|
|
|
Hankekoodi: S22705
Hankkeen nimi: Itseohjautuvuutta ja hyvinvointia työhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2249317-6
Jakeluosoite: Otavankatu 4
Puhelinnumero: 040 1320392
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: https://www.esedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Lappalainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.lappalainen(at)esedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7115670
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten lainsäädölliset uudistukset, opetuksen organisointia ja toteuttamista koskevat strategiset linjaukset, digitalisaation lisääntyminen sekä kestävän kehityksen tavoitteet asettavat uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia koulutusorganisaatioille. Muutokset edellyttävät uuden oppimista, töiden uudenlaista organisointia sekä työprosessien uudistamista. Muuttuvassa työyhteisössä johdolla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli henkilöstön työssä jaksamisen ja työn sujuvoittamisen edistämisessä.
Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa johdon, päällikön ja henkilöstön valmiuksia ja osaamista oman työn suunnittelemiseen, organisointiin ja työhön sitoutumiseen itseohjautuvuuden periaatteella. Hankkeessa kehitetään edelleen Etelä-Savon Koulutus Oy:ssä aiemmin käyttöön otettua työuupumuksen ennaltaehkäisyn toimintamallia työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeessa luodaan malli itseohjautuvuuteen siirtymisestä osana oppilaitoksen johtamista sekä testataan mallin toimivuutta jatkuvan oppimisen lähtökohdista siten, että se tukee henkilöstön työssä jaksamista työuran eri vaiheissa. Tulosten saavuttamiseksi hankkeessa järjestetään mm. työpajoja johdolle, yhteisiä kehittämispäiviä ja -työpajoja, ennaltaehkäisevää työnohjausta sekä toteutetaan kyselyitä ja analyyseja, jotka toimivat pohjana tehtäville mallinnuksille. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden kanssa työkykyjohtamiseen ja itseohjautuvuuteen liittyvien hyvin käytäntöjen jakamisessa.
Hankkeen vaikutuksesta organisaation johto on omaksunut ulkopuolelta tulevien uudistusten vaikutukset työn organisointiin ja ottaa ne huomioon työn suunnittelussa oppilaitoksen eri tehtävätasoilla. Henkilöstön itseohjautuvuus oman työn suunnittelussa ja organisoinnissa on kehittynyt ja heidän valmiutensa palvella oppilaitoksen asiakkaita on parantunut. Hankkeen seurauksena työntekijät kykenevät sopeutumaan entistä paremmin erilaisiin muutostilanteisiin ja heillä on aiempaa paremmat valmiudet kohdata työssä koettuja haasteita. Oppilaitosten välillä on testattu ja jaettu hyviä toimintamalleja, mikä tukee valtakunnallisesti opetusalan työkykyjohtamisen kehittymistä ja itseohjautuvuuteen siirtymistä.
Tässä hankkeessa mallinnettavat johtajuuden kehittämisen uudistukset sekä henkilöstön työn organisoinnissa ja suunnittelussa tavoiteltavat muutokset ovat pohjana hankkeen jälkeen edelleen jatkuvalla organisaation sisäisälle kehittämistyölle.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat oppilaitoksen johto, päälliköt ja henkilöstö.
Pidempikestoisiksi osallistujiksi hankkeessa on laskettu johto- ja päällikkötason henkilöt sekä ennaltaehkäisevän työnohjauksen pilottiin osallistuvat, joiden osallistuminen todennetaan ESR-henkilötietolomakkeiden kautta. Tähän kohderyhmään kuuluvat on määritelty hakemuksen hankekohtaisissa seurantatiedoissa.
Oppilaitoksen muu henkilöstö kuuluu ns. lyhytkestoisiin osallistujiin, joiden osallistumisesta raportoidaan hankkeen seuranta- ja loppuraporteilla. Tältä kohderyhmältä ei kerätä ESR-henkilötietolomakkeita, sillä ko. kohderyhmää on yli 300 henkilöä ja osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin tapahtuu pääosin yhteisten kehittämispäivien ja teams-työpajojen kautta.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat oppilaitoksen opiskelijat, joille oppilaitosten kehittyneet toimintatavat ja parantunut henkilöstön työssä jaksaminen näyttäytyvät selkeämpinä prosesseina sekä laadukkaana opetuksena ja ohjauksena.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 122 044
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 408
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 152 554
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 150 509
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 37
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan etenkin materiaalin käytön osalta digitaaliset ratkaisut (teams ym.-alustat), joiden kautta osallistujille jaetaan materiaalia sähköisesti) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Becnhmarking-matkojen järjestämisessä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vähäpäästöisiä matkustustapoja ja yhteiskuljetuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei vaikutuksia Natura 2000-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan digitaaliset toimintatavat ja vältetään turhaa materiaalien kulutusta (etenkin paperi). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Osaamisen kehittyminen ja toimintatapojen uudistaminen toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa vaikuttaa oppilaitoksen vetovoimaan työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä. Välillisesti toimintatapojen uudistaminen vaikuttaa alueen elinkeinorakenteeseen edistäen työvoiman hyvinvointia ja pysyvyyttä työelämässä sekä talousalueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa vahvistetaan oppilaitoksen johdon ja päälliköiden osaamista työn uudistamiseen liittyen ja itseohjautuvuuden toimintaperiaatteiden omaksuminen muokkaa oppilaitoksen roolia koulutuspalveluiden tarjoajana. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Becnhmarking-matkojen järjestämisessä huomioidaan yhteiskuljetusten mahdollisuus. Digitaalisten työkalujen ja -alustojen hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke lisää oppilaitoksen johdon ja henkilöstön työhyvinvointia uudistamalla työtä ja huomioimalla työssä jaksamisen teemat aiempaa vahvemmin. Henkilöstön vahvistunut työhyvinvointi heijastuu opiskelijoihin parantuneena opetuksen laatuna ja kehittyneinä toimintatapoina. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 5 |
| Hanke edistää osaamisen kehittymistä sukupuolesta riippumatta. Hankkeen taustalla huomioidaan sukupuolen vaikutus johtamiskäytännöissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Hanke kohdistuu koko oppilaitoksen henkilöstöön, mikä edistää tasa-arvoa eri työtehtävissä toimivien välillä ja osallistaa koko henkilöstön yhteiseen kehittämiseen työssäjaksamisen edistämiseksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Vihreän siirtymän huomioiminen yhtenä oppilaitoksen toimintatapoihin ja sisältöihin muutoksia aiheuttavana taustatekijänä. | ||
Ammatillisen oppilaitoksen toimintaympäristöissä tapahtuvat lainsäädännölliset uudistukset, opetuksen organisointia ja toteuttamista koskevat strategiset linjaukset, digitalisaation lisääntyminen sekä kestävän kehityksen tavoitteet asettavat haasteita ja vaatimuksia koulutusorganisaatiolle. Muutokset edellyttävät uuden oppimista, töiden uudenlaista organisointia sekä työprosessin uudistamista. Muuttuvassa työyhteisössä johdolla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli henkilöstön työssä jaksamisen ja työn sujuvoittamisen edistämisessä.
Hankkeeseen valitut asiantuntijat FT Ossi Aura ja KTT Annemaija Summanen valmensivat johtajia itseohjautuvuuteen siirtymiseen osana oppilaitoksen johtamista. He valmensivat askelittain tiimityön kehittämisen kautta toimintakokonaisuuden rakentumista. Koko hankkeen keston ajan iteroiden rakennettiin toimintamallia, jolla vahvistettiin johdon, päälliköiden ja henkilöstön valmiuksia ja osaamista oman työn suunnittelemiseen, organisointiin ja työhön sitoutumiseen itseohjautuvuuden periaatteella.
Itseohjautuvuutta lähdettiin kehittämään siten, että kehitettiin koko organisaation toimintakulttuuria johdon tasolta yksittäisten työtekijöiden ja tiimien tasolle.
Johtoa ja esihenkilöitä valmennettiin itseohjautuvuuden johtamiseen asiantuntijoiden pitämissä työpajoissa, asiantuntijaluennoilla sekä henkilökohtaisilla vapaaehtoisilla sparrauksilla ja keskustelutilaisuuksilla. Lisäksi johtajat ja esihenkilöt lukivat ja perehtyivät itseohjautuvuuden johtamiseen sekä työhyvinvoinnin vahvistamiseen hankkeessa ostetun kirjallisuuden kautta.
Yhteiskehittäminen toteutettiin kehitysaskelittain osallistamalla koko henkilöstö tiimiensä työn kehittämiseen. Toteutuksena tämä systemaattinen, vaiheistettu dialogina toteutettu toiminnan itsearviointi ja siihen pohjautuva oman työn ja toiminnan kehittäminen, loi pohjaa yhteiselle tahtotilalle ja päämäärän uudenlaiselle, osallistavalle, itseohjautuvuuteen perustuvalle toimintakulttuurille. Dialogiin perustuva malli mahdollisti myös vuoropuhelun syntymisen työnantajan ja henkilöstön välille.
Aiemmin käyttöön otetun työuupumuksen ennaltaehkäisyn toimintamallin kehittäminen työntekijöiden henkisen työhyvinvoinnin edistämiseksi painottui esihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käytössä. Varhaisen puuttumisen toimintamallin mahdollisuuksien osaaminen esihenkilötyössä on ensiarvoisen tärkeää tämän kehittämiskohteen tulosten saavuttamisessa. Työterveyshuolto oli vahvasti mukana tiedon jakajana, keskustelijana sekä toimintatapojen uudistajana mm. tiedon siirrossa ennaltaehkäisevän toiminnan onnistumiseksi.
Hankkeessa pilotoitiin ennaltaehkäisevää työnohjausta henkilöstöryhmään, joiden työhön kohdistui rakenteellisia muutoksia. Valmentavalla, ratkaisukeskeisellä työotteella koulutettujen työnohjaajien toteuttamat työpajat sekä pienryhmäohjaus sai hyvää palautetta osallistujilta ja toi rohkaisevaa tulosta jatkaa toimintaa henkilöstön hyvinvoinnin tukena erityisesti muuttuvissa olosuhteissa ja työn muutoksissa.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että itseohjautuvuutta ja hyvinvointia työhön -hanke oli moniulotteinen ja moniääninen. Moniäänisyys on tärkeää kehittyvän yhteisön kannalta.
Hankkeen etenemisen aikana havaitsimme, kuinka tärkeää henkilöstölle hyvinvoinnin kannalta on, että on aikaa puhua työn päämääristä, tavoitteista, saavutetuista tuloksista. Yhteinen keskustelu työn haasteista, puutteista mutta myös onnistumisista ja tulevaisuuden näkymistä ja ideoista ja tarpeista työn suhteen. Kriittisyys on kohdistunut pääasiassa ajan löytymisestä kehittämiseen normaali työn ohessa, mutta toisaalta on koettu merkityksekkäänä saada aikaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen, erityisesti esihenkilöiden ja myös johdon kanssa.
Hankkeen päättökyselystä, johon vastasi 180 henkilöä/322 henkilöstä, FT Ossi Aura kokosi tulosanalyysin, joka sisältää työuupumukseen, henkilöstötuottavuuteen (osaamisen, motivaation ja työkyvyn yhdistelmä) kuvaavia tuloksia sekä tiimien ohjaamiseen ja tukemiseen liittyviä tuloksia. Tulokset ovat hyvä lähtökohta jatkaa Etelä-Savon Koulutus Oy:n henkilöstön itseohjautuvuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistä.