RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22696, Ympäristöosaamisen kehittämisellä kohti kestävää teollisuutta

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ympäristöongelmat ovat luoneet kysyntää ja kiinnostusta ympäristön kuormitusta vähentävien sekä ekotehokkuutta lisäävien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden katoaminen, luonnonvarojen hupeneminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen edellyttävät myös yrityksiltä sopeutumista planeetan reunaehtoihin sekä muuttuvaan toimintaympäristöön. Toimintaympäristön muutoksen myötä ympäristöliiketoiminnan painoarvo on kasvanut viime vuosina vauhdilla globaalin talouden kilpailutekijänä ja ekologinen rakennemuutos koskettaa liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Myös covid-19 aiheuttaman talouskriisin vuoksi talouskasvun nostamiseksi tarvitaan vihreää elvytystä, joka edellyttää yritysmaailman toimijoilta panostusta kestävää kehitystä edistäviin innovatiivisiin ratkaisuihin ja liiketoimintamalleihin.

Teollisuus on merkittävä toimiala Etelä-Pohjanmaalla, minkä vuoksi yritysten kilpailukyvyn ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi alueen teollisuusyritysten vihreä kasvu ja kilpailukyvyn säilyminen on varmistettava. Tämä tarkoittaa, että teollisuusyritysten henkilöstön on tunnistettava toiminnassaan mahdolliset ympäristötehokkuutta parantavat toimenpiteet ja toteutettava niitä. Etelä-Pohjanmaalla yritysten henkilöstön ympäristöosaaminen on vielä matalalla tasolla. Selittävinä tekijöinä on muun muassa ympäristöalaan liittyvän tutkintotasoisen sekä muun koulutuksen puute alueella sekä se, että monien alueen yritysten kohdalla ympäristöasioiden edistäminen ei ole kuulunut liiketoiminnan/strategian ydinalueisiin. Muuttunut globaali tilanne kuitenkin on muuttanut yritysten toimintaympäristöä ja ympäristönäkökulmien laajempi tarkastelu ja hallinta ovat jatkossa edellytys yritysten toiminta- ja kilpailukyvyn säilyttämiselle. Yritysten henkilöstön ympäristöosaaminen tuleekin jatkossa olemaan yksi yritysten kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Näin ollen ympäristöosaaminen vaikuttaa työntekijöiden ja –hakijoiden työmarkkina-arvoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja alueen yritysten edustajien välisten keskustelujen perusteella on noussut esiin erityisiä vihreään siirtymään liittyviä osa-alueita, joihin liittyen joko yritysten henkilöstöt tai asiantuntijat ovat tunnistaneet tarpeita osaamisen nostolle. Tämän haettavan hankkeen aiheet ja toimenpiteet vastaavat näihin havaittuihin tarpeisiin.

Tämän hankkeen päätavoitteena on kasvattaa teollisten pk-yritysten nykyisen ja mahdollisen tulevan henkilöstön osaamista liittyen ympäristövaikutusten hallintaan ja vihreän liiketoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseen. Kasvattamalla ympäristö- ja kiertotalousosaamistaan toimialan nykyiset ja mahdolliset tulevat työntekijät kasvattavat oman työmarkkina-arvonsa lisäksi yritysten kilpailukykyä sekä edistävät koko toimialan vihreää siirtymää alueella. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa SeAMKin ja alueen teollisten yritysten yhteistyötä vihreän siirtymän edistämiseksi sekä ympäristövaikutusten arviointiin ja vihreään liiketoimintaan liittyvän osaamisen tuominen Seinäjoen ammattikorkeakoulun tarjoamaan koulutukseen.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää osaamista. Toisessa työpaketissa edistetään kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnan muutoksen taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvää osaamista. Sekä ensimmäisessä että toisessa työpaketissa kartoitetaan teemoihin liittyviä, eteläpohjalaisten pk-yritysten käyttöön soveltuvia laskureita, järjestetään työpajoja, joissa laskureiden käyttöä sovelletaan sekä tuotetaan oppaat hiilijalanjäljen laskentaan sekä kiertotalouden liiketoimintamallien taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kolmannen työpaketin teema on ympäristöasioiden johtaminen teollisissa yrityksissä ja työpaketissa luodaan Etelä-Pohjanmaan alueen teollisille yrityksille räätälöity ympäristöasioiden johtamisen koulutuskokonaisuus, jollaista ei tähän mennessä ole ollut alueen yrityksille saatavilla. Neljäs työpaketti keskittyy hankkeen hallintoon ja viestintään.

Laajemmalla ympäristöasioiden hallinnan koulutuksella on merkittävä vaikutus erityisesti teollisuusalan vihreän siirtymän edistämiseen alueella. Lyhyellä aikavälillä yrittäjien, yritysten johtajien ja henkilöstön ympäristöosaaminen kasvaa ja he osaavat soveltaa kiertotalouden periaatteita omassa toiminnassaan. Pitkällä aikavälillä eteläpohjalaiset teollisen alan yritykset saavuttavat asetetut ympäristötavoitteet ja hyödyntävät kiertotalouden mukaisia periaatteita liiketoiminnassaan.

Hankkeen päättymisen jälkeen hankkeessa tuotettua hiilijalanjäljen laskentaan sekä kiertotalouteen liittyviä
materiaaleja hyödynnetään soveltuvin osin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opintojaksoilla, jolloin hankkeen tuotoksia hyödynnetään myös tulevaisuuden osaajien koulutuksessa. Hankkeen tuloksena syntynyttä koulutuskokonaisuutta tullaan hyödyntämään Seinäjoen ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, millä varmistetaan ympäristöosaamista edistävän koulutuksen saatavuus alueella myös jatkossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen teolliset mikro- ja pk-yritykset, opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen kunnat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tulevat opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 128 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 160 250

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 250

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Vimpeli, Ähtäri, Alajärvi, Soini, Lapua, Teuva, Karijoki, Lappajärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Seinäjoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Isokyrö, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanketta valmistellessa on huomioitu tutkimustulokset sukupuolten segregaatiosta niin opiskeluvalinnoissa kuin työelämässäkin. Tämän lisäksi valmistelussa otettiin huomioon COVID-19-pandemian erilaiset vaikutukset nais- ja miesomisteisiin/valtaisiin yrityksiin. Hankkeen valmistelussa toteutettiin myös sukupuolivaikutusten arviointi hankeen suunnitelluille toimenpiteille.Ks. tausta 5.1.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Koko hankkeen toimintakaareen on otettu mukaan sukupuolen valtavirtaistamisen ajatus. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeensuunnittelussa, erityisesti koulutusten suunnittelussa ja markkinoinnissa tullaan panostamaan siihen, että osallistujissa on kaikkien sukupuolien edustajia. Hankkeen toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa luomalla sukupuolisensitiivisiä toimintatapoja erityisesti koulutuksiin. Huomioimme, että erilaisuus ei merkitse eriarvoisuutta vaan eri sukupuolille voidaan tarvittaessa ja perusteltaessa luoda esimerkiksi erilaisia koulutustilaisuuksia tai markkinointimateriaaleja. Lisäksi huomioimme hankkeen toiminnassa, että esimerkiksi nais- ja miesvaltaisilla yrityksillä voi olla erilaisia kehittämistarpeita ja yhtä lailla mies- ja naistyöntekijöillä/opiskelijoilla voi olla erilaiset elämäntilanteet, toimintatavat ja tarpeet, jotka tulee huomioida erityisesti koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	8
Hiilijalanjäljen laskentaan ja ympäristöasioiden hallintaan liittyvän osaamisen kasvattaminen johtaa tehokkaampaan luonnonvarojen käyttöön yrityksissä. Kiertotalouteen liittyvän osaamisen kasvamisen myötä prosesseissa ja tuotteissa käytettyjen materiaalien laatua ja määrää tarkastellaan ja siirrytään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätettyjä, kierrätettäviä tai uusiutuvia materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	8
Hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan liiketoimintaosaamisen kasvattaminen sekä hiilijalanjäljen seurantaan ja parantamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen vähentävät yritysten ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vaikutusta. Ympäristötehokkaamman liiketoiminnan vaikutukset näkyvät vähitellen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	7
Hiilijalanjäljen laskentaan ja ympäristöasioiden hallintaan liittyvän osaamisen sekä hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan liiketoimintaosaamisen kasvattaminen johtavat yritysten ympäristövaikutusten pienentämiseen ja siten myös kasvillisuuden ja eliöiden elinolon parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	7	8
Hiilijalanjäljen laskentaan ja ympäristöasioiden hallintaan sekä hiilineutraaliin kiertotalousliiketoimintaan liittyy myös energian tuotantomuotojen ja käytön tarkastelu sekä uusiutuvien materiaalien käyttö. Näillä toimenpiteillä on vaikutusta erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin. Kiertotalouden mukaiset suljetut materiaalikierrot johtavat sivuvirtojen hyödyntämiseen ja jätteiden määrän vähenemiseen, millä on vaikutusta maaperään ja vesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	2
Yleisellä tasolla vähäisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Hiilijalanjäljen parantamiseen sekä ympäristöasioiden hallintaan liittyy materiaalien käytön tarkastelu ja jätteiden vähentäminen. Lisäksi kiertotalouden mukaisten suljettujen kiertojen kasvattaminen vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä. Vihreissä liiketoiminta- ja tuotantomalleissa keskeistä on uusiutuvien materiaalien käyttö, materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys, jotka kasvattavat materiaalitehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä vähentävät jätteiden määrää. Kiertotalouden liiketoimintamalleissa materiaalien käyttöä vähennetään esimerkiksi yhteiskäytön ja jakamistalouden keinoin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	6
Hiilijalanjäljen tarkasteluun ja parantamiseen sekä ympäristöasioiden parempaan hallintaan liittyy liittyy myös fossiilisten energialähteiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	9
Ekologisesti kestävän liiketoiminnan osaamisen kasvattaminen luo monella tavalla kilpailukykyä ja resilienssiä alueelle sekä auttaa yrityksiä uudistumaan ja kehittymään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyy myös esimerkiksi jakamiseen ja digitaalisuuteen perustuvat liiketoimintamallit, jotka luovat mahdollisuuksia myös liiketoiminnan vastuulliseen kehittämiseen, kun liiketoiminnan kasvu ei ole sidoksissa luonnonvarojen kestämättömään käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	2	3
Kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan liittyy arvo- ja toimitusketjujen tarkastelu ja uusien mahdollisuuksien kehittäminen. Hankkeessa sivutaan siis myös logistiikkaa ja kiertotalouden sille tarjoamia mahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Investoinnit yritysten ympäristö- ja vastuullisuusosaamiseen vahvistavat niin taloudellista varmuutta kuin sosiaalista hyvinvointiakin. Tässä hankkeessa alueellisen yritystoiminnan ympäristöosaamisen vahvistamisella pyritäänkin paitsi tukemaan alueen yritysten taloudellisesti kestävää kasvua myös parantamaan alueen yritysten henkilökunnan hyvinvointia, erityisesti lisäämällä heidän ympäristöosaamistaan ja siten heidän työmarkkina-arvoaan.
Tasa-arvon edistäminen	3	6
Hankkeessa edistetään ympäristöosaamista kaikille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	8
Ympäristövastuusta huolehtiminen on keskeinen osa vastuullista liiketoimintaa. Tämä hanke tuottaakin uutta osaamista vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksista ja hyödyistä erityisesti alueen teollisuusalan johtajille, nykyisille ja tuleville työntekijöille sekä alan opiskelijoille heidän ympäristövastuuosaamistansa kehittämällä. Ympäristövastuuosaaminen parantaa myös yksilöiden työllistymismahdollisuuksia, ja koulutusten ollessa avoimia niin johtajille, työntekijöille kuin opiskelijoillekin luodaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia uuden oppimiseen henkilön koulutustaustasta riippumatta. Hankkeen toimenpiteet lisäävät myös niin alueen yritysten, työntekijöiden kuin muidenkin toimijoiden osallisuutta kestävän kasvun tuottamiin hyötyihin.
Kulttuuriympäristö	2	4
Vastuullinen liiketoiminta voi edesauttaa myös alueen kulttuurisen ympäristön muokkautumista kohti yhä vastuullisempaa kulttuuriympäristöä, jossa näkyy ihmisen toiminta sekä vuorovaikutus luonnon kanssa kestävällä tavalla.
Ympäristöosaaminen	8	9
Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena on yrittäjien, johtajien, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden ympäristöosaamiseen ja vihreän liiketoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tämän hankkeen päätavoitteena oli kasvattaa teollisten pk-yritysten nykyisen ja mahdollisen tulevan henkilöstön osaamista liittyen ympäristövaikutusten hallintaan ja vihreän liiketoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseen.

Kasvattamalla ympäristö- ja kiertotalousosaamistaan toimialan nykyiset ja mahdolliset tulevat
työntekijät kasvattavat oman työmarkkina-arvonsa lisäksi yritysten kilpailukykyä sekä edistävät koko toimialan vihreää siirtymää alueella. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi vahvistaa SeAMKin ja alueen teollisten yritysten yhteistyötä vihreän siirtymän edistämiseksi sekä ympäristövaikutusten arviointiin ja vihreään liiketoimintaan liittyvän osaamisen tuominen Seinäjoen ammattikorkeakoulun tarjoamaan koulutukseen.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin:
1. Hiilijalanjälkilaskentaa käsittelevä työpajasarja ja opas
2. Kiertotaloutta käsittelevä työpajasarja ja opas
3. Ympäristöasioiden johtamisen koulutussarja
4. Viestintä

Ensimmäisessä työpaketissa kehitettiin osallistuneiden yritysten hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää osaamista. Toisessa työpaketissa edistettiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin liittyvää osaamista. Sekä ensimmäisessä että toisessa työpaketissa kartoitettiin teemoihin liittyviä, eteläpohjalaisten pk-yritysten käyttöön soveltuvia työkaluja ja tuotettiin uusia. Molemmissa työpaketeissa järjestettiin työpajasarjat, joissa tavoitteena oli viedä kumpaakin teemaa käytännön toiminnaksi.

Hiilijalanjälkilaskennan työpajasarja kattoi 4 työpajaa, jotka etenivät perusteista laskentapäivän kautta laskentaa tukevaan klinikkaan. Kiertotaloustyöpajasarjassa vastaavasti edettiin 4 työpajan sarjassa perusteista kohti käytäntöä, jonka avulla syntyi yritykselle tiekartta kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan ensiaskeleiden ottamiseen, jokainen omista lähtökohdistaan.

Työpajojen yhteydessä tuotettiin oppaat teollisen tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan sekä kiertotalouden jalkauttamiseen pk-yrityksessä. Samalla syntyi HITU, tuotteen hiilijalanjälkilaskuri. Myös työpaketista 2 syntynyt kiertotalousopas toimii työkaluna, koska se on interaktiivinen ja ääniohjattu, jolloin yritys voi järjestää sen avulla itsenäisesti sisäisen työpajan.

Kolmannen työpaketin teema oli ympäristöasioiden johtaminen teollisissa yrityksissä. Etelä-Pohjanmaan alueen teollisille yrityksille räätälöitiin kattava ympäristöasioiden johtamisen koulutuskokonaisuus, jollaista ei aiemmin ollut alueen yrityksille saatavilla. Koulutussarja oli laaja 13 kerran kokonaisuus, josta pystyi suorittamaan aktiivisen osallistumisen ja joka osion jälkeen tehtävien testien läpäisyn myötä diplomin.

Työpaketin 4 viestintää ja markkinointia on toteutettu laajasti ja monikanavaisesti kohderyhmä huomioiden koko hankkeen ajan. Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta: https://projektit.seamk.fi/ytyateollisuuteen. Hankkeen viestintä- ja sitouttamistoimet ovat onnistuneet erinomaisesti ja kaikki hankkeen osallistuja- ja koulutuspäivätavoitteet ovat ylittyneet. Onnistumisia ja kokemuksia levitetään jo. Yhdessä yritysten kanssa oppimalla on voitu tunnistaa yritysten haasteet, joiden pohjalta voidaan tarjota käytännönläheistä ja tarvetta vastaavaa koulutusta jatkossakin. Tulosten valtakunnallista levittämistä on suunniteltu, koska sille on selkeä tarve.
Hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja työkaluja sekä syntyneitä kokemuksia ja oppeja hyödynnetään ja on jo hyödynnetty soveltuvin osin Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeissa ja opetuksessa. Hankkeen koulutussarjan pohjalta on jo tuotettu mm. räätälöityä täydennyskoulutusta SeAMkin kautta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Lisäksi materiaaleja ja kokemuksia hyödynnetään esimerkiksi uuden EAKR-rahoitteisin Riihi-hankkeen itseopiskelumoduulien suunnittelussa.

Hanke on lisännyt laajasti, tietoisuutta, kiinnostusta ja osaamista kestävästä liiketoiminnasta, sen johtamisesta ja ympäristövastuusta. Alueen yrityskentällä ymmärretään nyt laajemmin kestävyyden ja kilpailukyvyn yhteys. Hanke on lisännyt tietousuutta siitä, että kestävyysmurros tulee koskettamaan kaikkia yrityskokoon katsomatta. Yritysten muutoskyvykkyys ja ympäristövastuullisuus ovat kasvaneet, mikä auttaa heitä pysymään toimitusketjuissa ja kasvamaan uusien mahdollisuuksien kautta. Tämä lisää koko alueen elinvoimaa. Osallistujayritykset ovat jo vieneet oppeja strategiaan ja käytäntöön. Osallistujat ovat olleet erittäin sitoutuneita ja tyytyväisiä. Kaikki hankkeessa tuotetut oppaat ja työkalut löytyvät pysyvästi SeAMKin Riihi-sivustolta: www.eepeeriihi.fi. Sen auettua alkuvuodesta 2023 se on toiminut myös tärkeänä markkinointikanavana tämän hankkeen tapahtumille ja tuloksille. Tässä hankkeessa tuotetut oppaat ja työkalut löytyvät myös SeAMKin kehittämistyökaluista: https://www.seamk.fi/tyoelamalle/kehittamistyokalut/.

Hankkeen teema on ollut erittäin tärkeä ja ajankohtainen ja toimenpiteiden pohjalta on sekä herännyt ideoita että tullut lisää kysyntää erilaisille hanketoimenpiteille niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Hankkeessa on onnistuttu viestinnällä herättämään yrityksissä kykyä ja kiinnostusta löytää vihreästä siirtymästä uhkien sijasta myös mahdollisuuksia ja synnytetty näin halua edelleenkehittää osaamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Herätetty motivaatiokipinä osallistujissa ruokkii jo itse itseään, mikä tukee alueen vihreää siirtymää. Kestävien liiketoimintamallien vahvistuminen alueella on lumipalloilmiö, joka muuttaa asenteita ja toimintamalleja toimija ja askel kerrallaan.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot