|
|
|
Hankekoodi: S22699
Hankkeen nimi: Digiarki hallintaan
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0832600-5
Jakeluosoite: PL 13
Puhelinnumero: 040 860 8949
Postinumero: 93601
Postitoimipaikka: Kuusamo
WWW-osoite: https://www.ksak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Posio Auli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.posio(at)ksak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5316426
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digiarki hallintaan -hankkeessa keskitytään opiskelijoiden, koulutuksiin hakeutujien, työttömien työnhakijoiden (mukaan lukien osatyökykyiset), työelämän ulkopuolella olevien (mukaan lukien kuntoutujat) sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaitojen kehittämiseen aina arjen taidoista, opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Lisäksi hankkeeseen kuuluu ura- ja opinto-ohjauksen digitaalisten sisältöjen, prosessien ja palvelujen kehittäminen. Hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana toimii KSAK Oy ja osatoteuttajina Suomen Ammattiakatemia Oy sekä Ksakki ry.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen kohderyhmien ja tavoitteiden mukaan.
TP 1 Digitaaliset palvelut, laitteet ja sovellukset osaksi arkea
TP 1.1. Digiarki-klinikka
TP 1.2. Digiarki opiskelussa ja työelämässä -klinikka
TP 2 Opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjaustaitojen kehittäminen
TP 3 Ura- ja ohjausprosessin kehittäminen digitaaliseksi
TP 4 Hankkeen hallinnointi ja viestintä
Hankkeen tavoitteena on lisätä 130 henkilön digiosaamista. Heistä koulutuksiin hakeutujia, opiskelijoita, työttömiä työnhakijoita, työelämän ulkopuolella olevia 100 ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä 30.
Hankkeen tuloksena kohderyhmän digitaaliset taidot ja valmiudet hyödyntää digitaalisia palveluita, laitteita ja sovelluksia niin arjessa, opinnoissa kuin työelämässä ovat parantuneet. Samoin kuin opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaidot ja digiohjaustaidot ovat kehittyneet. Hankkeessa on toteutettu vähintään yksi digitalisoidun ura- ja ohjausprosessin pilotti ja digitaalinen palvelu on otettu käyttöön.
Pitkän aikavälin vaikutuksena hankkeeseen osallistuvat pystyvät toimimaan itsenäisesti erilaisissa digiosaamista edellyttävissä tilanteissa. Kehittyneiden arjen digitaitojen myötä kohderyhmään kuuluvien työmarkkina-asema sekä jatko-opiskelumahdollisuudet ovat parantuneet. Opetus- ja ohjaushenkilöstön verkkopedagogiset valmiudet ja digiohjaustaidot ovat osa perustyötä ja osaamista jaetaan hankeorganisaatioissa. Digitalisoidut ohjauspalvelut ja -prosessit ovat tehokkaassa käytössä ja niiden onnistuneen jalkauttamisen sekä helpon saatavuuden ja käytettävyyden vuoksi ne ovat aktiivisessa käytössä.
Hankkeen kohderyhmiä ovat hankeorganisaatioiden
- opiskelijat
- opetus- ja ohjaushenkilöstö mukaan lukien työpaikkaohjaajat
Lisäksi kohderyhmään kuuluvat
- koulutuksiin hakeutujat
- työttömät työnhakijat mukaan lukien osatyökykyiset
- työelämän ulkopuolella olevat mukaan lukien kuntoutujat
KSAK Oy:n ja Suomen Ammattiakatemia Oy:n toimenpiteissä painottuvat opiskelijat, koulutuksiin hakeutuvat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö. KSAK Oy:n osalta myös työpaikkaohjaajat. Ksakki ry:n painopisteenä ovat työttömät työnhakijat ja työelämänulkopuolella olevat sekä ohjaushenkilöstö.
Välillisen kohderyhmän muodostavat Pohjois-Pohjanmaan alueen yritykset ja muut organisaatiot, jotka tulevat työllistämään hankkeen kohderyhmää ja joista työpaikkaohjaajat osallistuvat hankkeen kehittämistyöhön sekä koulutusorganisaatio, joihin osallistujat pääsevät opiskelemaan. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös TE -hallinto, alueen kunnat ja muut viranomaiset opiskelijoiden ja kuntoutusasiakkaiden digiosaamisen kehittymisen kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 042
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 172 470
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 872
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 192 385
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan
Kunnat: Ii, Hailuoto, Taivalkoski, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Lumijoki, Raahe, Oulu, Vaala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Digitaitojen kehittäminen ja etäyhteydenpidon suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa ovat välillisesti luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Koulutuksissa, valmennuksissa, kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä ja sähköisiä viestintäkanavia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Digitaidot mahdollistavat yhä monipuolisempia digitaitoja ja tietoisuutta omasta elinympäristöstä. Koillismaalla on useita Naruta 2000 -kohdetta, joita esim. luontoalan koulutuksessa huomioidaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä: sähköisen viestinnän käyttö, jaetut digitaaliset yhteistyöalustat hankeyhteistyössä (esim. Teams) ja digitaalisessa muodossa toteutetut lopputuotokset edistävät osaltaan tätä taloudellisen kestävyyden osa-aluetta. Hankkeen sisällöllisissä työpakeissa tapahtuva kehittäminen keskittyy digitalisaationäkökulmaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Välillisenä vaikutuksena hankkeesta alueen työelämä saa hyviä, ajantasaiset digivalmiudet osaavia, ammattitaitoisia ja asiantuntevia osaajia nopeammin työelämään. Tämä edistää osaltaan esim.Koillismaan yritysten innovointivalmiuksia ja kehittämispotentiaalia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään kohderyhmän digivalmiuksia. Nämä toimenpiteet ovat konkreettisia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisiä. Toimenpiteiden kehittämisessä hyödynnetään erilaisia verkkoympäristöjä ja niitä käytetään yhteisen kehittämisen tukena. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään sähköisiä toimintaympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään digitaalisia mahdollisuuksia osallistua koutuksiin ja valmennuksiin. Tämän seurauksena kulkuneuvoilla tapahtuva liikkuminen vähenee. Lisäksi kannustetaan ekologisiin liikkumisvaihtoehtoihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet edistävät suoraan kohderyhmiin kuuluvien digitaitoja ja -valmiuksia, ja välillisesti se tukee oppijoiden ja kuntoutujien työelämävalmiuksia ja urasuunnitteluosaamista sekä opetus- ja valmennushenkilöstön verkkopedagogisen hyödyntämistä laajemminkin. Kohderyhmän hyvinvointi karttuu välillisesti em. toimenpiteiden kautta ja luoden heille uusia työllistymismahdollisuuksia ja/tai kehittymismahdollisuuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Digitaidot ovat nyky-yhteiskunnan perustaitoja, jotka ovat edellytys täyspainoiselle työ- ja kansalaiselämään osallistumiselle sukupuolesta, etnisestä taustasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai demografisista tekijöistä riippumatta. Ne ovat myös pohja elinikäiselle oppimiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 8 |
| Hanke lisää välillisesti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla hankkeessa määriteltyjen kohderyhmien digitaalisia valmiuksia ja osaamista riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta tai äidinkielestä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Mahdollistaa yhä monipuolisempia digitaitoja ja tietoisuutta oman kulttuuriympäristön erityispiirteistä. Ympäristöön kohdistuva tietämys ja sen kehittämiseen liittyvät vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät tietoisuuden lisäännyttyä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Mahdollistavat yhä monipuolisempia digiaitoja ja tietoisuutta oman ympäristön erityispiirteistä ja kohderyhmien tietous kestävän kehityksen periaatteista ja tavoitteista lisääntyy. | ||
Digiarki hallintaan -hankkeessa keskityttiin opiskelijoiden, koulutuksiin hakeutuvien, työttömien työnhakijoiden (mukaan lukien osatyökykyiset), työelämän ulkopuolella olleiden (mukaan lukien kuntoutujat) sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaitojen kehittämiseen, aina arjen taidoista opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Hanke oli React-EU ESR -erityistavoitteen 12.3 mukainen ja kohdistui henkilöihin tai organisaatioihin, joiden tilanne koronapandemiasta seuranneen digiloikan vuoksi muodostui haasteelliseksi.
Hankkeeseen kuului ura- ja opinto-ohjauksen digitaalisten sisältöjen, prosessien ja palvelujen kehittäminen. Opiskelijoiden ja opintoihin hakeutuneiden osalta keskeisin tavoite oli opinnoissa selviytyminen ja työelämään siirtymisen mahdollistaminen digitaitojen osalta. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista kehitettiin vastaamaan ajan digivaatimuksia. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena oli toteuttajaorganisaatioiden digitaalisten palveluiden kehittäminen ja kehittyminen. Päätoteuttajana oli KSAK Oy ja osatoteuttajina Suomen Ammattiakatemia Oy sekä Ksakki ry.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä 130 henkilön digiosaamista. Heistä koulutuksiin hakeutujia, opiskelijoita, työttömiä työnhakijoita, työelämän ulkopuolella olevia 100 ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä 30.
Hankkeessa selvitettiin, millaisia digitaitoja ihmiset haluaisivat oppia ja järjestettiin sen perusteella koulutuksia ja työpajoja. Osallistujat oppivat käyttämään erilaisia digityökaluja ja -palveluita, ja hanke myös loi ja otti käyttöön uusia palveluita, kuten uraohjauspalvelu sekä kokonaisarkkitehtuuri ja henkilöstöhallinto-ohjelmistot.
Hankkeessa käytiin läpi monenlaisia ohjelmistoja ja palveluita. Samalla järjestettiin viikoittaisia aamukahveja, joilla kouluttajat pystyivät verkostoitumaan ja jakamaan tietoa. Hankkeessa myönnettiin myös osaamismerkkejä yli 200.
Hankkeen osallistujat, mukaan lukien maahanmuuttajat ja ne, jotka tarvitsivat erityistä apua digilaitteiden käytössä, saivat tarvitsemaansa tukea. Heille käytiin läpi monia eri palveluita, kuten verkkopankkeja ja viranomaisten digipalveluita, mikä auttoi osallistujia ymmärtämään paremmin digimaailmaa. Tämä tuki näkyi selvästi, kun osallistujat alkoivat omaksua uusia taitoja.
Hankkeen aikana järjestettiin useita koulutuksia ja työpajoja ja näihin osallistui yhteensä 84 henkilöä. Koulutukset saivat erittäin positiivista palautetta, mikä osoitti, että ne olivat tarpeellisia ja toimivia. Hankkeen asetetut numeeriset tavoitteet osoittautuivat suhteellisen osuviksi, ottaen huomioon haasteet, joita koettiin osallistujilta saadun aloitus- ja lopetuslomakkeiden keräämisessä. Kaikilta osallistujilta ei ollut mahdollista saada hankkeeseen osallistumislomakkeita, kuten opiskelijaksi hakeutujilta ja työpaikkaohjaajilta, joille kuitenkin tarjottiin mahdollisuus osoittaa osaamistaan esimerkiksi osaamismerkkien avulla.
Hankkeesta saatu palaute oli lähes yksinomaan myönteistä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden taholta. Henkilökunta koki hankkeen arvokkaaksi, huomaten erityisesti osaamisensa kasvun ja toiminnan sujuvuuden. Tekoälyn käyttöönotto ja koulutus herätti positiivista palautetta. Opiskelijat ja muu kohderyhmä puolestaan antoi hankkeelle arvokasta palautetta, korostaen erityisesti digityökaluihin saamaansa perehdytystä. Tämä tuki heitä uusien työkalujen omaksumisessa ja arjen sujuvoittamisessa. On merkillepantavaa, että kouluttajat ovat saaneet viestejä entisiltä opiskelijoilta, jotka kaipaavat lisäneuvoja ja haluavat varmistaa oppimansa.
Osallistujat antoivat kiitosta eritoten koulutusmateriaaleille, koulutuksen aiheiden merkityksellisyydelle ja selkeydelle. Valtaenemmistö heistä ilmoitti kykenevänsä hyödyntämään koulutuksessa karttunutta tietotaitoa tulevaisuudessaan. Tämän myötä hanke nähdään onnistuneena: se ei ainoastaan kerännyt positiivista palautetta, vaan myös vastasi erinomaisesti kohderyhmien tarpeisiin ja vahvisti osallistujien osaamista.