Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22720

Hankkeen nimi: HYBRID NINJA – Online- ja hybriditapahtumatuottajan koulutus

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Meri Pöyhönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: meri.poyhonen(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358294471711

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronakriisi on ajanut tapahtuma-alan ennennäkemättömän vaikeaan tilanteeseen. Alalla oli vuonna 2019 noin 3000 toimijaa, joiden yhteenlasketun liikevaihdon on arvioitu laskeneen 2,35 miljardista (2019) vajaaseen miljardiin euroon vuonna 2020 (Tapahtumateollisuus ry, 2020). Tapahtumateollisuuden kyselyn mukaan 92 % tapahtuma-alan yrityksistä on kärsinyt koronan seurauksista liiketoiminnassaan. Tapahtuma-alan ollessa käytännössä pysähtyneenä, samaan aikaan pandemian aikana voimakkaasti kehittyneet kokous- ja tapahtumatekniikan virtuaaliratkaisut ovat mahdollistaneet kokonaan uudenlaisten palvelujen luomisen.

Hybriditapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka yhdistää perinteisen yhdessä paikassa toteutuvan tapahtumatuotannon samanaikaisesti tapahtuvaan etäyhteyksin toteutettavaan digitaaliseen tapahtumatuotantoon (osa esiintyjistä/osallistujista on maantieteellisesti eri paikassa). Tapahtuma-alan henkilöstö joutui laajamittaisesti lomautetuksi heti koronakriisin alkaessa helmikuussa 2020, eikä ole ollut työpaikallaan kehittämässä digitaalista ja erityisesti hybridiosaamistaan siinä missä monen muun alan työntekijät ovat olleet. Tämän seurauksena tapahtuma-alalle on syntynyt merkittävä osaamisvaje ja koulutustarve.

HYBRID NINJA -hankkeen tavoitteena on vastata tunnistettuun osaamistarpeeseen kouluttamalla joukko hybridimaailmassa sujuvasti toimivia, digitaalista ja perinteistä tapahtumatuotantoa ketterästi yhdisteleviä ammattilaisia, jotka pystyvät tuottamaan sekä online- että hybriditapahtumia tarvelähtöisesti ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäen.

Hankkeen yksityiskohtaisina tavoitteina on
• Määritellä, millaista uutta osaamista hybriditapahtuman järjestäminen vaatii
• Määritellä koulutuskokonaisuudet (~valmennusmoduulit, kurssit), joilla tunnistettuihin osaamistarpeisiin vastataan
• Kehittää koulutukseen hakeutumisen ja ohjauksen mallit
• Kehittää hankittavan osaamisen todentamista tukevat osaamissertifikaatit (LinkedIn, fyysinen, muu)
• Kehittää yhdessä alan yritysten ja järjestöjen kanssa markkinoinnin toimintatavat, jolla koulutus ja osalliset löytävät toisensa
• Kouluttaa 200 hybriditapahtumajärjestämisen osaajaa
• Edistää osallistuvien yritysten vihreää siirtymää ja hiilineutraaliutta

HYBRID NINJA -hankkeen kohderyhmän muodostavat tapahtuma-alalla työskentelevät, lomautetut ja irtisanotut ammattilaiset, sekä alalle pyrkivät nuoret, alanvaihtajat ja maahanmuuttajat. Hankkeen toiminnassa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Hankkeessa pyritään varmistamaan naisten koulutuksen kautta työelämässä pärjääminen ja mahdollisuudet etenemiseen uralla. Hankkeen toteuttaa Suomen suurin restonomikoulutuksen tarjoaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tapahtuma-alan yritysten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

HYBRID NINJA -hankkeen kohderyhmän muodostavat tapahtuma-alalla työskentelevät, alalta lomautetut ja irtisanotut ammattilaiset, sekä alalle pyrkivät nuoret, alanvaihtajat ja maahanmuuttajat. Kohderyhmä työskentelee/tulee työskentelemään Uudellamaalla toimivien tapahtuma-alan mikro- ja pk-yrityksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi tapahtumajärjestäjät, tapahtumatilojen vuokraajat, esiintyjä- ja ohjelmapalveluiden tuottajat, tapahtumateknologiaan liittyvien palveluiden tuottajat, tapahtumarakentamiseen liittyvien palveluiden tuottajat, lipunmyyntipalveluiden ja oheistapahtumien myyjät, tapahtumien suunnittelu- ja konsultointipalveluiden tuottajat ja myyjät sekä digitaaliset tapahtumapalveluntuottajat, kuten tapahtumatoimistot ja messujärjestäjät.

Hybriditapahtumatuotanto luo mahdollisuuksia uudenlaisille ansaintalogiikoille ja yhteistyöverkostoille. Tämän johdosta kohderyhmään kuuluvat myös tapahtuma-alasta kiinnostuneet, mutta aiemmin alan ulkopuolella toimineet ict-ammattilaiset, jotka laajentavat osaamistaan online- ja hybriditapahtumatuotantoon liittyvällä toimialalla. Tällaisia voivat olla sekä Suomessa muulla alalla työskennelleet ict-alan työntekijät että esimerkiksi maahanmuuttajat, jotka voivat HYBRID NINJA -koulutuksen myötä hyödyntää omaa aiempaa ict-osaamistaan uudessa toimintaympäristössä.

Kohderyhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka eivät ole aiemmin työskennelleet tapahtuma- tai ict-alalla, mutta ovat kiinnostuneita lisäämään omaa osaamistaan online- ja hybriditapahtumatuotantoon liittyvillä taidoilla, ja sitä kautta työllistymään alalle joko työntekijöinä tai itsenäisinä yrittäjinä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tapahtuma-alan yritykset, tapahtumia tilaavat asiakasyritykset, alueen paikallisväestö.

Tapahtuma-alan ja siihen kytkeytyvien toimialojen yritykset hyötyvät hankkeesta saadessaan juuri heidän osaamistarpeisiinsa räätälöidyllä osaamisella varustettua työvoimaa nopeasti. Sertifioidut moduulit mahdollistavat osaamiskokonaisuuksien suorittamisen ketterästi ilman tutkintokoulutuksiin liittyviä haku- ja valintaprosesseja taikka pitkien koulutuskokonaisuuksien suorittamista. Nopeasti tapahtuva osaamisen lisääminen mahdollistaa nopean elpymisen koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalle tasolle. Tapahtumia tilaavat asiakasyritykset hyötyvät paremman osaamisen seurauksena paranevasta tapahtuman tuottamasta hyödystä/lisäarvosta. Välillisenä kohderyhmänä on myös alueen paikallisväestö, niin asukkaina kuin asiakkaina ja aktiivisina tapahtumien kuluttajina. Kasvavat tapahtumatulot lisäävät alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja verotuloja.

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös alan järjestöt Congress Network Finland, Tapahtumateollisuus ry, Suomen Liikematkustus ry, Meeting Professional International ja Tapahtumateollisuus ry. Lisäksi muuta välillistä kohderyhmää ovat korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa syntynyttä tietoa ja osaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 093

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 093

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 207 616

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 207 616

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Lohja, Hyvinkää, Kirkkonummi, Pukkila, Loviisa, Karkkila, Vantaa, Tuusula, Lapinjärvi, Askola, Espoo, Järvenpää, Hanko, Sipoo, Porvoo, Vihti, Nurmijärvi, Inkoo, Pornainen, Myrskylä, Kerava, Raasepori, Siuntio, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm. seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla voimakkaammin kuin miesten työttömyys (32,2). Naisten osuus tapahtuma- ja palvelualalla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, mikä on huomionarvioista pitkittyneen koronakriisin aiheuttamassa, erityisesti palvelusektorin työllisyystilanteeseen negatiivisesti vaikuttavassa tilanteessa. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteessa, mikä vaikuttaa osaltaan naisten työttyömyyden kasvuun. Miesten näkemys sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta erittäin hyvin työpaikoilla on myönteisempi (50 %) kuin naisten (43 %). Kolme neljästä palkansaajasta on sitä mieltä, että työpaikalla naisten ja miesten on yhtä helppoa edetä urallaan. 2/3 palkansaajasta kokee esimiehen kohtelevan naisia ja miehiä tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toteutettava koulutus kohdistuu tapahtuma-alalla oleviin ja sinne pyrkiviin henkilöihin. Hankkeen toiminnassa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Hankkeessa pyritään varmistamaan naisten koulutuksen kautta työelämässä pärjääminen ja mahdollisuudet etenemiseen uralla. Naisten mahdollisimman laaja osallistuminen hankkeeseen pyritään varmistamaan esimerkiksi kiinnittämällä erityistä huomiota hankeviestintään ja siinä käytettäviin mahdollisimman inklusiivisiin ja sukupuolisensitiivisiin sanamuotoihin kohderyhmää tavoiteltaessa. Hankkeessa otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden osana kiinnitetään huomiota myös sukupuoleen liittyviin näkökulmiin kuten naisten kasvaneeseen työttömyyteen, sukupuolittuneisiin käytäntöihin työpaikoilla, eri sukupuolten osallistamiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä niiden vaikutusten arviointiin sukupuolinäkökulma huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeessa lisätään osallistujien osaamista vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämisen saralla, jonka lisäksi hankkeen varsinaiset toimenpiteet kohdistuvat luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistävään online- ja hybriditapahtumatuotantoon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä huomioidaan hankkeessa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista digitaalisten, kestävien ja ilmastoystävällisten toimintatapojen käyttämisessä osana liiketoimintansa kehittämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hanke keskittyy Uudenmaan alueen tapahtuma-alan mikro- ja pk-yrityksiin ja niiden Osaamisen kasvattamiseen, jonka myötä hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hanke edistää online- ja hybridiratkaisujen käyttöön liittyvää osaamista tapahtuma-alalla, jossa aineettomat tuotantovälineet ovat lähtökohtaisesti harvinaisempia. Näihin liittyvän osaamisen kartuttaminen edesauttaa aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hanke edistää etäyhteyksin tapahtuvaa tapahtumatuotantoa, ja vähentää tarvetta liikkua tapahtumapaikalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osaamisen kehittäminen ja työllisyyttä tukevat toimet luovat hyvinvointia sekä lisäävät tuottavuutta niin yksilö-, yritys- kuin kansallisellakin tasolla. Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointia ja parantaa yritysten tuottavuutta. Hanke vastaa näin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Näiden lisäksi hyvinvointi- ja elämyspalvelut lisäävät tutkitusti kuluttajien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hanke edistää tasa-arvoa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista. Hankkeessa mukana olevien henkilöiden tasa-arvoinen osallistuminen varmistetaan esimerkiksi inklusiivisella hankeviestinnällä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Koulutusmalli on tasapuolisesti kaikkien alalla toimivien ja alalle haluavien saavutettavissa. Tämän lisäksi hankkeessa toteutettava koulutus lisää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta lisäämällä uusien ja monipuolisten online- ja hybriditoteutusten käyttömahdollisuutta. Hankkeen toteutuksen yhdenvertaisuus varmistetaan myös tavoittelemalla kaikkia kohderyhmiä (ml. esim maahanmuuttajataustaisia osallistujia) monikanavaisesti, sekä tarjoamalla heille tarvittaessa englanninkielisiä koulutusosioita sekä -materiaaleja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemian aikana tuli ennennäkemättömän suuri tarve virtuaali- ja hybriditapahtumille. Hankkeen tavoitteena oli vastata tunnistettuun osaamistarpeeseen kouluttamalla online- että hybriditapahtumien tuotantoa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäen. Tavoitteena oli kouluttaa 200 hybriditapahtuman osaajaa.

Hankkeen kohderyhmiä olivat tapahtuma-alalla työskentelevät, lomautetut ja irtisanotut ammattilaiset sekä alalle pyrkivät alanvaihtajat, nuoret ja maahanmuuttajat. Hankkeessa määriteltiin koulutuskokonaisuudet, joilla pystytään vastaamaan tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Hankkeen alussa projektitiimi toteutti haastattelututkimuksena kattavan alkukartoituksen, jonka avulla kehitettiin aidosti käyttäjälähtöistä viiden kahden opintopisteen laajuista koulutuskokonaisuutta.

Moduulit koostuIvat virtuaalisesta itseopiskelumateriaalista sekä 1–2 lähipäivästä. Itseopiskelumateriaali on rakennettu monikanavaiseksi ja koostuu esimerkiksi podcasteista, videoista, teksteistä, infograafeista ja lisälukemistosta. Koulutusmoduulit olivat kahden viikon kestoisia ja hyväksytty suoritus oli kahden opintopisteen arvoinen. Moduuleista voi rakentaa oman opintokokonaisuuden kouluttautujan taitotason ja kiinnostuksen mukaan. Moduulien pääteemoja olivat tapahtumatuotannon perusteet, asiakaskokemuksen parantaminen, virtuaali- ja hybriditapahtumat, tapahtumat bisneksenä ja tapahtumien vastuullisuus ja turvallisuus. Moduulien lisäksi järjestettiin lyhyempiä koulutuspäiviä.

Hankkeessa tavoitettiin osallistujia yli tavoitteen. Osallistujat veivät osaamista omiin yrityksiinsä.