|
|
|
Hankekoodi: S22694
Hankkeen nimi: VIKKELÄSTI TÖIHIN – malli maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 02945222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampereen ammattikorkeakoulu
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kersti Jääskeläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kersti.jaaskelainen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503215147
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
VIKKELÄSTI TÖIHIN -hanke vastaa omalta osaltaan koronapandemian ja sen aiheuttaman talouskriisin edellyttämiin elvytystoimiin Pirkanmaalla edistämällä maahanmuuttajien osallisuutta ja osallistumista työelämään, mikä toteutetaan tehostamalla huonossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispalveluita. Toiseksi, hankkeessa vahvistetaan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa, sillä pandemia on entisestään pahentanut alan työvoimapulaa ja koetellut työntekijöiden jaksamista. Kolmanneksi, hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tunnistamalla ja tunnustamalla maahanmuuttajien lähtömaassa hankkima koulutus ja osaaminen sekä heidän yksilölliset tarpeensa.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään osaan seuraavien osatavoitteiden mukaisesti: 1) Syventää olemassa olevaa tietoa huonossa työmarkkina-asemassa olevien, vähintään toisen asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön liittyvästä kiinnostuneisuudesta, osaamisesta ja uratavoitteista. 2) Valmistella huonossa työmarkkina-asemassa olevien, vähintään toisen asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon työn erityispiirteet huomioiva henkilökohtainen opinto-ohjausmalli ja opintopolku olemassa olevia koulutusrakenteita ja -tarjontaa hyödyntämällä. 3) Tuottaa mentorointimalli ja laatia mentorointiopas maahanmuuttajien, sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten ja rekrytoinnista vastaavien ja työyhteisön muiden jäsenten sekä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden käyttöön tukemaan maahanmuuttajien työharjoittelun ja työntekemisen käynnistymistä, ohjausta sekä rekrytointia. 4) Toteuttaa maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon alan työuran rakentamisen ja hallinnan malli hankkeen toimenpiteiden, ideoiden, oppien, kokemuksien ja palautteiden pohjalta.
Hankkeen toimenpiteiden seurauksena 1) huonossa työmarkkina-asemassa olevat 20 hankkeeseen osallistuneen maahanmuuttajan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön liittyvää kiinnostusta, osaamista ja uratavoitteita on syvennetty ja heidän suomen kielen taitonsa on vahvistunut, 2) huonossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajille on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon työn erityispiirteet huomioiva henkilökohtainen opinto- ja uraohjausmalli olemassa olevia koulutusrakenteita ja -tarjontaa hyödyntämällä, 3) maahanmuuttajien, sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajien sekä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden käyttöön on tuotettu mentorointimalli sekä laadittu mentorointiopas tukemaan maahanmuuttajien työharjoittelun ja työntekemisen ohjausta sekä rekrytointia, 4) maahanmuuttajien työuran rakentamisen ja hallinnan malli on toteutettu hankkeen toimenpiteiden, ideoiden, oppien, kokemuksien ja palautteiden pohjalta.
Hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä vaikutetaan myös siihen, että 1) sosiaali- ja terveydenhuollon työ on vetovoimainen uravaihtoehto maahanmuuttajien keskuudessa ja työvoiman saatavuus alalla paranee, 2) maahanmuuttajien osaaminen ja uratietoisuus ovat lisääntyneet sekä heidän kotoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on parantunut, 3) sote-alan työyhteisöjen asenteet ovat kehittyneet myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan, 4) uudenlaisten palveluiden kehittämiseen tarvittavat valmiudet ovat yhteiskunnassamme vahvistuneet, 5) maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut ja 75 prosentin työllisyysaste on saavutettu Pirkanmaalla.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat huonossa työmarkkina-asemassa olevat TE –palveluiden 20-60 –vuotiaat maahanmuuttaja-asiakkaat. Hankkeen toimenpiteisiin eli ohjelmaan osallistuvan maahanmuuttajan tulee olla rekisteröitynyt työnhakija ja työttömyysetuuden piirissä. Hänellä tulee olla suomalainen henkilötunnus ja hänen tulee osata jonkin verran suomenkieltä (A2). Hänellä tulee olla vähintään toisen asteen tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, joka antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Osallistuminen on vapaaehtoista eikä sitä tueta erikseen. Ohjelma kestää 18 kuukautta ja se suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden edustajan kanssa. Ohjelma suunnitellaan suoritettavaksi kokoaikaisena, omaehtoisena koulutuksena, joskin sitä voidaan säädellä yksilöllisesti, mikäli osanottaja saa työpaikan tai aloittaa opiskelun, hänellä on madaltunut toimintakyky tai hän siirtyy vanhempainvapaalle tai sairastuu. Osallistujan yksilöllinen suunnitelma valmistellaan yhdessä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden edustajan kanssa, kun yksilöllinen taito- ja koulutusarvio (kartoitusvaihe) on suoritettu.
Ohjelma toteutetaan koulutuskokonaisuutena maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat työnhakutaitojen opiskelua, työhön tutustumisen kautta rohkaisuja toimia suomalaisessa työyhteisössä sekä ura- ja täydennyskoulutuksen ohjausta ja valmennusta. Hankkeessa toteutetaan kaksi kymmenen kuukauden kestoista koulutuskokonaisuutta. Molempiin koulutuskokonaisuuksiin sisältyy sekä koulutus- että työhön tutustumisjaksoja. Koulutuskokonaisuudet toteutetaan sekä työpajatyöskentelynä että itsenäisenä opiskeluna. Opetuskielenä on suomi, ja osallistuja saa hankkeessa suomen kielen opetusta. TAMK jvalitsee hankkeen osallistujat (40) Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden avustamana haastattelujen sekä yksilöllisen taito- ja koulutusarvion perusteella.
Hankkeeseen osallistuva maahanmuuttaja on työttömyysetuuden piirissä osallistumisensa ajan. Osallistumisen päätyttyä maahanmuuttaja voi työllistyä työhön tutustumispaikkaansa tai koulutukseen sisältyvän ura- ja koulutusohjauksen kautta hakeutua ja sijoittua muuhun alan työpaikkaan, aloittaa jatko-, tai täydennysopiskelun.
Hanke tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen kanssa. Lisäksi hankkeen toimeenpanossa hyödynnetään alueellisia ja paikallisia sekä jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pirkamaalla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kehittää työyhteisöjen monikulttuurista osaamista. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, muut koulutuspalvelujen tarjoajat, Pirkanmaan kunnat, ohjaamot sekä maahanmuuttajille kohtaamispaikkoja tarjoavat tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 413 245
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 442
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 482
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 515
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan
Kunnat: Tampere, Sastamala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten Teams) –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeen koulutuksissa käytetään digitaalisia oppimateriaaleja ja viestinnässä verkkoympäristöjä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa, | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä kehitetään Pirkanmaan maakunnan palvelurakenteen edellytyksiä kehittämällä monialaista yhteistyötä ja osaamista yhdessä koulutuksen, työelämän ja monialaisen kehittämisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä kehitetään aineettoman osaamisen / hiljaisen tiedon siirtoa tuleville ammattilaisille. Samalla myös työelämän edustajat saavat osaamista monialaisen yhteistyön kautta. Hanke tuottaa myös ymmärrystä eri koulutusalojen ja -tasojen välillä. Tämä luo edellytykset palveluiden vahvistumiselle ja kehittymiselle alueella. Vaikutukset kohdistuvat myös alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alan kehittymiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa pyritään optimoimaan osallistuvien maahanmuuttajien liikkumista oppilaitosten ja työhön tutustumispaikkojen välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Henkilöautoliikenteen osuutta pyritään vähentämään joukkoliikenteellä sekä tarvittaessa käyttämällä sähköautoa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Osallisuus, osallistuminen, työllistymismahdollisuus, tiedon saatavuus ovat hankkeen keskeisiä hyvinvoinnin edistämisen tekijöitä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat maahanmuuttajiin, joille tarjotaan koulutuksen ja yrityksissä tapahtuvan työharjoittelun kautta suomalaiseen työkulttuuriin tutustumista ja osallistamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteet liittyvät kiinteästi erilaisuuden hyväksymiseen ja toisilta oppimiseen. Hankkeessa edistetään vahvasti kulttuuri-identiteetin merkityksestä ja monikulttuurisuudesta keskustelua ja kokemusten jakamista ja vahvuuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikuusta hankkeessa. | ||
Malli maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi
VIKKELÄSTI TÖIHIN – hanke tunnisti, kehitti ja toteutti tavoitteidensa mukaisesti malleja sekä niiden pohjalta oppaita, joiden toivotaan helpottavan ja tehostavan maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tietoisuutta toimia ja edistävän maahanmuuttajien osallisuutta ja osallistumista työelämään. Hankkeessa toteutettiin valmennus, johon osallistui huonossa markkina-asemassa olevia sairaanhoitajan urasta kiinnostuneita ja hoitoalalla jo toimineita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hankkeessa lisättiin maahanmuuttaneiden tietoisuutta ja kiinnostusta sosiaali- ja terveydenhuollon työstä. Valmennus tuki valmennettavien kotoutumista ja teki näkyväksi erilaisia väyliä sote-alalle. Hankkeessa toteutetulla julkaisuilla ja someviestinnällä luotiin myönteistä kuvaa sotealasta ja kerrottiin Sujuvasti soteen -valmennuksen annista valmennettaville. Sujuvasti soteen -valmennukseen osallistuneesta 41 henkilöstä 16 hakeutui opiskelemaan terveydenhuollon ammattia ja 5 työllistyi sote-alalle valmennuksen aikana.
Valmennuksen teorianopetuksen ja harjoittelun kokemuksen pohjalta tuotettiin huonossa työmarkkina-asemassa olevien, vähintään toisen asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon työn erityispiirteet huomioiva henkilökohtainen opinto-ohjausmalli ja opintopolku olemassa olevia koulutusrakenteita ja -tarjontaa hyödyntämällä.
Hoivayksiköiden koettiin olevan kiinnostuneita vastaanottamaan maahan muuttaneita opiskelijoita harjoitteluun, koska kaikkialla nähtiin työvoiman lisääntyvä tarve. Maahanmuuttaneiden paremmaksi integroitumista suomalaiseen työelämään kehitettiin työnantajien kanssa yhteistyössä mentorointimalli. Siitä tuotettu opas on tehty maahanmuuttaneiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien ammattilaisten mentorointia varten, joten mentorointia tarkastellaan myös kielen ja kulttuurin näkökulmista. Opasta voidaan haluttaessa soveltaa sekä alan ammattilaisten kuin myös alaa opiskelevien kanssa.
Kielitietoinen ohjaus ja kielituen mallin kehittämistarpeet nousivat hankkeessa avainasemaan sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytoinneista vastaavien henkilöiden haastatteluiden sekä mentorointimallin kehittämisen työpajoihin osallistuneiden ryhmätuotoksien ja valmennuskokemuksen pohjalta. Kielen ymmärtäminen koettiin nostavan maahanmuuttajien itsetuntoa ja motivaatiota opiskelussa sekä työuralla. Opas kielitietoisesta ohjaamisesta tuotettiin tukemaan maahanmuuttaneiden osallisuutta työelämään, sekä vahvistamaan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hankkeen keskeinen anti oli kielitietoisuuden näkyväksi tekeminen maahanmuuttajien opetuksessa ja ohjauksessa. Sote-alan työyhteisöjen asenteet koettiin muuttuneeksi myönteisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan, mutta riittävän kielitaiton merkitys sote-alalla toimimiseen on suuri. Toisinaan harjoittelun tai työllistämisen esteeksi muodostui kielitaidon ohjauksen järjestäminen ja siihen hankkeessa haluttiin vastata harjoittelun ja opiskelun aikana kehitetyllä Kielituen mallilla ja oppaalla. Opetuksen ja harjoitteluiden aikana toteutettu jatkuva havainnointi valmennettavien kielen kehittymisen haasteista, kielen kehittymisestä ja työelämävalmiuksista tuotti Kielituen mallin ja oppaan ohjaajille. Kielituen malli edisti opettajien kielitietoisuuden kehittymistä, mikä taas tuki ja syvensi valmennettavien oppimisprosessia.
Valmennettavat saivat osaamista tunnistavaa ja maahanmuuttaneiden toiveita kuunteleva ohjausta, joka toimi myös hankkeessa luodun ura- ja opinto-ohjausmallin pohjalla. Valmennettavat selkeyttivät myös omia ura- ja opintopolkujaan. Osallistujat saivat tietoa suomalaisista työmarkkinoista, sosiaali- ja terveysalan ammateista, sekä jatkovaihtoehdoistaan hankkeen loppumisen jälkeen. Valmennukseen osallistuminen antoi osallistujille myös arvokasta tietoa heidän valmiuksistaan sosiaali- ja terveysalan työhön ja opintoihin. Edellä mainitut asiat tukevat maahanmuuttaneiden urapolkujen rakentumista, ja tätä kautta myös heidän kotoutumistaan ja työllistymistään.