Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22701

Hankkeen nimi: RoboGrowth - Prosessilouhinnalla ja RPA-prototyypeillä osaaminen kasvuun

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 0294465000

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Viinikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.viinikainen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358404867852

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisoituvan tiedon räjähdysmäinen kasvu pakottaa uudistamaan prosessejaan. Covid 19 on muuttanut toimintaympäristöä mm. lisääntyneen etätyön takia. Tietotyön tehostamista haetaan automatisoimalla toistuvia rutiininomaisia tehtäviä ohjelmistorobotiikan (Robotic Process Automation, RPA) avulla. RoboCamp-hankkeen (A75148, EAKR) tuloksena on selvinnyt, että ihmisillä ei ole riittävää osaamista prosessiensa analysointiin, automatisoitavien tehtävien valintaan, eikä RPAn käyttöönottoon. Myös Alueellinen teknologiakartta-hankkeessa (A76186, EAKR) tehdyissä kyselyissä on tunnistettu ohjelmistorobotiikan tarve liiketoiminnan kehittämisessä.

Hankkeen tavoitteena on digitaalisen osaamisen kasvattaminen prosessitehokkuuden näkökulmasta, erityisesti prosessilouhintaa ja ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä. Hankkeen toimet kohdistuvat Etelä-Karjalan maakunnan alueelle ja hankkeen kohderyhmänä ovat alueen ihmiset (erityisesti työssä olevat, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, opiskelijat ja itsensä työllistäjät).

Hankkeen toimenpiteinä kehitetään prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan osaamista Etelä-Karjalan alueella digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Hankkeen aikana tuotetaan digitaalisen osaamisen koulutusta ja kehitetään yleiskäyttöisiä RPA-prototyyppejä osaamisen kehittämisen ja hyödyntämisen tueksi alustatalouden mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Digitaaliset alustat ja oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisöllisen työskentelyn, oppimisen, tiedon jakamisen ja verkostoitumisen. Hankkeessa luodaan myös prosessikehittämisen ja ohjelmistorobotiikan osaamisverkosto, jonka rajapinnassa LAB-ammattikorkeakoulu toimii.

Hanke kasvattaa eteläkarjalaisten digitaalisia taitoja ja työllistymismahdollisuuksia prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan käyttöönotto- ja kehittämistehtävissä. Organisaatioihin avautuu uusia tietotyön tehtäviä, kuten prosessikehittäjä/-louhija/-analyytikko/-optimoija, RPA-kehittäjä ja tekoälyasiantuntija. Tämä lisää kokonaisuutena Etelä-Karjalan työllisyyttä ja luo kannattavaa kasvua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- työssä olevat (yrityksissä, yhdistyksissä ja julkishallinnossa)
- työttömät
- työmarkkinoiden ulkopuolella olevat
- opiskelijat
- itsensä työllistäjät
- Etelä-Karjalan alueella olevat prosessien kehittämisen ja ohjelmistorobotiikan ohjelmistotoimittajat ja niiden henkilöstö
- Oppilaitosten opettajat, TKI-henkilöstö ja tukiorganisaatioon kuuluva henkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etelä-Karjalan alueen yritykset, yhdistykset ja julkinen sektori. Digitaalisia alustoja, oppimisympäristöjä, tietoturvaa ja digitaalisia palveluja toimittavat organisaatiot ja yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 107

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 041

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 386

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 206 303

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Parikkala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 51

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa on monilla mittareilla suku­puolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutus­alat ja työ­markkinat. Yhdeksän kymmenestä terveys-, hyvinvointi- ja kasvatustieteen ­alojen koulutuksen suorittaneista on naisia, kun taas miehet muodostavat lähes vastaavan enemmistön tekniikan ja ICT-alan suorittaneista. Naisten osuus ICT-alan opiskelijoista on vain 15 prosenttia (Väestön koulutusrakenne 2017). Robotiikan murros tuo erityisiä haasteita naisvaltaiselle toimisto- ja hallintotehtävien alalle. Tilastokeskuksen mukaan esim. taloushallinnon asiantuntijoista yli 80% on naisia. Naiset tekevät huomattavasti yleisemmin myös osa- ja määräaikaista työtä (Palkasaajien tutkimuslaitos 2019). Hallinnon alalla on jo tunnistettu tilanteita, joissa naisten alalla pysyminen edellyttää uudenlaista osaamista ja joissa alalle syntyy myös uusia toimenkuvia liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta uudet toimenkuvat houkuttelevat lisää miehiä naisvaltaiselle alalle. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisesti ICT- sekä hallinnon alan sukupuolten epätasaiseen jakautumiseen. Tytöt ja naiset tarvitsevat esikuvia prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan alalta. Hankkeella rohkaistaan naisia kehittämään digiosaamista ja toisaalta prosessi- ja robotiikan toimittajayrityksiä verkoistoitumaan naisyrittäjien kanssa. Naisten yrittäjyys ei myöskään ole yleensä kovin innovatiivista ja näin työn tuottavuus on matalampi kuin miesten yrityksissä (Closing Gender Gap, OECD:n raportti 2012). Yleisesti ottain, automatisaatio vaikuttaa jopa kaksi kertaa vahvemmin miesvaltaisiin aloihin (The National Bureau of Economic Research). Toisaalta työtehtävät, joista maksetaan vähemmän kuin 20 dollaria ovat suurimmassa vaarassa robotisoitua (McKinsey 2016). Naisten ansiot ovat miesten ansioista keskimäärin 83,9 prosenttia.(Tilastokeskus ansiotasoindeksi 2017). Prosessi- ja robotiikkaosaamisen puutteet luovat eriarvoistumista myös eri yrityskokojen välille. Mikro- ja pienyrityksillä ei ole resursseja vastata yksin digitaalisen osaamisen kehittämiseen verrattuna keskisuurten ja suuryritysten mahdollisuuksiin. Hankkeen tavoitteet liittyvät keskeisesti mikro- ja pienyritysten digitaalisen osaamisen kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja sen valtavirtaistaminen. Ohjausryhmän kokoonpanosta 50 % on naisia. Hankkeen kautta edistetään niin naisten kuin miesten digitaalista osaamista ja urakehitystä. Etätilaisuuksien kautta osallistuminen on paikasta riippumatonta. Lisäksi tallenteiden ja materiaalien (tieto- ja osaajapankki) opiskelu omassa ajassa mahdollistetaan. Näillä toimilla osaamisen kehittäminen on mahdollista myös vanhempainvapaalla. Hankkeen viestintä ja markkinointitoimenpiteet kohdistetaan sekä naisten että miesten houkuttelemiseksi hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Koronakriisi on vaikuttanut etenkin naisvaltaisiin aloihin ja lisännyt naisten työttömyyttä ja eriarvoistumista työmarkkinoilla (Tilastokeskus 2020). Koronan takia työttömäksi jääneitä ja lomautettuja on kaikkein eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa (Helsinki GE 2020). Digitaalisten taitojen puutteet lisäävät eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Toisaalta RoboCamp-hankkeen havaintojen mukaan, korona on lisännyt tilitoimistojen työtä entisestään. Samoihin tuloksiin päätyi myös Varma (2021) tutkimuksessaan: Työn määrä koettiin kasvaneen. Työn määrän lisääntyminen on entisestään kasvattunut tarvetta kehittää prosessi- ja ohjelmistorobotiikan osaamista rutiininomaisten töiden automatisoimiseksi ja arvoketjun kehittämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tasa-arvon ja tasavertaisuuden edistäminen huomioidaan kuitenkin hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Yritysten prosessien uudistamisella ja osaamisen kasvattamisella voidaan vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hanke on ympäristöä säästävä. Hankkeen tavoitteena on edistää vähähiilisten tuotantomenetelmien kehittämistä eli prosessien optimointia ja automatisontia. Digitalisoituvat prosessit vähentävät taloudellisten resurssien hukkaamista eli velkaantumista. Ne säästävät työaikaa, mutta vähentävät myös paperijätteiden määrää, ihmisten liikkumistarvetta ja manuaalisten koneiden tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeessa kehitetään prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan osaamista Etelä-Karjalan alueella digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Koulutuksella ja käytännön työkalujen kehittämisellä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Prosessien automatisoinnilla ja digiosaamisen kasvattamisella voidaan vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti myös materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa suositaan verkossa tapahtuvia etäkoulutusratkaisuja ja sähköisiä oppimateriaaleja. Nämä valinnat vähentävät materiaalien ja jätteiden syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen digitaalisen osaamisen kasvun myötä. Prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan osaamisen kehittäminen lisää yritysten kilpailukykyä, taloudellista kannattavuutta, kasvumahdollisuuksia (skaalautuvuuden lisääntyminen) ja resurssitehokkuutta. Jokainen optimoitu ja/automatisoitu arvoketjun vaihe sekä sen yksittäinen prosessi nostavat tuotteen ja palvelun arvoa sekä kestävyyttä. Digitaitojen kehittäminen ja yritysten/organisaatioiden automaatioasteen nousu tuo alueelle myös entistä osaavampaa työvoimaa ja houkuttelee niin uusia yrityksiä kuin jo olemassa olevia yrityksiä avaamaan toimipisteitä Etelä-Karjalan alueelle. Hankkeen ansiosta mahdollistuu myös strateginen verkostoituminen, minkä vaikutuksesta voi syntyä uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeella on suora vaikutus alueen yritysten ja niiden tuotteiden/palvelujen kehittämiseen erityisesti toiminnan tehostumisen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta. Kun resurssisyöpöt, kuormittavat, usein toistuvat ja virhealttiit tehtävät tunnistetaan ja automatisoidaan roboteille, vapauttaa se resursseja kilpailukykyä lisäävään työhön ja toiminnan edelleen kehittämiseen. Hanke vaikuttaa myös yritysten ja korkeakoulun väliseen innovaatiotoimintaan, oppimisympäristöjen kehittymiseen sekä työelämää palvelevan korkeakoulun kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Prosessien automatisoinnilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikkumistarpeeseen sekä suoraan että välillisesti. Hanketoiminnan tasolla tarjotaan mm. etäkoulutusmahdollisuuksia, joka osaltaan vähentää hankkeeseen osallistuvien liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Osaamisen lisääntyminen niin toimija kuin aluetasolla edistää hyvinvointia sekä suoraan että välillisesti. Hankkeen toimenpiteillä kehitetään yritysten resurssitehokkuutta. Resurssien vapautuminen usein toistuvista virhealttiista tehtävistä muuhun tietotyön arvoa kasvattavaan käyttöön edistää merkittävästi toimijoiden hyvinvointia niin välittömästi kuin välillisestikin. Osallisuuden näkökulmasta digitaaliset alustat ja oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisöllisen työskentelyn, oppimisen, tiedon jakamisen ja verkostoitumisen, joka itsessään edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Osaamisen ja tiedon lisääminen kohderyhmässä edistää tasa-arvon ja tasavertaisuuden toteutumista. Digitaalisten taitojen kehittäminen vähentää eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Hanke huomioi tasa-arvokysymykset ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan naisten lisääntyvään kiinnostukseen ICT-alaan. Lähtökohtana kaikissa hanketoimissa on kuitenkin naisten ja miesten sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon toteutuminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Osaamisen lisäämisellä ja digitaitojen kehittämisellä voidaan vähentää eriarvoisuutta ja parantaa näin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Yritysten ja organisaatioiden keskinäinen verkostoituminen ja kumppanuudet vahvistavat myös alue- ja osaamiskulttuurisia kokemuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeen päätavoitteena ei ole ympäristöosaamisen kasvattaminen, mutta välillisesti hankkeen toimenpiteiden tuomat näkökulmat lisäävät myös kohderyhmän ympäristötietoisuutta. Pitkäaikaisena vaikutuksena hanke edistää resurssitehokasta osaamista sekä siirtymistä taloudellisesti kannattavaan, resurssiviisaaseen ja luonnonvarojen kannalta kestävään käyttöön pohjautuvaan toimintatapaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää eteläkarjalaisten prosessilouhinnan ja ohjelmistorobotiikan osaamista järjestämällä tietoiskuja ja verkkokoulutusta aiheesta. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli luoda prosessien kehittämisen ja ohjelmistorobotiikan osaamisverkosto.

Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli saada 51 osallistujaa. Tämä ylitettiin 36 osallistujalla eli yhteensä osallistujia oli 86 ja ylitys 69 %.

Hankkeen toimet voidaan jakaa viiteen vaiheeseen. Ensimmäisenä kartoitettiin osaamistarve. Tämä toteutettiin osaamistarvekartoituksen avulla, johon saatiin 161 vastausta. Lisäksi tarvetta selvitettiin alueen vaikuttajaorganisaatioiden kanssa sekä syventymällä aiheesta tehtyihin selvityksiin. Seuraavaksi kehitettiin LABin omaa substanssiosaamista hankkeen aihealueista. Kun oma osaaminen oli riittävällä tasolla, niin kutsuttiin kohderyhmänä olevia henkilöitä ja alueen organisaatioita tilaisuuksiin ja tietoiskuihin (osallistujia yhteensä noin 250 henkilöä). Hankkeen päävaiheena suunniteltiin ja pilotoitiin kaikille kiinnostuneille avoin verkkokoulutus. Toimistoautomaation perusteet -verkkokurssille (MOOC) osallistui yhteensä 96 henkilöä. Kurssi on LABin MOOC-alustalla (https://mooc.lab.fi). Koko hankeaikana kehitettiin myös osaamisverkostoa, johon saimmekin kerättyä yli 300 aiheesta kiinnostunutta henkilöä.