|
|
|
Hankekoodi: S22698
Hankkeen nimi: Yhdessä voimaa opintoihin
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208916-8
Jakeluosoite: Närvilänkatu 8
Puhelinnumero: 06 8250000
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.kpedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eteläaho Anne Maria Kristina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Opiskeluhuollon koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.etelaaho(at)kpedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250106
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
YHDESSÄ VOIMAAOPINTOIHIN
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja ja ennakoivaa lähestymistapaa opinnosta keskeyttämisen ehkäisyyn jo siinä vaiheessa kun ensimmäiset signaalit ilmenevät. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin erityisesti nuorille, yhdessä eri toimijoiden kanssa, niin että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paranee heikossa asemassa olevien kohdehenkilöiden osalta. Tavoitteena on luoda toimintamalli koulutuksessa aliedustettuna oleville kohdehenkilöille. Malli mahdollistaisi siirtymän peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen Voimastartin tai Voimavaravalmennuksen avulla tai ammatillisen koulutuksen uhatessa keskeytyä olisi mahdollista voimaantua Voimastartin ja Voimavaravalmennuksen avulla. Tavoitteena on voimaannuttaa kohdehenkilöitä niin, että he voivat jatkaa ammatillisiin opintoihin ja myöhemmin työllistyä yhteiskunnan tasa-arvoisina toimijoina. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kuten yhdistyksien, harrastuspalveluita tuottavien organisaatioiden, kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden, kuntoutus organisaatioiden, Soiten, nuoristoimen, kuntakokeilun sekä Kpedun osaamisalojen sekä opiskeluhuollon ja erityisen tuen toimijoiden kanssa.
Hankkeen aikana hyödynnetään myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän hakemaa Sote-keskusten kehittämiseen tähtäävän hanketta.
Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian mukaan osaamisen visio vuoteen 2040 Keski-Pohjanmaa on kehittyvä, innovatiivinen ja vetovoimainen osaajien alue. Alueellista koulutusjärjestelmää on kehitetty siten, että se vastaa elinkeinoelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutustarjonta on monipuolinen kaikilla koulutusasteilla. Oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa kehitetään vastaamaan yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista ja työelämän tulevia osaamistarpeita.
Olennaista osaamisen kehittämisessä ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien turvaamisessa on taata koulutus ja ammatti koko ikäluokalle maakunnassa. Erityisesti nuorten kouluttautumista ja työelämään siirtymistä tuetaan niin, että taataan myös enemmän tukea ja ohjausta tarvitseville riittävä henkilökohtainen tuki ja opiskelumahdollisuudet. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä sekä parannetaan heidän hyvinvointiaan sekä vähennetään nuorisotyöttömyyttä.
Tarve:
Käytännössä kaikki nuoret Suomessa hakevat toisen asteen opintoihin. Monet aloittavat opinnot jopa useita kertoja. Opintojen eteneminen voi kuitenkin estyä, eivätkä toistuvat keskeyttämiset ja uudelleen aloittamiset vahvista nuoren itsetuntoa. Nuori voi ahdistua ja masentua monista epäonnistumisista. Ongelmat voivat näyttäytyä päihde- ja mielenterveysongelmina, poissaoloina ja ahdistuksena. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kuitenkin usein toissijaisia ja voivat johtuvat siitä, että jokin alkuperäinen ongelma on jäänyt havaitsematta.
Myös nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Koronakriisin aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet nuorten mielenterveyden haasteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuisessa tilannekuvassa jopa 40 prosenttia opiskeluterveydenhuollossa toimivista ammattilaisista ilmoitti huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista olevan merkittävästi suurempi kuin vuotta aiemmin.
Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia pitäisi tukea voimakkaasti, jotta nuorten työkyky säilyy, eikä koronakriisistä aiheudu pitkäaikaista nuorisotyöttömyyden lisääntymistä. Lisäksi on eri toimenpitein mahdollistettava, että mahdollisimman moni nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen loppuun. Koko yhteiskunnassa olisi otettava käyttöön keinoja, joilla nuorten pääsyä työelämään ja opintoihin voidaan helpottaa. Nuoruus on ihmisen kehityksen kannalta erityisen herkkä, ja kriittinen elämänvaihe. Ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä tämä on keskeinen ajanjakso. Samalla voidaan vahvistaa niitä nuoria, joiden lapsuuden olosuhteet eivät ole tarjonneet riittävää tukea ja näin mahdollistaa myös heille itsenäistyminen ja omanlaisen elämänpolun tavoittelu. Nuoriin panostamalla voidaan ehkäistä osattomuuden ja erilaisten kuormittavien tekijöiden siirtymistä sukupolvelta toiselle.( Ojanperä, N. 2019, 67)
Olemassa olevat tuki- ja ohjauspalvelut toisella asteella eivät aina pysty riittävän voimakkaasti puuttumaan opiskelijoiden tilanteeseen. Opiskeluhuollon toimijat voivat havaita, että ongelmia on, mutta heidän palvelunsa eivät välttämättä riitä ja nuori voikin tarvita pitkäkestoisen, kokonaisvaltaisen, ammatillisen lähiaikuisen tukea. ( Ojanperä, N. 2019, 67)
Suurin osa kaikista nuorista voi edelleen hyvin, mutta osalla on riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Haastetta aiheuttaa myös oppivelvollisuuden pidentäminen ja koko ikäluokan kouluttamisvelvollisuus. Tämän hankkeen kohderyhmää ovat 2- ja 3-vuoden opiskelijat, jotka eivä ole oppivelvollisuuden piirissä ja ne oppivelvolliset, joille nykyinen palvelujärjestelmä ei pysty tarjoamaan riittävää tukea.
Mielenterveysongelmat, muut terveysongelmat ja oppimisvaikeudet ovat merkittäviä opintojen keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Yleisimmät mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuus, puhkeavat kaikkein todennäköisimmin ikävaiheessa 15–24, joka on keskeistä aikaa koulutuksen hankkimisen kannalta (esim. Kessler ym. 2005)
Haasteet voivat näkyä mm: keskittymisen pulmina, vaikeuksina täyttää opintoihin liittyviä vaatimuksia. Haasteisiin liittyy usein aaltoileva toimintakyky, joka voi vaikeuttaa sopivien tukimuotojen löytymistä. Myös neurokirjon ( mm. tarkkaavaisuuspulmat, oppimisvaikeudet ja autisminkirjo ) haasteet voivat vaikeuttaa opiskelijan opiskelua tai selviytymistä arjessa) Keskeyttämistä harkitsevat ammattiopiston opiskelijat ovat selvästi uupuneempia ja kokevat riittämättömyyden tunnetta verrattuna valmistumiseensa uskoviin opiskelijoihin.
Tuen tarpeen tunnistaminen, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja riittävä terveydenhuolto on merkittävä opintojen keskeyttämistä ennaltaehkäisevä tuki.
Mikäli nuoren tilanne on sellainen, että opinnot uhkaavat keskeytyä, keskeyttämisvaarassa olevien nuorten tilanne tulisi arvioida erityisen huolellisesti ja moniammatillisesti. Asiantuntijaryhmään voivat kuulua terveydenhoitaja, erityisopettaja, kuraattori, opinto-ohjaaja,
Suomessa on viime vuosina toteutettu useita seurantatutkimuksia, jotka osoittavat, että koulutuksen keskeytyminen on yhteydessä syrjäytymisriskiin. Laadullisissa tutkimuksissa on noussut esille mielenterveysongelmien ja oppimisvaikeuksien merkitys koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO) liittyvässä selvityksessä nuorten aikuisten koulutuksen aloittamisen esteeksi nousivat etenkin terveysongelmat, opiskeluvaikeudet ja riittämätön oma-aloitteisuus (Heinonen 2014). Kouluterveyskyselyn mukaan toisen asteen keskeyttämisen taustalla on useita riskitekijöitä, jotka koskettavat suurta joukkoa opiskelijoista. Kouluterveyskyselyn mukaan pienelle joukolle kasaantuu yli 10 keskeyttämiseen liittyvää riskitekijää. Keskeyttämisriski on usein suurin opiskelijoilla, joilla oli opiskeluvaikeuksia, päihteidenkäyttöä, vaikeuksia tulla toimeen opettajien kanssa, keskinkertainen tai heikko terveydentila ja vähintään keskivaikea masennus. He eivät pitäneet koulunkäynnistä eivätkä nähneet sitä merkityksellisenä. (Halme ym. 2012.)
Varhaisen ja oikea-aikaisen tuen kohdalla on kyse sekä opiskelijalähtöisyydestä että kustannustehokkuudesta.
Hanketta on valmisteltu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän sisäisten asiantuntijoiden kanssa. Mukana suunnittelussa on ollut rehtori, toimialapäällikköitä, Valman opettajia ja ohjaajia, opiskeluhuollon toimijoita sekä hanketoimijoita Tukipolku-, ja Varustamo-hankkeista. Verkostossa hankeideaa on käyty läpi nuoristoimen vs. johtajan Susanna Lakanahon, kuntakokeilun työllisyyspäällikön Sanna-Mari Levijoen, Soiten mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelualuejohtajan Nina Wikströmin, nuorisopsykiatrian vs. ylilääkärin Matti Kaivosojan, lasten ja nuorten terapiapoliklinikan osastonhoitajan Jaakko Kososen ja sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtajan Harri-Heikki Niemen ja sosiaalisen kuntoutuksen johtajan Sanna Mannisen kanssa.
Hankkeen kehittämisideat nousevat nyt meneillään olevien hankkeiden kokemuksista. Kuntoutuksellinen ote ja kohdehenkilöiden perusasioiden saattaminen hyvälle tasolle, on välttämätön edellytys, että opinnot voisivat jatkua.
Rinnallakulkeva tuki ja tiivis ryhmämuotoinen, toiminnallinen aktivointi oppilaitosympäristössä vaikuttaisi olevan se, joka palvelujärjestelmästä nyt puuttuu.
Hankkeen aikana pilotoidaan VOIMASTARTTIA JA VOIMAVARAVALMENNUSTA
Pilotoiva toimintamalli on ennen Valmaa/Tuvaa ja oppilaitoksen tukipalveluiden saumakohtiin sijoitettu tukimuoto.
Oppilas/opiskelija/työtön nuori voi osallistua
• yksittäiselle teemaviikolle tai
• ryhmätoimintaan tai olla mukana
• VOIMASTARTIN tai
• VOIMAVARAVALMENNUKSEN toiminnassa.
Toiminta räätälöidään opiskelijan tarpeiden mukaan. Valmentaja ja Ammattikoutsi ovat tämän toimintaosion toteuttajia yhdessä verkoston kanssa.
Toimenpide 1.VALMISTELU. Ennen valmennusjaksoja nuoren kanssa sovitaan haastattelut, tehdään laaja tilannekartoitus ja tavoitteiden asettaminen yhteistyössä lähettävien ohjaushenkilöiden kanssa. Opiskelija/kohdehenkilö haastatellaan moniammatillisen työryhmän toimesta ennen valmennusjakson alkua. Alaikäisen huoltaja ja mahdollinen muu opiskelijan tukiverkosto kutsutaan mukaan opiskelijan luvalla. Valmennuksessa olevat opiskelijat voivat pysyä oman perustutkintonsa opiskelijoina valmennuksen ajan.
Toimenpide 2. VOIMASTARTTTI
Haastattelujen ja tilannekartoituksen jälkeen kohdehenkilöllä on mahdollisuus lähteä tutustumaan toimintaan ja ohjaaviin henkilöihin yksilövalmennuksen ja VOIMASTARTIN avulla. Kohdehenkilö voi käydä VOIMASTARTISSA muutamana iltapäivänä. Henkilö voi olla sairauslomalla, hänellä voi olla kuntoutussuunnitelma tai hän voi odottaa pääsyä esim. lääkäriin. Tavoitteena on päästä pois kotoa ja saada päivärytmiä kuntoon, sopii oppilaille, opiskelijoille, työttömille, joilla on haasteita isossa ryhmässä pärjäämisessä.
VOIMASTARTISSA jatketaan toimintakyvyn arviointia, asetetaan tavoitteita ja parannetaan elämän ja arjen hallinnan taitoja sekä otetaan toimintaa mukaan tarvittava verkosto ja kuntoutuspalvelut. Toiminnan avulla mahdollistetaan elämässä ja opinnoissa pärjäämisen tiellä olevien esteiden löytäminen ja poistaminen, elämänlaatua ylläpitävä elämänhallinta, palveluohjaus ja verkostotyö.
Yksilövalmennuksella tuetaan kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelijan tai työttömän toimijuutta, hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista sekä tarvittavia elämän/arjen taitoja. Yksilövalmennuksen kautta toteutuvat vierellä kulkemisen periaatteella toteutetut tukiratkaisut. Yksilövalmennusta toteuttava henkilö toimii kohdehenkilön äänitorvena ja asioiden edistäjänä palveluverkostossa ja saattaa hänet tarvittavan tuen piiriin. Yksilövalmennus voidaan kohdentaa ensisijaisesti akuuttia tukea tarvitseville tilanteen kartoittamiseksi ja purkamiseksi, keskeytysriskissä oleville kokoamaan tarvittavia tukiratkaisuja kokonaisvaltaisesti opiskelijan ympärille tai edistämään opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden uudelleen kiinnittymistä opintoihinsa.
Opiskelija voi voimaannuttuaan siirtyä VOIMASTARTISTA takaisin opintojen pariin tai todennäköisemmin mukaan VOIMAVARAVALMENNUKSEN toimintaan. Valmentaja ja Ammattikoutsi ovat tämän toimintaosion toteuttajia yhdessä verkoston kanssa.
Toimenpide 3. VOIMAVARAVALMENNUS
Ei ole työpajatoimintaan vaan uudenlainen oppilaitosympäristön valmennusmalli tukea tarvitseville opiskelijoille tai opiskelijaksi haluaville.
VOIMAVARAVALMENNUKSEN työskentelymuotoina ovat oppilaitoksessa toteutettava projektimainen ryhmävalmennus, yksilövalmennus, opiskelutaitovalmennus, neuropsykiatrinen-valmennus ja nuoren ohjaaminen opintoihin tai tarvittavan tuen piiriin. Toiminta mahdollistaa myös eroamassa oleville moniammatillisen arvioinnin ja ohjauksen.
Paja toimii non stop-periaatteella. Keskeistä valmennuksessa on pitkäkestoinen, kokonaisvaltainen lähiaikuisen oikea-aikainen tuki. Kuntoutuksellinen elementti ja toimintakyvyn arviointi ja kohentaminen on keskeistä. Valmennuksessa etsitään keinoja oman opiskelupolun löytymiseen ja käytetään toiminnallisia menetelmiä arjen hallinnan ja itsetunnon tukemiseen, opiskelijoiden sosiaalisen vahvistumisen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen ja opiskelutaitojen parantamiseen.
VOIMAVARAVALMENNUKSESSA toimii kaksi valmentajaa, joista toinen on ammattikoutsi, joka tehtäviin kuuluu myös valmennusjakson jälkeinen opintoihin kiinnittymisen varmistaminen, ohjaus ja tuki. Jälkiohjaus opintoalalle palatessa kestää kahdesta kuukaudesta vuoteen.
Valmentavasta työotteessa ja pudokkuutta ehkäisevästä toimintakulttuurissa on keskeistä, että nuori saa oman työntekijän, jolla on kokonaisvastuu hänen tilanteestaan ja yksilöllisten tarpeidensa tunnistamisesta. Oleellista on myös verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö nuoren tilanteen selvittämiseksi ja nuoren asioiden eteenpäin viemiseksi. Toiminnassa vaikutusten mittaaminen ja niiden arviointi on keskeisessä asemassa. Näin voidaan todentaa toiminnan tuottamat vaikutukset ja muutokset eri sidosryhmille. Toiminnan tavoitteena on auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Hankkeen aikana myös pilotoidaan digitaalisia arviointivälineitä, joiden avulla nuori voi arvioida omaa elämäntilannettaan keskeisten elämänalueiden kautta. Itsearviointi toimii pohjana toiminnan suunnittelussa ja etenemisen seurannan välineenä. Nuorta kannustetaan hyödyntämään myös itsenäisesti Zekki-palvelua, Digihyvinvointimittari, Koulutusmateriaalit – Digivoimaa (wordpress.com).
Toimintaa toteutetaan opiskelija-/nuorisolähtöisten toiminnallisten projektien avulla. Hankkeessa kartoitetaan nuorten kiinnostuksen kohteet heidän lähtökohdista käsin. Yhteisöllisten projektien avulla voidaan voimaannuttaa nuori kokemaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ulkopuolisuuden sijaan. Usein nuoren sosiaalinen verkosto on vaatimaton eikä oppilaitosyhteisö tuota heille osallisuuden kokemusta tai sitä, että olisivat osana yhteiskuntaa. Oppilaitokseen tuodaan myös vapaa-aikatoimintoja taiteen, musiikin, liikunnan aloilta ja niitä voi kokeilla turvallisesti oppilaitosympäristössä ja tai yhdessä pienryhmän kanssa toimintoja tuottavissa ympäristöissä ja niistä voi parhaimmillaan jokainen löytää itselleen sopivan oman harrastuksen.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yhdistysten, vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen ja pienyritysten kanssa. Tavoitteena on nuorten/opiskelijoiden voimaannuttaminen ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Näiden toimien tarkoituksena on harjoitella kädentaitoja, arjentaitoja ja saada onnistumiskokemuksia. Pienprojektien avulla voidaan tuottaa kädentaitojen tuotteita, videotuotantoa, popup- tapahtumia mm. leivonnan ja ruuanvalmistuksen avulla. Palveluiden tuotantoon voidaan kytkeä myös hyvän tekemistä muille mm. päiväkoteihin tai vanhuksille. Toimintoja voidaan tarjota myös yritysten tai yhdistysten käyttöön. Toimintamallissa keskeistä on tekemällä oppiminen.
Hankkeen alussa kartoitetaan alueen yhdistykset ja yritykset, jotka haluavat olla mukana kehittämässä tätä toimintaa.
Malli voisi palvella hyvin esim. kuntouttavassa työtoiminnassa olevia nuoria osa-aikaisesti, joilla voi korkea kynnys opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen. Työnhakijan statuksella he voisivat osallistua voimastarttiin ja voimavalmennukseen. Tavoitteena olisi kiinnittyminen tutkinto/ osatutkintokoulutuksen muutamien kuukausien aikana. Tältä osin hanke linkittyy myös vankasti kuntakokeiluun.
Toimintaan kytketään myös ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkinnon osia, niin että niiden sisältöjä toteutetaan hankkeen projekteissa. Näiden opinnollistaminen ei ole hankkeen tehtävä vaan alan opettajat hyväksilukevat myöhemmin ne osiot, jotka sopivat opintoihin.
Viestintä ja vuorovaikutusosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen osakokonaisuuksista opinnollistetaan projektien sisään sopivia kokonaisuuksia, jotka voidaan myöhemmin lukea osaksi tulevia opintoja.
Asiakaspalveluharjoitteet ovat myös kokeiltavia teemoja ja jatkossa oleellinen osa työelämässä toimimisen taitoja. Hyödynnetään myös digitaalisia menetelmiä. Koulutuskokonaisuuksia toteutetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvinvointipalveluita tuodaan myös pienprojekteihin ja yritysvierailut toimivat osana valmennuskokonaisuutta. Valmentaja ja Ammattikoutsi ovat tämän toimintaosion toteuttajia yhdessä verkoston kanssa.
Valmennuksessa oloaika voi vaihdella.
Toimenpide 4 Teemoitettuja/teemaviikkoja ja ryhmiä
Valmennuksen lukuvuosi rakentuu erilaisten kohdehenkilölähtöisten projektien ympärille sekä teemoitettujen ryhmien /teemaviikkojen tai ryhmien ympärille.
TEEMOITETTUJA TEEMAVIIKKOJA
• Arki haltuun ja itsetuntemuksen vahvistaminen
• Voimaantumista taiteesta, valokuvauksesta, liikunnasta ja musiikista
• Voimaantumista luonnosta
• Tutustutaan lähialueen palveluihin
• Neuropsykiatrinen tuki
• Oppimisvaikeuksien ja opiskelutekniikan tuki
• Hyvinvointia ruuasta
Toiminta voi kohdistua VOIMASTARTISSA TAI VOIMAVALMENNUKSESSA oleville tai työttömille nuorille, jotka tähtää ammatillisiin opintoihin.
RYHMIÄ
Monipuolisesti arjenhallinnan taitoihin keskittyvä ryhmä
Ryhmän koko 4-8 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 30h kokoontuminen kerran viikossa
Ryhmän sisältö koostuu arjenhallinnan eri osa-alueista, joiden painotuksiin ryhmäläiset voivat vaikuttaa. Ryhmässä käsitellään teorian ja toiminnallisuuden kautta mm. seuraavia teemoja:
• toimintakyvyn perusta
• terveellinen ruokavalio
• riittävä uni ja vuorokausirytmi
• hygienia
• virkistys ja harrastukset
• liikunta
• terveydestä huolehtiminen ja sairauksien hoitaminen
• talouden hallinta
• asiointi
• osallisuuden vahvistaminen
• vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ja niiden merkitys arjenhallintaan
• itsetuntemus ja vahvuudet
• arjenhallinnan voimavarojen hahmottaminen ja stressin hallinta
• Toiminta voi kohdistua VOIMASTARISTTA TAI VOIMAVARAVALMENNUKSESSA oleville tai siihen voi osallistua työtön nuori, joka tähtää ammatillisiin opintoihin.
Oman talouden hallintaan keskittyvä ryhmä
Ryhmän koko 4-8 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 9h
Ryhmän sisältö koostuu talouden hallinnan eri osa-alueista. Ryhmässä harjoitellaan omien tulojen ja menojen seurantaa ja kuinka omat tulot ja menot saadaan tasapainoon. Ryhmäläiset laativat henkilökohtaiset taloussuunnitelmat, joissa seurataan viikoittaista/kuukausittaista rahankäyttöä ja näin opetellaan suunnittelemaan rahankäyttöä ja säästämistä realistisesti. Toiminta voi kohdistua VOIMASTARISTTA TAI VOIMAVALMENNUKSESSA oleville tai siihen voi osallistua työtön nuori, joka tähtää ammatillisiin opintoihin.
Kuka miä olen ryhmä
Itsetuntemuksen lisääminen.
5 kertaa 1 h-1,5 h.
Nepsy-ryhmä (viikon kurssi motivaation herättelyyn)
Ryhmän koko 4-6 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 10h voidaan sopia myös pidemmälle ajalle. Neljän tai viiden ryhmätapaamisen nepsy-ryhmässä keskitytään tiedon lisäämiseen neuropsykiatrisista häiriöistä. Ryhmän aikana herätellään motivaatiota arjen hallinnan ja uusien ajattelu- ja käyttäytymismallien etsimiseen laajemmista neuropsykiatrista valmennuskokonaisuuksista. Ryhmässä on mahdollisuus myös kokemusten jakamiseen – vertaistukeen. Tämä toteutetaan toimijoiden ja sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa yhdessä. Toiminta voi kohdistua VOIMASTARISTTA TAI VOIMAVARAVALMENNUKSESSA oleville tai siihen voi osallistua työtön nuori, joka tähtää ammatillisiin opintoihin.
Toiminnallinen ja elämyksellinen ryhmä.
Toiminnallinen ja elämyksellinen ryhmä. Keskittyy ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ihmisenä kasvamiseen toiminnan ja kokemuksen kautta. Sisältää tietoa luonnossa liikkumisesta, fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä. Luonto –ja elämystoiminnan lajitaidot ( retkeily, vaellus, melonta, kiipeily, jousiammunta jne ) tulevat tutuiksi jokaisen taidoille räätätöitynä. Arts taidepajassa työskentelyä eri taiteen aloihin tutustumista ja kokemista. Tavoitteena resilienssin, itsetunnon, itsetuntemuksen ja rohkeuden lisääminen. Omien arvojen löytyminen ja sitä kautta uusi selkeä suunta elämään.
Toiminta voi kohdistua VOIMASTARISTTA TAI VOIMAVALMENNUKSESSA oleville tai siihen voi osallistua työtön nuori, joka tähtää ammatillisiin opintoihin.
Toimenpide 5. TIEDOLLA JOHTAMINEN
Hankkeen aikana kerätään tietoa tuen tarpeen tunnistamisesta eri kanavaien kautta ja kuvataan kohdennetut tukikeinot erilaisia tukikeinoja tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi eri asiakasryhmät huomioiden. Kuvataan erilaista dataa siitä millaiset tekijät voivat lisätä keskeyttämisen riskiä ja kertoa mahdollisesta kasvaneesta tuen tarpeesta. Kiinnitetään huomiota siihen missä opiskelun vaiheessa opiskelijoiden riskit lopettaa opinnot lisääntyvät, jotta osataan käynnistää tukikeinoja erityisesti näissä kohdissa.
Seurantatietoja keräämällä tehdään myös näkyväksi se muutos, joita tukikeinoilla on saatu aikaan. Näin voidaan varmistua tukikeinojen toimivuudesta ja perustella niiden käyttöä myös jatkossa. Tämä kytkee toimien toteutumisenedellytykset oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja rakenteellisiin tekijöihin. Kuvataan panos, teko tai tuotos, mitattava tehty työ, toteutettavat tukikeinot, vaikutus sekä vaikuttavuus: Tässä yhteydessä muutoksen tuottama todennettu hyöty suhteessa opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppilaitostalouteen. Selvitetään saavutetaanko asetettu tavoite käytetyillä keinoilla eli onnistutaanko tukikeinojen kohdentamisella ja käytetyillä tukikeinoilla vähentämään pudokkuutta ja vahvistamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Jos tässä onnistutaan, toiminta on vaikuttavaa ja tulokset näkyvät positiivisesti myös oppilaitostaloudessa
Hankkeessa pilotoidaan myös Diakin tutkijoiden kehittämää 3X10D®-elämäntilannemittaria, se tarjoaa ratkaisuja kohdehenkilöiden elämäntilanteen ja palvelujen vaikuttavuuden parempaan ymmärtämiseen, käyttäjälähtöiseen palvelujen kehittämiseen sekä asiakastyön systematisointiin. Mittarin avulla tuotetun tiedon hyödyt ovat konkreettisia.
Kaikki hankkeen toimijat osallistuvat tähän.
Toimenpide 6 LÄHIAMIS-TOIMINTAMALLIN KUVANTAMINEN
Monilla nuorilla ei ole valmiuksia lähteä opiskelemaan Kokkolaan ja muuttaminen asuntolaan voi olla haasteellista osalle heitä. Lähiamis tarjoaa mahdollisuuden opiskella omalla kotipaikkakunnalla. Lähiamismallilla voidaan kokeilla opintojen suorittamista omalla paikkakunnalla työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppisopimuskoulutusta hyödyntämällä. Sopivien työpaikkojen löytäminen ja opintojen suorittamalla siellä voi olla mahdollisuus osalle opiskelijoista. Yhteiset tutkinnon osat tehdään myös Perhossa eri menetelmiä noudattaen. Hankkeeseen kohdistetaan 2 kuukauden resurssi/ 1 vuosi kuvaamisen prosessiin. Toiminnassa hyödynnetään myös muualla tuotettuja malleja kuten Pohjois-Karjalan mallia. Toiminnassa tehdään yhteistyötä kuntakokeilun kanssa. Materiaalit ja malli kootaan Lähiamis www. sivulle.
Toimijat tiedottavat hankkeesta koko hankkeen ajan.
Tuotteet
Palvelumuotoillut hankkeessa tuotetut mallit
Voimastartti-mallinnus
Voimavaravalmennus-mallinnus
Valmentaja ja ammattikoutsi mallinnus
Ryhmätoiminnan teemaviikkojenrungot ja kuvatut toteutustavat mallinnus
Opinnollistettuja nonformaaleja yhteisiä tutkinnon osia osana projekteja mallinnus
Erilaisten yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutettujen pienprojektien mallinnus
Tiedon keruu toiminnan kehittämisen tueksi-mallinnus
Lähiamis-toimintamallin mallinnus.
Jatkoajalla toimenpiteitä jatketaan 1.9-31.12.2023 välisenä aikana.
Kohderyhmä:
• Opiskelija ei sitoudu opiskeluun perustutkinnoissa tai Valmassa tai Tuvassa
2- ja 3-vuoden opiskelijat, jotka eivät ole oppivelvollisuuden piirissä ja ne oppivelvolliset, joille nykyinen palvelujärjestelmä ei pysty tarjoamaan riittävää tukea.
• Arjen sujumisessa on haasteita
• Valman/Tuvan ryhmä on liian iso
• Perusopetuksessa pienryhmissä olleet, jotka eivät mahdu Luovin Valman/Tuvan ryhmään.
• Opinnot uhkaavat keskeytyä
• Ammatilliseen koulukseen hakeutuva nuori, jonka voimavarat eivät riitä täysipainoisen opiskeluun
• Osa-aikaisesti kuntoutujia pilotoidaan muutamia. Tältä osin hanke
linkittyy myös kuntakokeiluun
• Perhossa ammatillisia opintoja suorittavat lähiamisopiskelijat.
Opetus ja ohjausalan henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 238 783
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 539
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 298 479
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 674
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan
Kunnat: Kannus, Perho, Kokkola, Kaustinen
Jakeluosoite: Närvilänkatu 8
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: KOKKOLA
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa toiminnassa pyritään huomioimaan luonnonvarojen säästäminen sähkö, vesi, ja kierrätys. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Kestävä kehitys on läpäisevänä teemana toiminnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hyödynnetään luontoa ja sen monimuotoisuuutta osana hankkeen toimintaympäristöä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei tässä hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 0 |
| Luonto on osana hankkeen toomintaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Kierrätys on osana hankkeen toimintaa. Hyödynnetään digitaalista materiaalia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei tässä hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 1 |
| Tehdään yhteistyöta alueen yritystenkanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 8 |
| Hankkeessa tuotetaan hyvinvointia ja elämänhallinnan tukemista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Hankkeessa liikutaan kävellen tai käytetään oppilaitoksen vähäpäästöisiä autoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteean on syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan vahvistaminen sekä kohdehenkilöiden kokonaisvataisen hyvinvoinnin ja pärjäämisen vahvistaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 9 |
| Hankkeessa parannetaan heikossa asemassa olevien kohdehenkilöiden osallisuutta ja opiskelukuntoisuuden parantamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hankkeessa parannetaan heikossa asemassa olevien kohdehenkilöiden osallisuutta ja opiskelukuntoisuuden parantamista yhdistämällä toimintaan kulttuuripalveluita. Toimenpiteiden avulla lisätään kohdehenkilöiden yhteiskunnallista yhdenvertasiuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 6 |
| Kulttruuriympäristoä tehdään tunnetuksi ja osalistutaan erilaisiin kulttuuria edistäviin tapahtumiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 4 |
| Ympäristöosaamista sivutaan hankkeen toimissa. | ||
Hankkeen toimet
Hankkeen aikana pilotoitiin VOIMASTARTTIA JA VOIMAVARAVALMENNUSTA ja molempia toimintoja kutsuttiin myöhemmin YHDESSÄ VOIMAA OPINTOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAKSI RYHMÄTOIMINNAKSI. Hanke aloitti oppilaitoksen asuntolassa, mutta sisäilmaongelmien takia siirryttiin tilapäisesti luokkatilaan ja myöhemmin vuokrattiin oppilaitoksen välittömästä läheisyydestä kaksio, joka sisustettiin edullisesti mutta viihtyisäksi. Pilotoituun toimintamalliin saattoi osallistua oppilas, opiskelija tai työtön nuori. Oli mahdollista osallistua
vain ryhmätoimintaan tätä toteutettiin pääsääntöisesti Kaustisen toimipaikassa.
VOIMASTARTIN ja VOIMAVARAVALMENNUKSEN toiminta yhdistettiin Hakakadulla tapahtuvaksi ryhmätoiminnaksi, joka räätälöitiin kohdehenkilöiden tarpeiden mukaan. Valmentaja ja Ammattikoutsi olivat tämän toimintaosion toteuttajia yhdessä verkoston kanssa.
Ennen Yhdessä voimaa opintoihin toimintaympäristöön tuloa nuoren kanssa sovittiin haastattelut, tehtiin laaja tilannekartoitus ja tavoitteiden asettaminen yhteistyössä lähettävien ohjaushenkilöiden kanssa. Alaikäisen huoltaja ja mahdollinen muu opiskelijan tukiverkosto kutsuttiin mukaan kohdehenkilön luvalla. Toiminnassa on ollut kaksi valmentajaa, joista toinen on ammattikoutsi, joka tehtäviin kuuluu myös valmennusjakson jälkeinen opintoihin kiinnittymisen varmistaminen, ohjaus ja tuki. Jälkiohjaus opintoalalle palatessa kestää kahdesta kuukaudesta vuoteen. Valmennuksessa olevat opiskelijat voivat pysyä oman perustutkintonsa opiskelijoina toimintajakson ajan.
Haastattelujen ja tilannekartoituksen jälkeen kohdehenkilöllä on ollut mahdollisuus lähteä tutustumaan toimintaan ja ohjaaviin henkilöihin. Kohdehenkilö saattoi käydä yhdessä voimaa opintoihin ympäristössä oman tilanteensa mukaisesti pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa 4-5 tuntia kerralla. Henkilö saattoi olla sairauslomalla, hänellä on voinut olla kuntoutussuunnitelma tai hän voinut odottaa pääsyä esim. lääkäriin. Tavoitteena on ollut päästä pois kotoa ja saada päivärytmiä kuntoon.
Yhdessä voimaa voimaa opintoihin ympäristössä jatkettiin toimintakyvyn arviointia, asetettiin tavoitteita ja parannettiin elämän ja arjen hallinnan taitoja sekä otettiin toimintaa mukaan tarvittava verkosto ja kuntoutuspalvelut. Toiminnan avulla mahdollistettiin elämässä ja opinnoissa pärjäämisen tiellä olevien esteiden löytäminen ja poistaminen, sekä elämänlaatua ylläpitävän elämänhallinnan kohentuminen, palveluohjaus ja tiivis verkostotyö.
Yksilövalmennuksella ja ammattikoutsitoiminnalla tuettiin kokonaisvaltaisesti oppilaan, opiskelijan tai työttömän toimijuutta, hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista sekä tarvittavia elämän/arjen taitoja. Yksilövalmennuksen ja ammattikoutsi toiminnan kautta toteutuivat vierellä kulkemisen periaatteella toteutetut tukiratkaisut. Yksilövalmennusta ja ammattikoutsitoimintaa toteuttavat henkilöt toimivat kohdehenkilön äänitorvena ja asioiden edistäjänä palveluverkostossa ja saattoivat heidät tarvittavan tuen piiriin. Toiminta voitiin kohdentaa ensisijaisesti akuuttia tukea tarvitseville tilanteen kartoittamiseksi ja purkamiseksi, keskeytysriskissä oleville kokoamaan tarvittavia tukiratkaisuja kokonaisvaltaisesti opiskelijan ympärille tai edistämään opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden uudelleen kiinnittymistä opintoihinsa.
Yhdessä voimaa opintoihin oppimisympäristön toiminta ei ole ollut työpajatoimintaan vaan uudenlaista oppilaitosympäristön valmennusmallia tukea tarvitseville opiskelijoille tai opiskelijaksi haluaville.
Työskentelymuotoina ovat olleet oppilaitoksessa toteutettava projektimainen ryhmävalmennus, yksilövalmennus, opiskelutaitovalmennus, neuropsykiatrinen-valmennus ja nuoren ohjaaminen opintoihin tai tarvittavan tuen piiriin. Toiminta on mahdollistanut myös eroamassa oleville moniammatillisen arvioinnin ja ohjauksen.
Ympäristö on toiminut non stop-periaatteella. Keskeistä on ollut pitkäkestoinen, kokonaisvaltainen lähiaikuisen oikea-aikainen tuki. Kuntoutuksellinen elementti ja toimintakyvyn arviointi ja kohentaminen on ollut keskeistä. Toiminnassa on etsitty keinoja oman opiskelupolun löytymiseen ja käytetty toiminnallisia menetelmiä arjen hallinnan ja itsetunnon tukemiseen, opiskelijoiden sosiaalisen vahvistumisen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen ja opiskelutaitojen parantamiseen.
Valmentavasta työotteessa ja pudokkuutta ehkäisevästä toimintakulttuurissa on keskeistä, että nuori on saanut oman työntekijän, jolla on ollut kokonaisvastuu hänen tilanteestaan ja yksilöllisten tarpeidensa tunnistamisesta. Oleellista on ollut myös verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö nuoren tilanteen selvittämiseksi ja nuoren asioiden eteenpäin viemiseksi. Toiminnassa vaikutusten mittaaminen ja niiden arviointi on ollut keskeisessä asemassa. Näin on voitu todentaa toiminnan tuottamat vaikutukset ja muutokset eri sidosryhmille. Toiminnan tavoitteena on ollut auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään.
Toimintaa on toteutettu myös opiskelija- ja nuorisolähtöisten toiminnallisten projektien avulla. Hankkeessa on kartoitettu nuorten kiinnostuksen kohteet heidän lähtökohdista käsin. Yhteisöllisten projektien avulla on voitu voimaannuttaa nuori kokemaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ulkopuolisuuden sijaan. Usein nuoren sosiaalinen verkosto on ollut vaatimaton eikä oppilaitosyhteisö ole tuottanut heille osallisuuden kokemusta tai sitä, että olisivat osana yhteiskuntaa. Toimintaan on tuotu myös vapaa-aikatoimintoja taiteen, musiikin, liikunnan aloilta ja niitä on voinut kokeilla turvallisesti oppilaitosympäristössä ja tai yhdessä pienryhmän kanssa toimintoja tuottavissa ympäristöissä ja niistä on voinut parhaimmillaan jokainen löytää itselleen sopivan oman harrastuksen.
Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä alueen yhdistysten, vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen kanssa. Tavoitteena on ollut nuorten/opiskelijoiden voimaannuttaminen ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut harjoitella kädentaitoja, arjentaitoja ja saada onnistumiskokemuksia. Pienprojektien avulla on voitu tuottaa kädentaitojen tuotteita, popup- tapahtumia mm. leivonnan ja ruuanvalmistuksen avulla. Toimintamallissa keskeistä on tekemällä oppiminen.
Hankkeen alussa kartoitettiin alueen yhdistykset ja yritykset, jotka haluavat olla mukana kehittämässä tätä toimintaa.
Toimintaan kytkettiin myös ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkinnon osia, niin että niiden sisältöjä toteutettiin hankkeen projekteissa. Näiden opinnollistaminen ei ole hankkeen tehtävä vaan alan opettajat hyväksi lukevat myöhemmin ne osiot, jotka sopivat opintoihin.
Toiminnan aikana toteutettiin erilaisia teemakokonaisuuksia ei niinkään toimintaviikkoina vaan pidemmän aikajakson aikana mm.
• Arki haltuun ja itsetuntemuksen vahvistaminen
• Voimaantumista taiteesta, valokuvauksesta, liikunnasta ja musiikista
• Voimaantumista luonnosta
• Tutustutaan lähialueen palveluihin
• Neuropsykiatrinen tuki
• Oppimisvaikeuksien ja opiskelutekniikan tuki
• Hyvinvointia ruuasta
Kohdehenkilöille tarjottiin myös ryhmätoimintoja
Monipuolisesti arjenhallinnan taitoihin keskittyvä ryhmä
Ryhmän koko 4-8 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 30h kokoontuminen kerran viikossa
Ryhmän sisältö koostuu arjenhallinnan eri osa-alueista, joiden painotuksiin ryhmäläiset voivat vaikuttaa. Ryhmässä käsitellään teorian ja toiminnallisuuden kautta mm. seuraavia teemoja:
• toimintakyvyn perusta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja vuorokausirytmi, hygienia
Oman talouden hallintaan keskittyvä ryhmä
Ryhmän koko 4-8 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 9h
Ryhmän sisältö koostui talouden hallinnan eri osa-alueista. Ryhmässä harjoiteltiin omien tulojen ja menojen seurantaa ja kuinka omat tulot ja menot saadaan tasapainoon. Ryhmäläiset laativat henkilökohtaiset taloussuunnitelmat, joissa seurattiin viikoittaista/kuukausittaista rahankäyttöä ja näin opittiin suunnittelemaan rahankäyttöä ja säästämistä realistisesti.
Kuka minä olen ryhmä
Itsetuntemuksen lisääminen.
5 kertaa 1 h-1,5 h.
Nepsy-ryhmä (viikon kurssi motivaation herättelyyn)
Ryhmän koko 4-6 henkilöä. Ryhmän kesto yht. 10h. Neljän tai viiden ryhmätapaamisen nepsy-ryhmässä keskityttiin tiedon lisäämiseen neuropsykiatrisista häiriöistä. Ryhmän aikana heräteltiin motivaatiota arjen hallinnan ja uusien ajattelu- ja käyttäytymismallien etsimiseen laajemmista neuropsykiatrista valmennuskokonaisuuksista. Ryhmässä oli mahdollisuus myös kokemusten jakamiseen – vertaistukeen. Tämä toteutettiin toimijoiden ja sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa yhdessä.
Toiminnallinen ja elämyksellinen ryhmä.
Keskittyi ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ihmisenä kasvamiseen toiminnan ja kokemuksen kautta. Sisälsi tietoa luonnossa liikkumisesta, fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä. Luonto –ja elämystoiminnan lajitaidoista (retkeily, vaellus, melonta, kiipeily, jousiammunta jne ) tulivat tutuiksi jokaisen taidoille räätälöityinä. Taidepajassa työskentelyä eri taiteen aloihin tutustumista ja kokemista. Tavoitteena itsetunnon, itsetuntemuksen ja rohkeuden lisääminen.
TIEDOLLA JOHTAMINEN
Hankkeen aikana kerättiin tietoa tuen tarpeen tunnistamisesta eri kanavaien kautta ja selvitettiin kohdennetut tukikeinot erilaisia tukikeinoja tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseksi eri asiakasryhmät huomioiden. Selvitettiin erilaista dataa käyttäen siitä millaiset tekijät voivat lisätä keskeyttämisen riskiä ja kertoa mahdollisesta kasvaneesta tuen tarpeesta.
LÄHIAMIS-TOIMINTAMALLIN KUVANTAMINEN
Lähiamismallilla voitiin kokeilla opintojen suorittamista omalla paikkakunnalla työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppisopimuskoulutusta hyödyntämällä. Sopivien työpaikkojen löytäminen ja opintojen suorittamalla siellä on ollut mahdollisuus osalle opiskelijoista. Yhteiset tutkinnon osat tehtiin myös Perhossa eri menetelmiä noudattaen. Hankkeeseen kohdistettiin kuukauden resurssia kuvaamisen prosessiin. Malli koottiin Lähiamis www. sivulle.