Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22691

Hankkeen nimi: MBD - Malliperustainen tuotemäärittely

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Nikander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.nikander(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505345710

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Malliperustainen tuotemäärittely (MBD, Model-Based Definition) tarkoittaa tuotetietojen täydellistä määrittelemistä 3D-mallin avulla, ilman perinteisiä piirustuksia. MBD:n avulla on mahdollista saavuttaa paperiton tuotanto, missä piirustukset muutetaan digitaalisiksi sisältäen kaiken tuotteen valmistamisessa liittyvän informaation. Tieto luodaan kerran ja sitä käytetään monessa eri yhteydessä mahdollisimman automatisoidusti ilman manuaalista tiedon siirtoa järjestelmästä toiseen. Mitä paremmalla tasolla yritys on tuotetiedon hallinnassa, sitä varmemmin koko MBD-dataa hyödyntävällä ekosysteemillä on oikea ja ajantasainen versio tuotetiedosta käytettävissään. Tällöin resursseja voidaan tehokkaasti hyödyntää jokaisessa elinkaaren vaiheessa.

Globaalissa teollisuudessa MBD:stä on tullut standardikäytäntö, ja se yleistyy maailmalla. Tällä hetkellä menetelmää soveltavat etenkin auto- ja lentokoneteollisuus. MBD yleistyy myös muun teollisuuden piirissä, ja erityisesti Pirkanmaalla, jossa on paljon konepajateollisuutta, MBD-osaamista tulisi lisätä, jotta yritysten kilpailukyky säilyisi myös tulevaisuudessa valmistuksen ekosysteemeissä.

Pirkanmaalla kiinnostus ja tarve malliperustaisen tuotemäärittelyn hyödyntämiseen ja käyttöönottoon on todennettu muun muassa METSTA:ssa, jonka komiteassa TAMK on. Yhteiskäyttöön tarkoitettua kokeilu- ja innovaatioinfraa ei alueella vielä ole, mutta TAMKissa on olemassa FieldLab-ympäristöstä löytyvä tutkimus-, testaus- ja koulutusympäristö, jota voitaisiin hyödyntää hankkeessa luotavan osaajaverkoston ja yhteisen infran osana.

Tässä hankkeessa toteutetaan malliperustaisen tuotemäärittelyyn liittyvän osaamisen ja kyvykkyyden lisäämiseksi seuraavia asioita:

- Selvitykset ja kartoitukset: Selvitetään olemassa olevat teknologiat ja tarjonta sekä olemassa oleva ja tarvittava osaaminen
- Koulutusympäristön ja koulutuskonseptin kehittäminen
- Koulutukset sekä verkossa että hands-on-koulutuksina koulutusympäristössä

Hankkeen tuloksena osallistujien, eli työssä käyvien valmistavan teollisuuden henkilöiden, osaaminen lisääntyy malliperustaiseen tuotemäärittelyyn liittyen. Tämän vaikutuksesta yritysten kilpailukyky lisääntyy, ja se säilyy myös tulevaisuudessa valmistuksen ekosysteemeissä.

Hankkeen tuloksena syntyy osaamistarpeisiin parhaiten vastaava koulutuskonsepti verkkokoulutuksineen ja hands-on-koulutuksineen. Lisäksi syntyy kohderyhmän tarpeita palveleva koulutusympäristö sekä yhteistyöverkosto MBD-tietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeen vaikutuksesta syntyy Pirkanmaan toimijoiden yhteinen näkemys ja roadmap MBD-osaamisen ja -kyvykkyyden viemiseksi eteenpäin koko teollisen valmistuksen ekosysteemissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat pirkanmaalaiset työssä olevat henkilöt, erityisesti valmistavan teollisuuden yritysten henkilöstö. Nämä uutta teknologiaa soveltavat henkilöryhmät ovat tuotannon henkilöt operaattoritasolla, tuotannon työnjohdossa, ohjauksessa, johdossa sekä suunnittelussa. Kohderyhmää on jo hankevalmistelun aikana alettu tavoittaa, ja keskusteluja hankkeen toimenpiteisiin osallistumisesta on käyty useiden yritysten työntekijöiden kanssa. Alustavien sitoumusten kerääminen on myös aloitettu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat koko valmistuksen ekosysteemissä työssä olevat henkilöt, etenkin suuremmissa valmistavan teollisuuden yrityksissä työskentelevät, jotka hyötyvät alihankkijoiden kyvykkyyden kasvamisesta.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös tulevat teollisuuden osaajat; hankkeen vaikutuksena osaaminen siirtyy opiskelijoille ja myös heidän kauttaan yrityksiin. Uuden osaamisen myötä opiskelijoilla on tuoda lisäarvoa työnantajilleen, mikä vahvistaa samalla heidän asemiaan työmarkkinoilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 731

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 330

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 179 664

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 913

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Virrat, Pirkkala, Hämeenkyrö, Vesilahti, Urjala, Punkalaidun, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Parkano, Kuhmoinen, Kangasala, Orivesi, Lempäälä, Ruovesi, Ikaalinen, Nokia, Tampere, Akaa, Sastamala, Ylöjärvi, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelleiden asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Osallistujien sukupuolijakaumaa on vaikea ennustaa, ja osallistuvan yrityksen toimiala vaikuttaa siihen vahvasti. Tyypillisesti kuitenkin tekniikan alalla, etenkin valmistavan teollisuuden alalla, on enemmän miehiä kuin naisia. Tällöin todennäköisemmin työpajoissa ja tilaisuuksissa on osallistujina enemmän miehiä kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteuttavan organisaation toiminnassa yleensäkin. Kohderyhmille suunnatut tapahtumat ovat sellaisia, että ne soveltuvat sellaisenaan molemmille sukupuolille. Tapahtumien markkinoinnissa tullaan korostamaan osallisuutta, osaamista ja sen kehittämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikka se huomioidaankin hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Digitaalisuus ja paperittomuus edistävät resurssiviisautta. MBD:n hyödyntäminen tekee valmistusspesifikaatiosta yksiselitteisempää ja ajantasaisempaa, joka auttaa vähentämään virheellisten kappaleiden syntymistä ja vähentää materiaalihukkaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Digitaalisuus ja paperittomuus edistävät resurssiviisautta ja vähentävät hukkaa teollisessa valmistuksessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeen toiminnassa pyritään paperittomuuteen. Digitaalisuus ja paperittomuus edistävät resurssiviisautta ja vähentävät hukkaa teollisessa valmistuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hanke tukee vahvasti paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja tuottavuuden lisääntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa kehitetään alueen yhteinen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristö ja verkosto alueen yrityksille ja muille verkoston toimijoille MBD/PMI toimintojen kehittämiseksi ja tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
MBD ja PDM yhdessä parantavat tuotteen elinkaaren hallintaa eli auttavat turhan materiaalin, varastoinnin ja kuljettamisen vähentämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Uuden hankitun osaamisen ja tuen myötä yritysten kyvykkyydet ja valmiudet kasvuun digitalisoituneissa tuotekehityksen ja valmistuksen verkostoissa parantuvat. Lisäksi yksilötasolla uusi osaaminen edistää hyvinvointia sekä kasvattaa yksilön henkilökohtaista kilpailukykyä.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Koulutus on suunniteltu molemmille sukupuolille sopivaksi. Koulutus tuottaa tasa-arvoa laaja-alaisesti sukupuoleen, ikään, rotuun jne. katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Uuden hankitun osaamisen myötä yksilöiden kyvykkyydet ja valmiudet kasvuun digitalisoituneissa tuotekehityksen ja valmistuksen verkostoissa parantuvat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 3 5
Digitaalisen Mastermallin ja MBD:n hyödyntäminen tekee valmistusspesifikaatiosta yksiselitteisempää ja ajantasaisempaa, joka auttaa vähentämään virheellisten kappaleiden syntymistä ja vähentää materiaalihukkaa. MBD ja PDM yhdessä parantavat tuotteen elinkaaren hallintaa eli auttavat turhan materiaalin, varastoinnin ja kuljettamisen vähentämisessä. Vastuu tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista selkeytyy kaikille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Malliperustainen tuotemäärittely (MBD) on menetelmä, jossa tuotteen kaikki tiedot määritellään 3D-mallissa ilman piirustuksia. MBD mahdollistaa paperittoman tuotannon, jossa digitaalinen malli sisältää kaiken valmistusinformaation.

Malli luodaan kerran ja hyödynnetään eri yhteyksissä automaattisesti ilman manuaalista tiedonsiirtoa.

Tiedonsiirto on haasteellista eri järjestelmien välillä. Esimerkiksi mittatietojen siirto ei toimi aina edes saman toimittajan ohjelmissa.
MBD-ketju sisältää mallin luomisen CAD-järjestelmällä, mallin käytön tuotannon CAM-järjestelmissä ja tuotteen verifioinnin samalla mallilla. Kaikki nämä vaiheet ovat vielä kehityksen kohteena.

CAD-järjestelmät tukevat MBD:tä vaihtelevasti. CAM-järjestelmissä reikätyöstö ja sorvaus toimivat hyvin, mutta jyrsintä on monimutkaisempaa. Mittausjärjestelmät ovat parhaiten valmiita MBD:hen.

MBD:n soveltuvuutta eri valmistusmenetelmiin tutkittiin. AM (Additive Manufacturing) ja hitsaus olivat uusia kiinnostavia alueita.
CAM-yhteensopivuutta PMI/MBD-merkintöihin ja piirrepohjaiseen valmistukseen selvitettiin. PMI-merkintöjen siirtoa mittakoneelle analysoitiin.
MBD-tietojen siirtoon liittyviä formaatteja vertailtiin.

Tutkittiin, miten PMI/MDP-informaatio tallennetaan CAD-malliin ja siirretään mittausohjelmistoon koneluettavasti. Testattiin myös yleisformaatin toimivuutta.

Hankkeen webinaarit (8 kpl) saivat hyvän vastaanoton. Niissä esiteltiin MBD:n eri sovellutusalueita monipuolisesti. Webinaarit ovat katsottavissa hankkeen kotisivulla viisi vuotta.

Yrityksille järjestettiin koulutuksia TAMK:n koulutusympäristössä. Koulutukset käsittelivät ISO GPS-standardointia, CAD-pohjaista MBD:tä ja yrityskohtaisia MBD-asioita.

Hankkeessa päästiin numeerisiin tavoitteisiin. Hankkeeseen osallistui mikroyrityksiä 7 kpl (tavoite 2), pieniä yrityksiä 18 kpl (tavoite 9), keskisuuria yrityksiä 25 kpl (tavoite 7).

Näiden lisäksi suuryrityksiä 22, joita hanke selvästi kiinnosti myös, vaikka he eivät olleet varsinaista kohderyhmää. Heidän roolinsa on kuitenkin oleellinen mallipohjaisen tuotemäärittelyn arvoketjussa.

Lähiopetuspäiviä kertyi 72 kpl (tavoite 68), etäopetuspäiviä 242 (tavoite 204), ohjaus- tai konsultointipäiviä 16 kpl (tavoite 14). Yhteensä näistä kertyy 330 kpl (tavoite 286).

Hankkeessa kerättiin aloitus- ja lopetuslomakkeet 42 henkilöltä. Näistä 5 kpl oli naisia. Mikäli webinaareihin osallistuneet otetaan mukaan, oli naisten määrä 10.

Hankkeessa järjestettiin webinaareja 8 kpl (tavoite 8) ja syventäviä koulutuksia 8 kpl (tavoite 8).


Hankkeen aikana tuotettu materiaali on löydettävissä hankkeen kotisivulta.


https://projects.tuni.fi/modelbaseddefinition/