Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22693

Hankkeen nimi: KIERTO - Kiertotaloudesta kasvua

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 03565611

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tampere.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Hiipakka-Lahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.hiipakka-lahti(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408004954

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nextiili ry, 3182138-9
Ekokumppanit Oy, 1801748-4
Sopimusvuori ry, 0155524-3
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, 0206114-9
TITRY ry, 0206118-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KIERTO - Kiertotaloudesta kasvua -hankkeen ydin on kasvattaa kiertotalousosaamista ja kiertotalousliiketoimintaa eli kehittää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa.

Hankkeella kehitetään heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille kiertotalouteen liittyviä työllistymispolkuja, tuetaan yritysten ja organisaatioiden kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin tunnistamista sekä kehitetään kiertotalous-liiketoimintaan siirtymiseen työkaluja.

Hankkeessa luodaan ja jatkokehitetään osatoteuttajien yhteistyönä uusia kiertotalouden työllisyyspalveluita, jotka juurrutetaan osaksi toteuttaja-organisaatioiden palveluvalikoimaa.

Hankkeen tavoitteena on
1. kehittää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisvalmiuksia erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen avulla
2. tukea yritysten ja organisaatioiden kiertotalousliiketoiminnan kehittämistä uusien työpaikkojen luomiseksi
3. kasvattaa kiertotaloustietämystä, innostusta, yrittäjyyttä ja verkostoitumista

Kiertotalous on tulevaisuuden työelämätaito, jota mm. Sitran mukaan tarvitaan jatkossa kaikissa ammateissa, jotta Suomen hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista (88 %) haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Nuorille ympäristöarvot ovat monien tutkimusten mukaan tärkeitä ja kasvussa. Nuoret haluavat työskennellä arvojensa mukaisessa työpaikassa ja tehdä konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi, ja tähän hanke tarjoaa mahdollisuuksia, osaamista ja urapolkuja kehitettävien palveluiden kautta.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisvalmiuksia ja osaamista kehitetään uraohjauksen, työnetsinnän, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja kiertotalousvalmennuksen avulla. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta herätetään nuorten kipinä uuden oppimiseen ja kasvatetaan itsetuntoa osaamistodistusten ja näyttöihin pohjaavien osatutkintojen kautta. Kiertotalousosaamisesta tulee heille kilpailuvaltti työmarkkinoilla.

Hankkeessa kehitetään kiertotalousosaamista työelämän tarpeista käsin, tulevaisuuteen katsoen. Yritykset ja organisaatiot tarvitsevat kiertotalousosaajia eri toimintoihinsa; tuotantoon, liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin ja viestintään, suunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä johtamiseen ja hallintoon.

Yritysten ja organisaatioiden kiertotalousliiketoiminnan kehittämistä tuetaan luomalla toimijoille ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista, kehittämällä hankkeessa kiertotalousliiketoimintaan siirtymistä tukevia työkaluja sekä tarjoamalla yrityksiin kiertotalouteen siirtymistä tukevia osaajia. Digitalisaatio, palvelullistaminen ja brändäys ovat teemoja, joihin yritykset ja organisaatiot erityisesti tarvitsevat tukea varsinkin korona-aikana ja sen jälkeen. Koronan myötä monella yrityksellä ja organisaatiolla on tarve uudistaa ja kehittää liiketoimintaansa. Hankkeella halutaan tuoda yrityksille tietoa kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollisuuksista sekä luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Hankkeen avulla mahdollistetaan ekosysteemitason liiketoiminnan syntyä, jossa eri toimijoiden yhteistyön muodot kytkeytyvät tiiviimmin toisiinsa. Yhteistyö voi liittyä esimerkiksi resurssien jakoon, palvelullistamiseen, yhteiseen kehittämiseen tai viestintään.

Tampereen ja koko Pirkanmaan alueen monialaisten toimijoiden kiinnostusta kiertotalouteen elinkeinojen, työllisyyden ja osaamisen kehittämisen näkökulmista halutaan lisätä erilaisten tilaisuuksien, koulutusten ja verkostojen avulla. Hankkeen avulla nostetaan näkyviksi esimerkeiksi alueella jo toimivia kiertotalousyrityksiä, kiertotalouden tuomia liike-toiminta- ja uramahdollisuuksia sekä osaamisen kehittämisen tarpeita.

Hanke haluaa tarjota tilaisuuksia työnhakijoiden, yritysten, 3. sektorin toimijoiden, päättäjien, kiertotalouden ja kestävän kehityksen ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden kiertotaloudesta kiinnostuneiden verkostoitumiselle, tiedonvaihdolle, uusille kumppanuuksille ja yrittäjyydelle. Hankkeen avulla myös toteuttajaorganisaatioiden omaa kiertotaloustietämystä kehitetään. Uraohjaajien, työhönvalmentajien ja yritysyhteistyötä tekevien kautta kiertotalouteen uraohjaus ja yritysten kiertotalousliiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistaminen kasvavat alueella merkittävästi. Hankkeen tarjoaman tiedon avulla kiertotaloustietoa voidaan hyödyntää vielä lisää myös päätöksenteossa, strategioissa ja suunnitelmissa.

Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen kaupunki ja osatoteuttajia ovat Ekokumppanit Oy, Nextiili ry, Sopimusvuori ry, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä sekä TITRY ry. Hanke linkittyy olennaisesti Tampereen alueen työllisyydenhoidon kokonaisuuteen ja sen kehittämiseen. Työllisyyspalveluita toteutetaan ja kehitetään yhä voimakkaammin monitoimijaisesti, ja työnhakijoiden ja työnantajien palvelut kootaan toimijoiden yhteisille palvelualustoille.

Tällä hetkellä kiertotalouteen liittyvät hankkeen Suomessa ja paikallisesti keskittyvät paljolti kasvuyrityksiin ja teollisen mittakaavan toimintaan. Työllisyyspalveluiden kehittämisen sekä työnhakijoiden kiertotalouden uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen rajapinnassa toimivia toisia hankkeita ei hakijoilla ole tiedossa. Tässä hankkeessa keskitytään kiertotalouden työpaikkojen luomiseen tukemalla PK- ja mikroyrittäjiä, kehittämällä 3. sektorin toimintaa ja yhteistyötä sekä kasvattamalla työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia kiertotalouden tehtäviin.

Kaupungin, asiantuntijayrityksen ja 3. sektorin työpajojen yhteistyö mahdollistaa palveluiden kehittämisen sektorirajat ylittävällä PPPP-mallilla (Public, Private, People, Partnership), jossa yhdistetään jokaisen vahvuuksia. 3. sektorin työ-pajoissa yhteisöllinen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja mahdollisuudet ketteriin kokeiluihin, kaupungilla vahva yritysyhteistyöosaaminen ja kumppanuudet koulutusorganisaatioihin yhdistettynä Ekokumppanit Oy:n kestävän kehityksen asiantuntijarooliin. Hankeyhteistyö mahdollistaa toiminnan, joka säästää resursseja, yhdistää osaamista ja oppimista sekä luo uusia kumppanuuksia asiakkaita hyödyttävällä tavalla.

Hankkeen toimialat linkittyvät tekstiileihin, hävikkiruokaan, pakkausmateriaaleihin ja asiakaslähtöisesti työstettäviin toimialoihin, joissa toteutetaan tai lähdetään toteuttamaan kiertotalouden liiketoimintamalleja.

Hankkeen toiminnalla pystytään tukemaan Tampereen strategisia tavoitteita kestävästi kasvavasta, yhdessä tekevästä hiilineutraalista kaupungista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät alle 30v. nuoret, jotka tarvitsevat tukea työllistymisessä ja osaamisen kehittämisessä ja uraohjauksessa erityisesti kiertotalousyrityksiin ja -tehtäviin. Maahanmuttajataustaiset nuoret integroituvat osaksi kohderyhmää.

Asiakkaat ohjataan hankkeeseen Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden nuorten palveluiden kautta tai markkinointiviestinnän avulla itse hakeutuen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat
- kiertotalouden työpaikkoja tarjoavat yritykset, erityisesti mikro- ja pk-yritykset
- muut kuin yritysmuotoiset kiertotalouden työnantajat, kiertotalouden työnantajina voivat olla yritysten lisäksi laaja-alaisesti eri organisaatiot, kuten kaupungit, järjestöt ja hankkeet
- organisaatiot, jotka tuottavat työttömille palveluita ja osaamisen kehittämistä tarjoavat toimijat (verkostokumppanit)
- kehittämiseen ja hankkeen järjestämiin seminaareihin ja tapahtumiin osallistuvat toimijat ja henkilöt
- Tampereen kaupungin yksiköt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 870 432

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 022 616

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 73

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Kiertotalouden matalan kynnyksen työpaikoissa nykyisellään sukupuolten mukaan tarkasteltu aktiivisuus ja osallistuminen vaihtelee. Poistotekstiilien parissa työskentelee enemmän naisia kuin miehiä. Korjaus-, huolto- ja esikäsittelytoiminnassa työskentelevistä enemmän miehiä. Hävikkiruoan parissa tilanne näyttää olevan melko tasainen. Tilanne on kartoitettu havainnoimalla nykyisiä toimintoja. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeen keskeisiä periaatteita ja niiden toteutumista edistetään yritysyhteistyön toteutuksessa. Aiempien hankkeiden ja hankekonsortion asiantuntemuksen pohjalta näkemys on, että kierrätysliiketoiminnan piiri on perinteisesti ollut melko miesvaltainen ja se koetaan myös tekniseksi. Toisaalta aihepiiriin liittyvissä seminaareissa, messuilla sekä muissa tilaisuuksissa sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Hankkeessa aiotaan kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan eri yhteyksissä ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaiseksi tai naisvaltaisiksi koetuilla aloilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä ja osaamista kiertotalouteen erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan nuorten työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon. Naisten ja miesten yrittäjyyden erityispiirteet otetaan huomioon. Työllistyminen yrittäjäksi tai palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille. Hankkeessa molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa pyritään sukupuolitietoisiin ajattelutapoihin ja työkäytäntöihin. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 2) Hankkeessa tehdään seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. Mikäli ilmenee epätasapainoa, aliedustetun sukupuolen edustajia kannustetaan mukaan toimintaan. 3) Tiedotuksessa ja viestinnässä otetaan aktiivisesti huomioon molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan työelämätaitojen ja -yhteyksien luominen sekä yrittäjyysvalmiuksien parantaminen. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään tutustumiselle ja oman osaamisen kehittämiselle. Hanke edistää sukupuolten tasa- arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin työllistymistä ja elämänhallintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hanke kehittää ja tukee yhteistyön kautta kiertotalouden toimintoja, joilla päästään irti vanhanaikaisesta, mutta vielä vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja niiden päätyminen jätteeksi on kestämätön toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt ja resurssitehokkuus etsivät ratkaisuja. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja mm. tekstiilijätteen ja ruokahävikin syntymiseen sekä yritysten resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 9
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja - malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Tässä hankkeessa sosiaalisten innovaatioiden (syrjäytymisen ehkäisy, yhteistyö, vertaisoppiminen, työllistyminen) rinnalla kiertotalouden panostukset tukevat vahvasti ilmastonmuutoksen eteen tehtävää työtä. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen myötä voidaan vaikuttaa mm. kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta päästöihin. Samoin yritysten toiminnan kehittäminen kiertotalouden keinoja hyväksikäyttäen vähentää tulevaisuudessa yritystoiminnasta syntyviä päästöjä mm. uusiutuvan energian käyttöön siirryttäessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilman laatuun. Resurssitehokkaat logistiset ratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Jätteen väheneminen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääntyessä tukee välillisesti Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hankkeella on suoria vaikutuksia materiaalitehokkuuteen ja jätteen synnyn ehkäisyyn mm. tekstiilien kierrätyksen, ruokahävikin ja sivuvirtojen hyödyntämisen kautta. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmien osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Hankkeella on kohtalaiset suorat vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön, koska hankkeessa tehdään työtä kiertotalouden kehittämiseksi. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmän osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tukee suoraan kestävän paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä ja myös välillisesti kohderyhmän osaamisen kehittymisen myötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyy vahvasti digitaalisuus ja verkossa toimiminen. Lisäksi hankkeessa kehitetään kohderyhmän digiosaamista erilaisissa verkko-oppimisen paikoissa ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Yritysten liiketoimintamallien kehittämistä tuotteista palveluiksi tuetaan eri keinoin.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Logistiikka ja liikkumisen kysymykset kuuluvat myös kiertotalouteen. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmän osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä. Välittömänä vaikutuksena osatoteutuksissa kehitetään logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää suoraan ja välillisesti hyvinvointia pienentämällä syrjäytymisriskiä ja tarjoamalla kohderyhmälle uusia ja mielekkäitä mahdollisuuksia työllistyä alueen yrityksiin. Hyvinvointivaikutukset ovat pitkällä aikavälillä huomattavat, kun henkilöt saavat luotua itselleen työelämäpolun ja katkaisevat näin mahdollisen syrjäytymiskierteen. Hanke luo laajemminkin sosiaalista hyvinvointia yhteistyön, yhdessä kehittämisen ja vertaisoppimisen kautta. Hanke auttaa kohentamaan työkykyä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toiminnassa huomioidaan tasa-arvonäkökulma. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan kohderyhmän työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeessa huomioidaan lisäksi sukupuolten välinen tasa- arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen kautta syntyy matalan kynnyksen työpaikkoja, joihin kaikki voivat osallistua ja tämä lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla on vahva sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Keskeisten avaintaitojen kehittäminen voimakkaasti kohderyhmää osallistavalla koulutuksella/työssä oppimisella lisää aktiivista kansalaisuutta, vahvistaa työllistymismahdollisuuksia ja pienentää riskiä syrjäytyä. Maahanmuuttajanuorille kehitetään myös omia työllistymisen tukimuotoja.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke tukee kestävän kehityksen tavoitetta myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kautta. Kulttuurinen kestävyys on osa kulttuuriympäristöämme. Kulttuurisen kestävyyden keskeinen elementti on muutos. Tässä hankkeessa pyritään siihen että kohderyhmä kokee muutoksen ja tulevaisuuden positiivisena, toivoa ja mahdollisuuksia sisältävänä. Kohderyhmä itse on myös mukana tekemässä muutosta kohti kestävää kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hanke lisää merkittävästi kohderyhmien ympäristöosaamista. Kiertotalousosaamisen kasvattaminen on suoraan ympäristöosaamisen kasvattamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-