|
|
|
Hankekoodi: S22721
Hankkeen nimi: Digityöelämää
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13)
Puhelinnumero: 09 310 1060
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://hel.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rolig Anni
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, elinkeino-osasto, työllisyyspalvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anni.rolig(at)hel.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405405304
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digi(työ)elämää-hanke taklaa digitaalista eriarvoisuutta positiivisen ihmiskuvan ja arkipäiväisyyden keinoin. Digitaidot ovat kuin kieli: oppiminen tapahtuu taitoa käyttämällä. Hankkeen tavoitteena on edistää työllisyyttä digitaitojen opettelun kautta arjessa. Hankkeen sosiaalinen innovaatio on yhdistää digitaitojen opettelu muuhun arkeen ja elämään, ei pelkkään työelämään.
Helsingin työllisyyspalveluiden ja Digirastin hankkeessa digitaitojen opettelu liitetään muuhun arjen toimintaan ja elämänhallintaan tukien monialaisesti asiakkaan työllistymistä ja jatkuvan oppimisen taitoja. Hankkeella on vahva tietopohja, jonka perusteella hanke nojaa positiiviseen ihmiskuvaan ja arjessa oppimiseen. Oman lainalaitteen avulla opitaan työnhakutaitojen lisäksi kieltä ja arkisia digitaitoja erilaisten olemassa olevien sovellusten avulla, joiden keskiössä on taloustaidot ja budjetointi, harrastaminen sekä liikuntaan, terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät sovellukset. Turvallisen käytön tukena on digikouluttajia, tulkkeja ja hyvinvointialan ammattilaisia.
Tavoitteena on, että asiakas oppii digitaitoja elämää varten, ei pelkkää työelämää varten, jolloin hankkeen vaikuttavuus on suurempi ja asiakkaan työllistyminen ja työhön sekä yhteiskuntaan kiinnittyminen on sujuvampaa, mielekkäämpää ja vaikuttavampaa. Hanke edistää työllistymisen lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista, pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja taklaa digitaalista eriarvoisuutta, jota COVID19-pandemia on osaltaan voimistanut. Hanke on linjassa Helsingin kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden ja digitaalisuustavoitteiden kanssa.
Kohderyhmät ovat työttömät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka ovat Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaita. Sisäisenä kriteerinä pidetään asiakkaan 1) työttömyyttä 2) digitaitojen puutetta 3) monialaisen palvelun tarvetta ja/tai maahanmuuttajataustaa. Työttömiin nuoriin kiinnitetään erityistä huomiota.
Työhön kuntouttavissa palveluissa on 16 000 asiakasta ja maahan muuttaneissa 5400 asiakasta. Arviomme mukaan vähintään 10-15% kuuluu hankkeessa määriteltyyn digitaidottomien helsinkiläisten työttömien työnhakijoiden kohderyhmään, todennäköisesti määrä on tätä korkeampi.
[HUOM! Tämän lomakkeen kohta 12.4 ei antanut täyttää osallistujien arvioitua koulutustaustaa, mutta se mennee arviomme mukaisesti seuraavasti: 240:sta osallistujasta 60 ilman perusasteen koulutusta, 70 perusasteen koulutuksen varassa, 75 toisen asteen varassa ja 35 korkea-asteen koulutuksen varassa.]
Hankkeen aikana koulutuksen käy n. 240 henkilöä. Jokainen heistä saa lähiopetusta 48 tuntia. Tämän lisäksi osallistujia ohjataan tarpeen mukaan saamaan henkilökohtaista digitukea johonkin Helsingin kaupungin tai sen yhteistyökumppanin digitukipisteeseen. Kurssin sisältöjä räätälöidessä ryhmiä eriytetään asiakkaan kiinnostuksenkohteiden ja palvelutarpeen mukaan. Esimerkiksi liikunnasta kiinnostuneille on oma pienryhmä ja taloustaidoista kiinnostuneille oma. Nämä pyritään aikatauluttamaan niin, että asiakas voi halutessaan valita useita pienryhmiä. Hankkeessa varaudutaan kahteen mahdolliseen kurssien toteutustapaan, päätös tehdään, kun ensimmäinen asiakasryhmä on valittu/molempia kokeillaan ensin kerran ja jatketaan paremmat tulokset tuottaneella mallilla.
Vaihtoehto 1: Samanaikaisesti pyörii 2 kurssia, joissa molemmissa 15 kurssilaista. 4 kurssipäivää viikossa, á 3h (opetusta 12h/vko), kurssi kestää 4 viikkoa, eli opetusta yhteensä 48h.
Vaihtoehto 2: Samanaikaisesti pyörii 4 kurssia, joissa molemmissa 15 kurssilaista. 2 kurssipäivää viikossa, á 3h (opetusta 6h/vko), kurssi kestää 8 viikkoa, eli opetusta yhteensä 48 tuntia.
Kotoutumisen selonteon yhtenä tavoitteena on nopeuttaa ja siten lyhentää kotoutumisprosessia. Kotoutujien digitaidot ovat keskiössä tälle nopean työllistymisen strategialle. Omakielinen opetus mahdollistaa kotoutujille tasa-arvoisemman aseman, he kuitenkin ovat kantaväestöön verrattaessa heikommassa asemassa työmarkkinoilla.
Omakielisen opetuksen ansiosta myös heikomman lukutaidon omaavat maahan muuttaneet voivat oppia digitaitoja sekä käytännössä opetella yhteiskuntamme erilaisia verkkopalveluita (mm. Oma olo, KELA, suomi.fi). Lisäksi tavoitteena on järjestää omana kohderyhmänään vieraskielisille naisille suunnattu omakielinen digikoulutus, joka mahdollistaa myös erilaisista kulttuuritaustoista tulevien naisten osallistumisen.
Nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palvelujen ja digitaalisen asioinnin opettelussa. Diginatiivius ei takaa taitoja toimia digitaalisessa maailmassa, vaan taitoja on aktiivisesti opetettava nuorille (Digi- ja väestötietovirasto 2021). Kilpinen (2020) tarkastelee tutkielmassaan digisyrjäytymistä ja sen vaikutuksia erityisesti nuorten keskuudessa. Digisyrjäytyminen on yksi syrjäytymisen muoto, mitä ei vielä ole otettu tarpeeksi vakavasti yhteiskuntapolitiikan agendalle etenkään nuorten näkökulmasta. Kilpisen mukaan digitaalisesta maailmasta ulosjääminen ja sen potentiaalin hyödyntämättä jättäminen voi syrjäyttää yhtä lailla kuin heikkotaloudellinen tilanne, puutteelliset sosiaaliset suhteet, terveysongelmat tai muut perinteisesti syrjäytymistä aiheuttavat riskitekijät
Muut digitaidottomat/osadigikykyiset työnhakijat, alanvaihtajat, maahan muuttajien lapset, jotka saavat digitaalista yleissivistystä vanhempien opetellessa taitoja ja joiden oma kotoutuminen edistyy välillisesti. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on myös yritykset, jotka kärsivät työvoimapulasta. Esimerkiksi ravintola-alalle voi työllistyä, kun digitaidot, elämänhallinta ja kielitaidot ovat sopivalla tasolla. Hanke tarjoaa siis ratkaisua myös kohtaanto-ongelmaan.
[vrt. kohta 12.1. ja yritysten määrät, jossa arvioimme, että hankkeen aikana noin 60-70% Digi(työ)elämää-koulutuksen käyneistä henkilöistä työllistyy eri kokoisiin yrityksiin vapaille työmarkkinoille joko suoraan tai esimerkiksi palkkatuen siivittämänä.]
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 027
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 268
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 553 061
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 504 339
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 240
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke hankkii osallistujien käyttöön tarkoitetut laitteet ensisijaisesti kierrätettyinä. Muiden hankintojen osalta noudatetaan vastuullisia periaatteita. Välillisesti digitalisaatio itsessään edistää esimerkiksi paperin käytön ja matkustamisen vähentämistä, joten sähköisten palveluiden ja työkalujen käyttö vähentää luonnonvarojen käyttöä. Kohderyhmän käyttöön saatettavat tietokoneet ja/tai älypuhelimet ovat kierrätettyjä, joka vähentää luonnonvarojen ylikulutusta. Osana talouskoulutusta käydään läpi eri tuotteiden ympäristövaikutuksia ja lasketaan digitaalisessa ympäristössä omaa hiilijalanjälkeä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Kierrätetyt laitehankinnat, mikäli mahdollista. Oman hiilijalanjäljen laskeminen taloustaitomoduulissa. Muut kestävän kehityksen ja digitalisaation hyödyt. Luonnossa liikkuminen. Sähköisten palveluiden ja työkalujen käyttö vähentää luonnonvarojen käyttöä. Kohderyhmän käyttöön saatettavat tietokoneet ja/tai älypuhelimet ovat kierrätettyjä, joka vähentää luonnonvarojen ylikulutusta. Osana talouskoulutusta käydään läpi eri tuotteiden ympäristövaikutuksia ja lasketaan digitaalisessa ympäristössä omaa hiilijalanjälkeä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Laitteiden kierrätys ja uudelleenkäytön ja sähköisen asioinnin edistäminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Koulutus on ennen kaikkea henkistä, aineetonta pääomaa. Samoin digitaalisuus. Kurssin aikana opastetaan myös ”etäsovellusten” käyttöön. Pandemia-aikana etänä järjestettävät tapahtumat ovat lisääntyneet valtavasti. Osalla ihmisistä ei ole ollut näihin pääsyä laitteiden ja osaamisen puutteen vuoksi. Uusien taitojen oppiminen ja oman laitteen omistaminen mahdollistavat tulevaisuudessa yhdenvertaisen osallistumisen erilaisiin etänä järjestettäviin tapahtumiin. Digitaalisen kuilun muodostuminen alkaa jo lapsuudessa. Ihmisillä on taustoistaan riippuen epätasa-arvoinen pääsy esimerkiksi internetiin. Eikä kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia oppia käyttämään uutta teknologiaa. Tämä heikentää mahdollisuuksia päästä hyödyntämään erilaisia digitaalisia sovelluksia. Samaan aikaan palveluita digitalisoidaan jatkuvasti. Ihmiset, joilta puuttuu esimerkiksi internetyhteys tai heillä on puutteelliset tietokoneenkäyttötaidot asettuvat eriarvoiseen asemaan https://www.empirica.fi/digitalisaation-haitat-ja-hyodyt/. Hanke pyrkii kaventamaan näitä kuiluja opastamalla asiakkaat laitteiden ja internetin käyttöön sekä tarjoamalla mahdollisuuden hankkia oman digilaitteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke tähtää kokonaisvaltaiseen elämänlaadun, fyysisen ja psykologisen hyvinvoinnin sekä osallisuuden tukemiseen. Omakielisesti toteutettu digiopetus tukee niin sosiaalista- kuin kulttuurillista kestävää kehitystä. Tietojen ja taitojen siirtymistä tuleville sukupolville. Omalla kielellä toteutettu opetus lisää, siinä missä suomea puhuvien, myös maahan muuttajien yhteisöllisyyden ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 10 |
| Työllistyminen ja toimeentulo lisää etenkin maahan muuttaneiden naisten tasa-arvoa ja autonomiaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla ovat maahan muuttaneet naiset, erityisesti ne, jotka ovat tulleet maahan pakolaisstatuksella tai perhesiteen takia. Heillä on yleensä heikko työ- ja koulutushistoria, eikä välttämättä lukutaitoa edes äidinkielellään. Hanke huomioi positiivisen erityiskohtelun periaatteiden mukaan maahan muuttaneet naiset, järjestäen oma kielistä ja naissukupuolisen kouluttajan vetämää digiopetusta. Yhdenvertaisvaltuutetun verkkosivuilta (syrjintä.fi) nimenomaisesti korostetaan: ”Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää syrjinnälle erityisen alttiin ryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. Tällöin kyseeseen voi tulla positiivinen erityiskohtelu. Positiivinen erityiskohtelu on sallittua myös tilanteissa, joissa ei varsinaisesti ole kyse syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemisestä tai lievittämisestä. Yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien henkilöiden tukeminen voi olla perusteltua, vaikka heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä.” | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Digitaalisen eriarvoisuuden taklaaminen on ennen kaikkea yhdenvertaisuustyötä. Omakielisesti toteutettu digiopetus tukee niin sosiaalista- kuin kulttuurillista kestävää kehitystä. Tietojen ja taitojen siirtymistä tuleville sukupolville. Omalla kielellä toteutettu opetus lisää, siinä missä suomea puhuvien, myös maahan muuttajien yhteisöllisyyden ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta. Osa asiakkaita pääsee kurssin myötä tutustumaan kokonaan uuteen tietolähteeseen (internet). Hankkeella on vastuu tutustuttaa asiakkaita myös lähdekriittisyyteen, että asiakas oppii arvioimaan, mikä internetissä ylipäänsä on luotettavaa tietoa. Kurssin aikana opastetaan myös ”etäsovellusten” käyttöön. Pandemia-aikana etänä järjestettävät tapahtumat ovat lisääntyneet valtavasti. Osalla ihmisistä ei ole ollut näihin pääsyä laitteiden ja osaamisen puutteen vuoksi. Uusien taitojen oppiminen ja oman laitteen omistaminen mahdollistavat tulevaisuudessa yhdenvertaisen osallistumisen erilaisiin etänä järjestettäviin tapahtumiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Helsingin työllisyyspalveluiden Digityöelämää -hanke oli käynnissä ajalla 1.2.2022-31.8.2023 ja sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Helsingin kaupungilta. Hankkeen taustalla oli tarve vastata Covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja edistää työllisyyttä vahvistamalla osallistujien digitaitoja.
Kurssin tarkoituksena oli opetella työnhaun kannalta välttämättömiä sekä elämänlaatuun vaikuttavia digitaitoja. Kurssin ajaksi asiakkaat saivat lainaan älypuhelimen sekä datapaketin, minkä tarkoituksena oli kannustaa sekä mahdollistaa oppimista omassa arjessa. Kurssin hyväksytysti suoritettuaan asiakkaat saivat veloituksetta älypuhelimen, jonka tarkoitus oli mahdollistaa digitaalinen osallisuus yhteiskunnassa ja edistää jo kursseilla opittuja taitoja. Hankkeen kohderyhmät olivat työttömät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vieraskieliset ja muut vaikeassa työmarkkina asemassa olevat Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaat. Hankkeen sisäisinä kriteereinä oli asiakkaan työttömyys, digitaitojen puute ja monialaisen palvelun tarve ja/tai maahanmuuttajataustaa.
Kurssit toteutettiin suomen, somalin, arabian ja venäjän kielellä. Kursseilla oli myös saatavilla omakielinen tuki, joka mahdollisti asiakkaiden kokonaisvaltaisen oppimisen. Kurssin aikana luotiin materiaalia tukemaan asiakkaiden oppimista. Osa materiaaleista myös tuotettiin monikielisesti esimerkiksi esitteet ja sanastot. Kurssin aikana tuotettu materiaali sekä muut hyväksi todetut käytännöt arkistoitiin sekä jaettiin yhteistyökumppaneille ( mm. Helsingin työväenopisto, Helsingin työllisyyspalvelut).
Hankkeen tavoitteisiin kuului digitaitojen opettaminen monipuolisesti erilaisissa koulutusmuodoissa sekä niiden soveltaminen arjessa. Vahvempi digitaitojen osaaminen mahdollisti osallistujien paremman osallisuuden ja kiinnittymisen yhteiskuntaan, mikä edisti heidän hyvinvointiaan, elämänhallintaansa ja kotoutumistaan. Vahvempi digitaito-osaaminen myös lisäsi osallistujien työllistymismahdollisuuksia sekä tiedonhakua, mikä puolestaan helpotti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
Kursseja järjestettiin yhteensä 26 kpl. Kurssin kävi 281 Helsingin kuntakokeilun asiakasta. Kurssit järjestettiin Helsingin työllisyyspalveluiden Kampin toimipisteessä sekä Metropolian Myllypuron toimipisteessä. Hankkeen tuloksia kerättiin sisäisesti (itsearviointi, sähköpostitesti ja loppupalaute) sekä ulkoisen arvioinnin avulla. Hankeen sisäisen arvioinnin tuloksien mukaan kurssin käyneistä asiakkaista 65 % älypuhelimen käyttö parani. Tietokoneen käyttö parani 62 % asiakkaista. Sähköpostin käyttö parani 62 % asiakkaista. Kurssin käyneistä asiakkaista 85 % teki ansioluettelon kurssin aikana. Sähköpostin loi 77 % asiakkaista. Oma asiointiin kirjautui ja käytti 66 % asiakkaista. Työhakemuksen täytti 46 % asiakkaista.
Hankkeen ulkoisen arvioinnin mukaan 27 % asiakkaista olivat täysin samaa mieltä, että heidän digitaitonsa paranivat Digityöelämää kurssilla ja 21 % asiakkaista oli melko samaa mieltä. 40 % oli täysin samaa mieltä ja 49 % oli melko samaa mieltä, että kurssi nosti omaa motivaatiota opetella digitaitoja. Melko hyviksi omat digitaidot arvioivat 47 % asiakkaista ja 14 % arvioi omat taidot erittäin hyviksi. Kurssi lisäsi 36 %:lla asiakkaista motivaatiota hakea töitä ja kurssin jälkeen 25 % oli samaa mieltä ja 38 % oli täysin samaa mieltä, että he olivat hakeneet töitä useammin kuin ennen Digityöelämää-kurssia. Kurssin suurin positiivinen vaikutus elämänlaatuun oli äidinkielenään muuta, kuin suomea puhuvilla naisilla (64 % täysin samaa mieltä).
Digityöelämää -hanke tarjosi käytännönläheisen lähestymistavan digitaitojen kehittämiseen ja vastasi samalla yhteiskunnan digitalisoitumisen tuomiin haasteisiin. Hankkeen tarjoamat resurssit ja opetus tukivat osallistujia kohti digitaitoisempaa tulevaisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa.