöön. Tekniikan ala on tärkeässä roolissa, mutta myös muu liiketoiminnan kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Liiketoiminnallinen näkökulma ja kansantalous ovat läsnä kaikilla toimialoilla, joten osaamista tarvitaan vaikkapa päästökaupan periaatteiden ymmärtämiseen, vastuulliseen sijoitustoimintaan, kestäviin julkisiin hankintoihin tai vastuulliseen liiketoimintaan. Toimet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ovat yrityksille myös usein markkinoinnin kannalta tärkeitä.

Vihreä siirtymä, eli erilaiset vähähiiliset tuotteet ja palvelut, tarjoaa lukuisia elinkeinomahdollisuuksia kainuulaisille yrityksille. Onkin tärkeää, että osaaminen tämän aihepiirin ympärillä lisääntyy ja sitä kautta ymmärrys tavoista vähentää päästöjä ja toisaalta kehittää olemassa olevaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Tässä hankkeessa kehitetään pk- ja mikroyritysten johdon ja henkilökunnan sekä heille palveluja tuottavien tahojen osaamista aihepiiriin liittyen. Tämän lisääntyneen osaamisen myötä edesautetaan yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kehittämään toimintaansa sekä ottamaan käyttöön uusia tuotteita ja palveluita.

Vastataksemme osaltamme tähän, tässä hankkeessa tuotetaan kaksi verkko-opintojaksoa: Ilmastotoimet tekniikan alalla ja Ilmastotoimet liiketaloudessa. Nämä opintojaksot tehdään yritysten tarpeita ja palautetta kuullen, ja ne toteutetaan oppimisen kannalta motivoivasti KAMKin Edukamu-verkkoalustalle. Näissä opintojaksoissa käydään läpi erilaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi niin tekniikan kuin liiketaloudenkin alalla. Verkko-opintojaksot suunnataan hankkeen aikana mikro- ja pk-yritysten johdolle ja henkilöstölle, mutta opintojaksot palvelevat yritysten tarpeita myös jatkossa, sillä hankkeen jälkeen ne ovat laajemmin suoritettavissa.

Hankkeessa järjestetään myös työpajoja, joissa erityisesti keskitytään siihen, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toiminnan kehittämistarpeita konkreettisesti nousee. Työpajaosallistumisten pohjalla on edellä mainittujen verkko-opintojaksojen suorittaminen.

Hankkeen myötä yritysten johdon ja henkilökunnan osaaminen ilmastonmuutoksen ratkaisujen toteuttamisesta kasvaa. Tämä mahdollistaa yritysten omien prosessien ja toiminnan kehittämistä sekä teknisessä mielessä, että liiketoiminnan näkökulmasta ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä. Tällä tavoin yritykset ovat pystyneet kehittämään liiketoimintaansa, ottamaan käyttöön uusia tuotteita, palveluita ja innovaatioita sekä kasvattamaan liiketoimintaansa. Henkilökunnan lisääntyneen osaamisen myötä henkilökunta osallistuu muutoksiin aktiivisesti ja tuo siten lisäarvoa yrityksille. Sekä osallistuneiden yritysten henkilökunta ja johto että heille palveluita tarjoavien tahojen henkilökohtainen osaaminen kasvaa, jolloin työllistymismahdollisuudet lisääntyvät ja kukin osaltaan pystyy auttamaan omaan yritystään /organisaatiotaan eteenpäin. Yksi merkittävä vaikutus on myös kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen ja kestävän kehityksen ratkaisuiden käyttöönotto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilökunta, sekä heille palveluja tarjoavat tahot. Kohderyhmään kuuluvat etenkin ne mikro- ja pk-yritykset, joiden toimiala liittyy jotenkin opintojaksojen sisältöön. Toimialarajaus on näin ollen toki verrattain laaja, koska hyvin eri tyyppiset yritykset ovat kiinnostuneita vastuullisuuden kehittämisestä, päästöjen vähentämisestä sekä uusista kestävistä liiketoimintamahdollisuuksista.

Hankkeen viestinnässä ja kutsuissa työpajoihin ei tehdä toimialarajauksia, vaan kaikkien kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilökunta ovat tervetulleita mukaan. Harkinnan mukaan voimme konktaktoida suoraan esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalan, energia-alan, pienteollisuuden sekä palveluliiketoimintaa tarjoavia mikro- ja pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten asiakkaat ja yritysten tulevat työntekijät, harjoittelijat, kuntapäättäjät, julkisen sektorin työntekijät, sekä opintojaksot hankkeen päättymisen jälkeen suorittavat henkilöt.

Koska moni mikro- ja pk-yritys tarjoaa palveluita suuryrityksille, on suuryrityksiä järkevää kuunnella opintojaksojen kehitysvaiheessa. Jotta mikro- ja pk-yritykset osaavat kehittää liiketoimintaansa, on suuryritysten päästöjen vähennystavoitteet, suunnitelmat ja toteutustavat olennaista ymmärtää. Suuryritykset eivät kuitenkaan osallistu hankkeen toimenpiteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 024

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 280

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 780

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 122 850

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolittain, naisten ja miesten aloihin. Osassa tekniikan aloista (esim. rakentaminen) jopa 90 % on miehiä, ja energia-alallakin noin 75 % Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen mukaan. Liiketalouden ala ei ole näin vahvasti sukupuolittunut. Suomessa työmarkkinoiden segregoituminen on poikkeuksellisen voimakasta, kun sitä verrataan muihin Euroopan maihin. Suomen hallitus tavoitteleekin työelämän sukupuolisegregaation lieventämistä (hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-23). Kainuussakin vahvaan työmarkkinoiden jakautumiseen miesten ja naisten aloihin on herätty ja on toteutettu esimerkiksi elinvoimapolitiikan naisnäkökulmapilotti. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia sukupuolia, mutta on todettu, että naiset ovat siitä enemmän huolissaan kuin miehet (Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimus syksyltä 2021). Globaalisti on taas todettu, että ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät etenkin kehittyvien maiden naiset.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Edellä kuvatun toimintaympäristöanalyysin vuoksi on erityisen tärkeä huomioida sukupuolinäkökulma tässä hankkeessa. Näin sukupuolten välinen tasa-arvo lisääntyy ja sukupuolisegregaatio lievenee. Ja toisaalta ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisuiden käyttöönotto lisääntyy ja ihmisten osaaminen paranee. Huomiointi tapahtuu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: - Hankkeen materiaaleissa näkyy eri sukupuolia tasaisesti. Emme korosta materiaaleissa (esite, video, nettisivut) teknisten alojen miesvaltaisuutta, vaan päinvastoin tuomme esille myös naisia. - Kannustamme naisia mukaan hankkeen toimenpiteisiin ja tekemisiin. - KAMK käy markkinoimassa opiskelumahdollisuuksia lukio- ja ammattikoululaisille. Tällaiset kiinnostavat ja innovatiiviset hankkeet ovat hyvää materiaalia opiskelijarekrytoinnissa. Onkin tärkeää panostaa sukupuolten tasaveroiseen näkymiseen hankkeen esittelyssä, jolloin myös potentiaaliset tulevat naisopiskelijat hoksaavat voivansa hakeutua insinööri- ja liiketalousopintoihin. - On todennäköistä, että hankehenkilökunnassa on naisia. Se osaltaan lisää tasa-arvon edistämistä, vaikka rekrytointiperuste sukupuoli ei ole. - Huolehdimme seminaareja järjestäessämme, että puhujina on eri sukupuolia. - Naiset ovat tutkitusti hieman miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat ilmastotekoja. Tämä näkökulma on syytä pitää mielessä hankkeen viestinnässä. Ratkaisujen – joita tässä hankkeessa nimenomaan etsitään ja esitellään – kertominen on avainasemassa. - Sekä sisältöjen suunnittelussa että teknisessä toteutuksessa on otettava eri sukupuolet huomioon, koska opintojaksojen opiskelijoiden, kuten myös työpajoihin osallistuvien, diversiteetti on suurta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta tämä näkökulma huomioidaan hankkeessa. Hanketoiminta pyritään tekemään yllä kuvatun mukaisesti siten, että hanke osaltaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	5
Tässä arvioidaan vaikutuksia nimenomaan luonnon monimuotoisuudelle. Hankkeen myötä osaaminen ilmastonmuutokseen ja hillintään liittyen paranee, ja erilaisten vähähiilisten ratkaisuiden käyttö lisääntyy. Näin ollen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Ilmaston lämpenemisen on todettu olevan yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Näin ollen päästöjen väheneminen parantaa myös luonnon monimutoisuutta. Vaikutus on aika epäsuora, mutta se on silti olemassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	7
Tämän hankkeen vaikutuksena on nimeomaan päästövähennysten myötä tapahtuva riskien pieneneminen. Jonkin verran hankkeen myötä tapahtuva osaaminen lisääntyminen myös parantaa yritysten sopeutumista ilmaston lämpenemiseen. Ylipäätänsä yksittäisen yrityksen vaikutukset kokonaisuuten ovat kuitenkin rajalliset, mutta yrityskentän kokonaisvaikutus on pitkällä aikavälillä suuri, ja joillain paljon päästöjä tuottavilla yrityksillä vaikutus on toki todella merkittävä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	5
Hanke edistää resurssitehokkuutta ja edesauttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tällöin myös luonnon monimuotoisuus paranee. Moinimuotoisuus ei ole hankkeen pääasia, mutta se huomioidaan osana opintojaksoja (esimerkiksi maa- ja metsätalouteen liittyen).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	9
Tämä aihe koskee useita toimialoja kuten kaivannaisteollisuus, maa- ja metsätalous, energian tuotanto, matkailu jne. Näillä on vaikutusta myös käytännössä vesiin ja maaperään, joten hankkeella on niihin jonkin verran vaikutusta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen hankkeella on merkittävä vaikutus, koska hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista aihepiiriin liittyen sekä tukea yrityksiä ottamaan käyttöön vähähiilisiä ratkaisuja ja luomaan itse niitä ja uutta liiketoimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Hankkeella ei arvioida olevan käytännössä vaikutusta Natura-ohjelman kohteisiin. Pieni positiivinen välillinen vaikutus tulee siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä luonnon monimuotoisuus ja lajien elinolosuhteet (myös Natura-alueilla) paranevat.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	6
Hanke ei suoraan keskity kiertotalouteen, jätteiden määrän vähentämiseen tai materiaalien käytön optimointiin. Niillä on kuitenkin yhteys kasvihuonekaasupäästöihin ja usein kiertotalous on myös ilmastoviisasta. Hankkeessa pidetään esillä kiertotaloutta, tuodaan sen ratkaisuja sekä energia- ja materiaalitehokkuuden ratkaisuja esille. Yritysten toiminnan muutoksilla kun on suora vaikutus materiaalien käyttöön ja kiertotalouteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	8
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi merkittävä tekijä ilmastomuutoksen hillitsemisessä, joten niitä tuodaan väistämättä esille hankkeessa. Siirtymä fossiilisista kohti uusiutuvaa energiaa tarjoaa myös kainuulaisille yrityksille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näin ollen hanke vaikuttaa aika merkittävästikin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	8
Hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yrittäjien, elinkeinoelämän, yritysten johdon ja henkilökunnan sekä heille palveluita tuottavien organisaatioiden kanssa. Hankesuunnitelman mukaisesti heidän osaaminen aihepiiristä lisääntyy ja samalla hankkeen myötä sparraamme uusien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden pariin oman liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Näin hanke osaltaan vaikuttaa merkittävästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	7
Tämä näkökulma toteutuu kahta kautta. Ensinnäkin siinä mielessä, että yritysten uusi liiketoiminta voi aiempaa usein olla palveluliiketoimintaa, jossa esimerkiksi valmistetaan joku tuote, mutta jonka lisäksi iso osa liikevaihdosta saadaan palvelun kautta ko. laitteen kunnossapidosta, käyttöönotosta, korjaamisesta ym. Tämä on usein hyvin resurssitehokasta, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on myös kannattavaa liiketoimintaa. Palvelut voivat olla myös itsenäisiä, ei tuotteisiin liittyviä uusia palveluita, jotka voidaa tuottaa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. Toinen näkökulma on digitaalinen verkko-opintojakso, jonka myötä uuden oppiminen keskittyy verkkoon ja sitä kautta parantaa resurssitehokkuutta ja näitä digitaalisia valmiuksia tulevaisuudessakin.
Liikkuminen ja logistiikka	3	7
Kovin suuria, suoranaisia vaikutuksia hankkeella ei ole liikkumiseen ja logistiikkaan liittyen. Hankkeen varsinaiset opintojaksot ovat kuitenkin verkossa tapahtuivia ja vähentävät liikkumisen tarvetta. Toki osana hanketta käydään läpi liikenteen päästöjen vähentämisen ratkaisuja. Sitä, mitä kukin voi itse tai yrityksissään ottaa jo käyttöön. Sekä sitä, millaisia liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia tästä kokonaisuudesta avautuukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	8
Ilmastoratkaisut vaikuttavat monella tavalla hyvinvointiin. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen aiheuttaa terveysriskejä vaikkapa helleaaltojen myötä. Osallisuuteen, saatavuuteen ja työllisyyteen hanke vaikuttaa merkittävästi, koska se parantaa ihmisten osaamista tähän aihepiiriin liittyen ja sitä kautta parantaa esimerkiksi heidän työmahdollisuuksiaan. Hankkeen toteutusajan päätyttyä opintojaksot ovat suoritettavissa KAMKin opiskelijoille, avoimen ammattikorkeakoulun kautta kaikille ja CampusOnline-väylän myötä myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tällä tavoin tietoa ja uutta osaamista on saatavilla monille eri ihmisille.
Tasa-arvon edistäminen	2	3
Tasa-arvoon liittyvää kokonaisuutta on arvioitu kattavammin kohdassa 13.1. Hankkeella on pieni positiivinen vaikutus tasa-arvon edistämiseen, koska tasa-arvoasiat otetaan hankkeen toiminnassa eri tavoin huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	3
Hankkeen päätavoite ei ole yhdenvertaisuuden edistäminen. Kuitenkin se on tasa-arvon ohella syytä huomioida hankkeen toiminnassa ja sitä kautta saada pieni positiivinen vaikutus asiaan. Yhdenvertaisuuden edistäminen tulee huomioitua muutamalla tavalla. Ensinnäkin on todettava, että ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät etenkin heikommassa asemassa olevat. Päästöjen vähentäminen parantaa heidän tilannettaan. Toiseksi opintojaksojen pedagogisessa suunnittelussa on tarpeen huomioida erilaiset väestöryhmät. Sisältö tehdään saavutettavuusdirektiivin mukaisesti, joka parantaa esimerkiksi aistivammaisten mahdollisuutta suorittaa opintojakso. Toisaalta täysin digitaalisesti suoritettava sisältö parantaa eri ihmisryhmien mahdollisuutta suorittaa opintojakso. Työpajoissa on kiinnitettevä huomiota esteetömyyteen ja myös muihin diversitteettikysymyksiin.
Kulttuuriympäristö	0	1
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön - puoleen tai toiseen. Pieni välillinen vaikutus tulee siitä, että erilaisten uusien teknologisten ratkaisuiden myötä (esim. puurakentaminen ja tuulivoima) myös kulttuuriympärisöasiat on tarpeen huomioida. Toisaalta nämä asiat tulevat yhteiskunnassamme etenkin muita väyliä - esimerkiksi kaavoituksen kautta.
Ympäristöosaaminen	9	10
Tämä on hankkeen pääasia, koska siinä tuotetaan ympäristöosaamisen käytännön soveltamiseen liittyvää tietoa ja osaamista. Ympäristöosaamista lisätään usealla eri tavalla. Tuotettavat verkko-opintojaksot lisäävät sitä itsessään. Lisäksi hankkeen järjestämien työpajojen myötä niihin osallistuvien henkilöiden ympäristöosaaminen lisääntyy. Myös niiden henkilöiden, jotka ovat mukana hankkeessa opintojaksojen suunnitteluvaiheessa, ympäristöosaaminen lisääntyy - paikoin jopa todella merkittävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut -hankkeen tavoitteena oli lisätä kainuulaisten yritysten osaamista ilmastonmuutokseen liittyen, jotta sen tuomat muutokset omassa liiketoiminnassa osataan tunnistaa ja jotta vihreän siirtymän myötä tulevat uudet mahdollisuudet hyödyntää.

Konkreettisesti hanke jakautui kahteen osatavoitteeseen, joista ensimmäinen oli kahden opintojaksokson tuottaminen: Ilmastotoimet tekniikan alalla ja Ilmastotoimet liiketaloudessa. Toinen osatavoite oli lisätä kainuulaisten yrittäjien ja yritysten henkilökunnan osaamista aihepiiriin ja ratkaisuihin liittyen edellämainitut opintojaksot suorittaen ja aihepiiriin liittyvään työpajaan osallistuen.

Tavoitteiden mukaisesti hankkeessa tuotettiin kaksi verkko-opintojaksoa KAMKin omalle Edukamu-verkko-opintojaksoalustalle. Ilmastotoimet tekniikan alalla (2 op) sisältää seuraavat kokonaisuudet: Ekologisen kestävyyden periaatteet (pakollinen osio), Puurakentaminen, Energiatehokkaat rakennukset, Hiilikädenjälki rakennusalalla, Vähäpäästöinen betoni, Biokaasu, Aurinkoenergia, Sähköinen liikenne, Energiavarastot, Nestemäiset biopolttoaineet, Hukkalämpöjen hyödyntäminen, Tuulivoima sekä Hiilidioksidin talteenotto. Ilmastotoimet liiketaloudessa (2 op) puolestaan koostuu seuraavista sisällöistä: Ekologisen kestävyyden periaatteet (pakollinen osio), Vapaaehtoiset hiilimarkkinat, Digitalisaatio, Päästökauppa, Energiaverotus ja tuet, Kestävät julkiset hankinnat, Hiilijalanjäljen laskenta, Vapaaehtoiset sertifikaatit sekä Markkinat ja kuluttajakäyttäytyminen.

Opintojaksot ovat valmiita, ja hankkeen jälkeen ne ovat avoimesti kaikkien aiheista kiinnostuneiden suoritettavissa. Opintojaksot ovat myös osa KAMKin omia opintoja. Lisäksi ne lyötyvät korkeakoulujen yhteisestä CampusOnline-portaalista (www.campusonline.fi), jossa olevat opintojaksot on vapaasti kaikkien korkeakouluopiskelijoiden suoritettavissa. Tämän lisäksi nämä verkko-opintojaksot voi kuka tahansa suorittaa KAMKin avoimen ammattikorkeakouluopintojen kautta (https://ella.eduplan.fi/kamk). Opintojaksot löytyvät myös MUUVI-hankkeessa luodusta Yritysten muutoskumppanina -portaalista (https://www.yritystenmuutoskumppanina.fi/).

Hankkeen toinen osatavoite jäi hankkeen toteutumisen aikana harmillisen vähäiseksi. Hanke tavoitteli osallistujia kainuulaisista pk-yrityksistä ja heille palveluita tarjoavilta tahoilta. Nämä hankkeeseen osallistuvat henkilöt pääsivät suorittamaan opintojaksot sekä osallistumaan Vihreä siirtymä liiketoimintamahdollisuuksiksi -työpajaan. Osallistujia oli harmillisen vähän, mutta osallistuneet antoivat erinomaista palautetta sekä opintojaksoista että työpajasta.

Kun opintojaksot ovat hankkeen päättymisen jälkeen laajasti tarjolla, se osaltaan edesauttaa hankkeen tavoitteiden toteuttamista. Osaaminen vihreän siirtymän aihepiireissä sekä sen liiketoimintamahdollisuuksissa lisääntyy, kun mahdollisimman moni suorittaa hankkeessa tuotetut verkko-opintojaksot.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot