Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22694

Hankkeen nimi: VIKKELÄSTI TÖIHIN – malli maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 02945222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampereen ammattikorkeakoulu

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Salin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.salin(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505914540

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Spring House Oy, 1786915-9
SASKY koulutuskuntayhtymä, 0204964-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VIKKELÄSTI TÖIHIN -hanke vastaa omalta osaltaan koronapandemian ja sen aiheuttaman talouskriisin edellyttämiin elvytystoimiin Pirkanmaalla edistämällä maahanmuuttajien osallisuutta ja osallistumista työelämään, mikä toteutetaan tehostamalla huonossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispalveluita. Toiseksi, hankkeessa vahvistetaan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa, sillä pandemia on entisestään pahentanut alan työvoimapulaa ja koetellut työntekijöiden jaksamista. Kolmanneksi, hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tunnistamalla ja tunnustamalla maahanmuuttajien lähtömaassa hankkima koulutus ja osaaminen sekä heidän yksilölliset tarpeensa.


Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään osaan seuraavien osatavoitteiden mukaisesti: 1) Syventää olemassa olevaa tietoa huonossa työmarkkina-asemassa olevien, vähintään toisen asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön liittyvästä kiinnostuneisuudesta, osaamisesta ja uratavoitteista. 2) Valmistella huonossa työmarkkina-asemassa olevien, vähintään toisen asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon työn erityispiirteet huomioiva henkilökohtainen opinto-ohjausmalli ja opintopolku olemassa olevia koulutusrakenteita ja -tarjontaa hyödyntämällä. 3) Tuottaa mentorointimalli ja laatia mentorointiopas maahanmuuttajien, sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten ja rekrytoinnista vastaavien ja työyhteisön muiden jäsenten sekä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden käyttöön tukemaan maahanmuuttajien työharjoittelun ja työntekemisen käynnistymistä, ohjausta sekä rekrytointia. 4) Toteuttaa maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon alan työuran rakentamisen ja hallinnan malli hankkeen toimenpiteiden, ideoiden, oppien, kokemuksien ja palautteiden pohjalta.


Hankkeen toimenpiteiden seurauksena 1) huonossa työmarkkina-asemassa olevat 20 hankkeeseen osallistuneen maahanmuuttajan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön liittyvää kiinnostusta, osaamista ja uratavoitteita on syvennetty ja heidän suomen kielen taitonsa on vahvistunut, 2) huonossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajille on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon työn erityispiirteet huomioiva henkilökohtainen opinto- ja uraohjausmalli olemassa olevia koulutusrakenteita ja -tarjontaa hyödyntämällä, 3) maahanmuuttajien, sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajien sekä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden käyttöön on tuotettu mentorointimalli sekä laadittu mentorointiopas tukemaan maahanmuuttajien työharjoittelun ja työntekemisen ohjausta sekä rekrytointia, 4) maahanmuuttajien työuran rakentamisen ja hallinnan malli on toteutettu hankkeen toimenpiteiden, ideoiden, oppien, kokemuksien ja palautteiden pohjalta.


Hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä vaikutetaan myös siihen, että 1) sosiaali- ja terveydenhuollon työ on vetovoimainen uravaihtoehto maahanmuuttajien keskuudessa ja työvoiman saatavuus alalla paranee, 2) maahanmuuttajien osaaminen ja uratietoisuus ovat lisääntyneet sekä heidän kotoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on parantunut, 3) sote-alan työyhteisöjen asenteet ovat kehittyneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan, 4) uudenlaisten palveluiden kehittämiseen tarvittavat valmiudet ovat yhteiskunnassamme vahvistuneet, 5) maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut ja 75 prosentin työllisyysaste on saavutettu Pirkanmaalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat huonossa työmarkkina-asemassa olevat TE –palveluiden 20-60 –vuotiaat maahanmuuttaja-asiakkaat. Hankkeen toimenpiteisiin eli ohjelmaan osallistuvan maahanmuuttajan tulee olla rekisteröitynyt työnhakija ja työttömyysetuuden piirissä. Hänellä tulee olla suomalainen henkilötunnus ja hänen tulee osata jonkin verran suomenkieltä (A2). Hänellä tulee olla vähintään toisen asteen tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, joka antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Osallistuminen on vapaaehtoista eikä sitä tueta erikseen. Ohjelma kestää 18 kuukautta ja se suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden edustajan kanssa. Ohjelma suunnitellaan suoritettavaksi kokoaikaisena, omaehtoisena koulutuksena, joskin sitä voidaan säädellä yksilöllisesti, mikäli osanottaja saa työpaikan tai aloittaa opiskelun, hänellä on madaltunut toimintakyky tai hän siirtyy vanhempainvapaalle tai sairastuu. Osallistujan yksilöllinen suunnitelma valmistellaan yhdessä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden edustajan kanssa, kun yksilöllinen taito- ja koulutusarvio (kartoitusvaihe) on suoritettu.

Ohjelma toteutetaan koulutuskokonaisuutena maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat työnhakutaitojen opiskelua, työhön tutustumisen kautta rohkaisuja toimia suomalaisessa työyhteisössä sekä ura- ja täydennyskoulutuksen ohjausta ja valmennusta. Hankkeessa toteutetaan kaksi kuuden kuukauden kestoista koulutuskokonaisuutta. Molempiin koulutuskokonaisuuksiin sisältyy sekä koulutus- että työhön tutustumisjaksoja. Koulutuskokonaisuudet toteutetaan sekä työpajatyöskentelynä että itsenäisenä opiskeluna. Opetuskielenä on suomi, ja osallistuja saa hankkeessa suomen kielen opetusta. TAMK jvalitsee hankkeen osallistujat (60) Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden avustamana haastattelujen sekä yksilöllisen taito- ja koulutusarvion perusteella.

Hankkeeseen osallistuva maahanmuuttaja on työttömyysetuuden piirissä osallistumisensa ajan. Osallistumisen päätyttyä maahanmuuttaja voi työllistyä työhön tutustumispaikkaansa tai koulutukseen sisältyvän ura- ja koulutusohjauksen kautta hakeutua ja sijoittua muuhun alan työpaikkaan, aloittaa jatko-, tai täydennysopiskelun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen kanssa. Lisäksi hankkeen toimeenpanossa hyödynnetään alueellisia ja paikallisia sekä jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pirkamaalla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kehittää työyhteisöjen monikulttuurista osaamista. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, muut koulutuspalvelujen tarjoajat, Pirkanmaan kunnat, ohjaamot sekä maahanmuuttajille kohtaamispaikkoja tarjoavat tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 413 245

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 482

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen

Kunnat: Tampere, Sastamala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastojen mukaan maahanmuuttajista enemmistö on miehiä. Maahanmuuttajanaiset työllistyvät kuitenkin Suomessa muita heikommin kuin muissa POhjoismaissa. Syyksi on mainittu ”passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki”, sillä maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään. Ulkomailla syntyneiden, 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa vain 46,1 prosenttia vuonna 2016. Kaikkiaan työllisyysaste oli Suomessa tuolloin 68,7 prosenttia. Samana vuonna maahanmuuttajanaisten työllisyysaste oli Tanskassa 52,5 prosenttia, Norjassa 60,5 prosenttia ja Ruotsissa 57,4 prosenttia. (Elinkeinoelämän valtuuskunta 2021.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tilastokeskuksen mukaan työelämän naisvaltaisin ala. Tutkimuksen mukaan (Salmela-Aro 2018) yksi ammattien sukupuolistumista selittävä tekijä on se, mitä asioita ihminen arvostaa ja pitää tärkeänä. Vaikka hoito- ja hoivahenkilöstössä on miehiä on vain 10%, hankkeen tavoitteena on saada maahanmuuttajamiehet mukaan hankkeen toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa tullaan huomioimaan koulutukseen valittujen osalta työllistymisen tasavertaiset mahdollisuudet niin miehille kuin naisille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten Teams) –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeen koulutuksissa käytetään digitaalisia oppimateriaaleja ja viestinnässä verkkoympäristöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa,
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään Pirkanmaan maakunnan palvelurakenteen edellytyksiä kehittämällä monialaista yhteistyötä ja osaamista yhdessä koulutuksen, työelämän ja monialaisen kehittämisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään aineettoman osaamisen / hiljaisen tiedon siirtoa tuleville ammattilaisille. Samalla myös työelämän edustajat saavat osaamista monialaisen yhteistyön kautta. Hanke tuottaa myös ymmärrystä eri koulutusalojen ja -tasojen välillä. Tämä luo edellytykset palveluiden vahvistumiselle ja kehittymiselle alueella. Vaikutukset kohdistuvat myös alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alan kehittymiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa pyritään optimoimaan osallistuvien maahanmuuttajien liikkumista oppilaitosten ja työhön tutustumispaikkojen välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Henkilöautoliikenteen osuutta pyritään vähentämään joukkoliikenteellä sekä tarvittaessa käyttämällä sähköautoa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Osallisuus, osallistuminen, työllistymismahdollisuus, tiedon saatavuus ovat hankkeen keskeisiä hyvinvoinnin edistämisen tekijöitä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat maahanmuuttajiin, joille tarjotaan koulutuksen ja yrityksissä tapahtuvan työharjoittelun kautta suomalaiseen työkulttuuriin tutustumista ja osallistamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toimenpiteet liittyvät kiinteästi erilaisuuden hyväksymiseen ja toisilta oppimiseen. Hankkeessa edistetään vahvasti kulttuuri-identiteetin merkityksestä ja monikulttuurisuudesta keskustelua ja kokemusten jakamista ja vahvuuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikuusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-