Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22700

Hankkeen nimi: Ennalta ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Karjalassa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 3221317-4

Jakeluosoite: Tikkamäentie 16

Puhelinnumero: 013 3300

Postinumero: 80210

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.siunsote.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ellinoora Ojala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ennalta ehkäisevän päihdetyön asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ellinoora.ojala(at)siunsote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504637293

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kuntia ja jatkossa myös hyvinvointialueita tekemään ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevä päihdetyö kattaa niin alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyn.

Ennaltaehkäisevä päihdetyö koskee koko yhteiskuntaa ja kaikki eri ikäryhmät ovat ehkäisevän päihdetyön kohteena. Onnistunut ennaltaehkäisevä päihdetyö vähentää inhimillistä kärsimystä, sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja, sekä varmistaa väestön työ- ja toimintakykyä myös tulevaisuudessa.

Pohjois-Karjalan maakunnassa ehkäisevän päihdetyön maakunnallista koordinaatiota ei ole aikaisemmin ollut ja kuntien toteuttamat ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet ovat olleet melko vähäisiä ja hajanaisia.

Hankkeen päätavoitteena on Pohjois-Karjalan alueella ottaa käyttöön ehkäisevän päihdetyön vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja kehittää ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa toteutetaan kansallisen ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman mukaisia sisältöjä.

Hanke tähtää pitkällä aikavälillä vaikuttamaan päihteiden käytön ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Hankkeen aikana jalkautetaan yhteisiä, vaikuttaviksi todettuja ehkäisevän päihdetyön menetelmiä osaksi Siun soten palveluja ja kuntien ehkäisevää päihdetyötä sekä vahvistetaan Pohjois-Karjalan alueella ehkäisevää päihdetyötä tekevien toimijoiden yhteystyötä.

Hankkeen tarkennetut tavoitteet ovat: 1) Lisätä sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisten toteuttamaa varhaista puuttumista ja lyhytneuvontaa tupakoinnin, alkoholin riskikäytön, huumausaineiden käytön ja haitallisen rahapelaamisen vähentämiseksi. Hankkeen aikana Pohjois-Karjalassa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia varhaisen puuttumisen ja mini-interventioiden työvälineitä eri ikäryhmille. 2) Pohjois-Karjalan kunnat alkavat toteuttaa yhteisöllistä Pakka-toimintamallin mukaista työtä alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi. 3) Lisätään eri-ikäisten kuntalaisten ja järjestöjen osallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä. 4) Lisätä ammattilaisten ja järjestötoimijoiden ehkäisevän päihdetyön osaamista ja 5) Suunnitelmallinen, laadukas ja monikanavainen ehkäisevän päihdetyön viestintä lisääntyy.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Osatoteuttajina ovat Pohjois-Karjalan kansanterveys ry ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Hankeaika on 1.1.2022-31.12.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien henkilöstö, sekä järjestötoimijat. Näiden toimijoiden osalta lisätään edellytyksiä varhaiseen puuttumiseen ja lyhytneuvontaan tupakoinnin, alkoholin riskikäytön, huumausaineiden käytön ja haitallisen rahapelaamisen vähentämiseksi ja käynnistää kunnissa yhteisöllistä Pakka-toimintamallin mukaista toimintaa alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi kuntalaisten osallisuus huomioiden.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen aikana luodot toimintatavat ja ehkäisevän päihdetyön vaikutukset kohdistuvat koko Pohjois-Karjalan väestöön. Ennalta ehkäisevä päihdetyö hyödyttää koko Pohjois-Karjalan väestöä ja parantaa maakunnan alueen kansalaisen hyvinvointia ja kansanterveyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 720 680

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 575 271

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 896 580

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 736 373

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Heinävesi, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 345

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen päätavoitteet ja toiminta ovat sukupuolesta riippumattomia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa työote on sukupuolisensitiivinen. Tällä tarkoitetaan, että toiminnassa otetaan huomioon sukupuoleen liittyviä erityispiirteitä. Varmistetaan, että hankkeessa työskentelevillä on herkkyyttä ja osaamista huomioida sukupuolen monimuotoisia merkityksiä. Myös hankkeen tavoitteiden jalkauttamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteet palvelevat sukupuolten tasa-arvon edistämistä, mutta ei ole sen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta. Välillinen vaikutus voi olla tupakoinnin vähentämisen kautta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
hankeen valinoissa pyritään aina jätteen ja materiaalin vähentämiseen ja kestävään kehitykseen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeen toimintaan tarvittavat mahdolliset ostopalvelut pyritään hankkimaan paikallisilta elinkeinonharjoittajilta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeessa ei varsinaisesti tuoteta palveluita, mutta osaltaan selvitetään sähköisten palveluiden soveltamista ehkäisevässä päihdetyössä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta. Hankkeessa pyritään kuitenkin liikkuminen organisoimaan niin että turhia ajokilometrejä ei syntyisi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoite on edistää pohjoiskarjalaisen terveydellistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia ehkäisevän päihdetyön kautta, sekä vähentää päihteiden käyttöön liittyviä yhteiskunnallisia lieveilmiöitä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien päihdepalveluiden saatavuutta kohderyhmän asuinkunnasta riippumatta erityisesti niille joita tällä hetkellä olemassa olevat päihdepalvelut eivät saavuta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien päihdepalveluiden saatavuutta kohderyhmän kulttuuritaustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella pyritään vaikuttamaan suomalaiseen alkoholi- ja päihdekulttuuriin
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ennaltaehkäisevä päihdetyö Pohjois-Karjalassa -hankkeen päätavoitteena oli ottaa käyttöön ehkäisevän päihdetyön vaikuttavaksi todettuja menetelmiä osaksi hyvinvointialueen ja kuntien työtä ja vahvistaa ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa toteutettiin ehkäisevän päihdetyön kansallisia sisältöjä ja suosituksia. Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan pitemmällä aikavälillä päihteiden käytön ja haitallisen pelaamisen ehkäisyyn sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Ehkäisevä päihdetyö kattaa alkoholin, nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyn. Hankkeessa huomioitiin myös digipelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy.

Hankkeessa kehitettiin, jalkautettiin ja toteutettiin ehkäisevän päihdetyön toimia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja kuntien palveluissa sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnassa. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota eri toimijoiden rooleihin ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja sen parantamiseen.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin luotiin hankkeessa näyttöön perustuva puheeksioton ja lyhytneuvonnan toimintamalli (Ehkäisevän päihdetyön polku). Toimintamallilla varmistetaan yhteneväinen ja systemaattinen ehkäisevä päihdetyö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Pohjois-Karjalan asukkaille. Lisäksi kehitettiin ehkäisevän päihdetyön rakenteista kirjaamista. Toimintamallin ja kirjaamisen lisääntymisen myötä saadaan tietoa päihteiden käytön ja raha- ja digipelaamisen tilanteesta Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen aikana toimintamalli otettiin kiinteäksi osaksi asiakastapaamisia kuudella sote-palvelualueella: koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, ikäneuvolassa, suun terveydenhuollossa, opiskeluhuollossa, työikäisten sosiaalipalveluissa sekä neuvolapalveluissa. Työntekijöille suunnattuja koulutuksia järjestettiin yhteensä 38 kappaletta ja koulutettuja työntekijöitä oli hankkeen päättyessä 424 henkilöä. Ehkäisevän päihdetyön Polun myötä päihteiden käytön ja pelaamisen puheeksiotto ja lyhytneuvonta lisääntyivät sote-palveluissa ja toiminnasta tuli systemaattisempaa.

Pohjois-Karjalan kunnissa otettiin hankkeen aikana käyttöön kansallinen Pakka-toimintamalli ja Pakka-työkaluja (esim. päihdetilannekysely, ostokokeet, kuntalaisfoorumit ja Pakka-info) päihde-, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Kunnissa myös käynnistetiin monialaisten ehkäisevän päihdetyön työryhmien toimintaa sekä edistettiin järjestöjen ja seurakuntien osallisuutta ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen osana Pakka-toimintamallia. Toimien myötä kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet vahvistuivat ja kunnat saivat työkaluista tukea päihteiden käytön ja rahapelien saatavuuden, tarjonnan ja kysynnän rajoittamiseen. Hankkeen myötä Pakka-toimintamalli kirjattiin kuntien hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin osana ehkäisevän päihdetyön toimia. Työstä on tullut aiempaa suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa ja pitkäjänteisempää kuntien toimialoilla ja sitä tehdään laajemmin yhteistyössä.

Asukkaiden osallisuuden muotoja toteutettiin monipuolisesti ja pelkästään kuntalaisfoorumeiden kautta tavoitettiin noin 1000 asukasta. Kunnat saivat tukea ja kokemusta mm. järjestö- ja huoltajailtojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen, nuorisovaltuuston ja järjestöjen yhteistyöryhmien tapaamisten sekä muiden työpajojen ja tilaisuuksien toteutukseen ehkäisevän päihdetyön teemalla. Päihdetilannekyselyjen kautta tavoitettiin tuhansia pohjoiskarjalaisia, myös heitä keitä sähköiset kyselyt eivät tavoita. Osallisuutta edistävien toimien avulla asukkaiden osallisuus ehkäisevässä päihdetyössä lisääntyi. Järjestöjen ja seurakuntien tietoisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ehkäisevän päihdetyön toimenpiteisiin kasvoivat hankkeen aikana.

Hankkeen aikana lisättiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien ammattilaisten sekä seurakunta- ja järjestötoimijoiden tietoa ja osaamista ehkäisevän päihdetyön teemoista koulutuksilla, joiden sisällöt valittiin toimijoilta nousseiden tarpeiden pohjalta. Koulutusten myötä eri ammattilaiset ja toimijat kokivat saaneensa tietoa ja työvälineitä laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi osana omaa perustyötään ja valmiudet ottaa päihteiden käyttö ja pelaaminen puheeksi parantuivat. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistui yhteensä 1545 henkilöä.
Viestinnän avulla lisättiin maakunnan alueen asukkaiden tietoisuutta päihteiden käytön sekä raha- ja digipelaamisen riskeistä ja haitoista. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön viestinnän tueksi laadittiin viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma, jonka avulla pyritään jatkossa tekemään suunnitelmallista ehkäisevän päihdetyön viestintää Pohjois-Karjalassa.

Ehkäisevää päihdetyötä Pohjois-Karjalassa on tarpeen kehittää myös jatkossa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on lukuisia palvelualueita, joihin päihteiden ja pelaamisen puheeksioton ja lyhytneuvonnan malli soveltuu, ja tätä työtä on syytä jatkaa tulevina vuosina. Kunnilla on jatkossa isompi vastuu Pakka-toiminnan ja asukasosallisuutta lisäävien toimien jatkumisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Hyvinvointialueen ja kuntien on tärkeä jatkossakin tehdä yhteistyötä niin Pakka-työkalujen kuin ehkäisevän päihdetyön viestinnän osalta. Lisäksi on tärkeä varmistaa, että eri alojen ammattilaisille sekä järjestöissä toimiville tarjotaan mahdollisuuksia lisätä omaa osaamistaan ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa, sillä ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille.