RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22722, DOT - Digiosaamisen kehittäminen työtoiminnassa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DOT- Digiosaamisen kehittäminen työtoiminnassa -hanke perustuu Covid19-pandemian mukanaan tuomaan äkilliseen muutostarpeeseen, jossa lähipalvelujen tuottaminen estyi ja nousi tarve (sekä lyhyen aikavälin osalta, mutta myös kestävämmäksi ratkaisuksi) löytää uusia malleja työtoiminnan järjestämiseen etänä ja työtoiminnan asiakkaiden digitaalisen kyvykkyyden parantamiseen. Ydintavoitteena onkin vahvistaa Helsingin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden digitaalista osaamista. Sitä tukemaan kehitetään digitaalisen etätyötoiminnan alustaa (Virtuaaliverstas) ja sen sisältöjä sekä valmennetaan henkilöstöä kyvykkäämmäksi tukemaan työtoiminnan asiakkaiden digioppimispolkuja. Digiosaamisen kehittämisessä korostuvat perinteiseen ohjelmistojen käyttöharjoitteluun verrattuna erityisesti toimiminen digitaalisissa palveluympäristöissä, oman tiedon hallinta ja tietoturva, tiedonhaku sekä oppimisalustojen käyttöosaaminen.

Hankkeen toiminta koostuu kolmesta kokonaisuudesta: digiosaamista kehittävä laaja oppimiskokonaisuus, Virtuaaliverstaan ja sen sisältöjen kehittäminen sekä kiertotalouden erityisteemat, joihin liittyen hankkeen aikana yhdistetään Uusix-verstaiden nykyinen Tietotekniikka- ja Koulutus sekä PC-kierrätys -toiminnot yhdeksi Digipajaksi linkittyneenä Virtuaaliverstaaseen.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kaupungin kuntouttava työtoiminta pystyy palvelemaan satoja nykyisiä ja uusia työtoiminnan asiakkaita uudella digitaalisuutta hyödyntävällä ja digitaalista osaamista kehittävällä mallilla. Tämä puolestaan lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja työelämän taitovaatimuksiin vastaavuutta. Digitaalisen työtoiminnan kehittäminen laajentaa myös uusien kiertotalouden teemojen mukaan ottoa verstastoimintaan, kuten älypuhelinten kierrätystä.

MyDataan liittyvien tekijöiden huomioiminen ja palvelujen tietoturva varsinkin yksilönsuojan näkökulmasta tehostuu ja palveluntuottajien ymmärrys yksilödatan siirrettävyydestä mahdollistaa parempia palvelukokonaisuuksia. Samalla ihmisten oma ymmärrys ja osaaminen oman tiedon hallinnasta, tiedon hausta digitaalisilta alustoilta ja sähköisen tiedon luotettavuudesta laajenee. Tuloksia on tarkoitus myös skaalata niin toimialan sisällä kuin myös muiden toimijoiden ja kuntien hyödynnettäväksi.

Hanke tukee hyvin ESR REACT -ohjelman ja maakunnan selviytymissuunnitelman sekä myös Itämeri-strategian tavoitteita palvelujen digitaalisen kehittämisen kautta, kansalaisten digitaalisten taitojen kehittämisen kautta ja myös julkisten palvelujen saavutettavuuden edistämisen kautta. Hankkeen sisällöt liittyvät myös kiertotalouteen ja kierrätykseen, mikä tukee kaupungin ja alueen kiertotalouden edistämistavoitteita. Hanke tukee hyvin myös Rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia periaatteita erityisesti kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistäjänä. Hanke tukee myös Uudenmaan maakuntaohjelman ja RIS-strategian osallisuuden ja osaamisen vahvistamisen sekä resurssiviisauden teemoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat helsinkiläiset, haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat joko aikuissosiaalityön ja/tai kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Kuntouttavassa työtoiminnassa on Helsingin kaupungin toiminnoissa ja palvelussa tällä hetkellä noin 1000 asiakasta (joista miehiä on noin 60%). Korona-ajan ulkopuolinen eli normaaliajan asiakastavoite on 1800. Tämän hankkeen tavoitteena on osallistaa heistä suoraan hankkeen aktiviteetteihin noin 300.

Kohderyhmän kontaktitiedot ovat jo olemassa, sillä kohderyhmä on jo aikuissosiaalityön tai työllisyyspalveluiden asiakkaana. Ryhmä tavoitetaan ottamalla yhteyttä näihin asiakkaita lähettäviin tahoihin sekä tietoa levittämällä. Sitouttamista toteutetaan henkilökohtaisten keskustelujen kautta sekä silloin, kun lähettävä taho laatii asiakkaalle suunnitelman kuntouttavan työtoiminnan toteutuksesta. Asiakkaan osallistuminen kirjataan myös kuntouttavasta työtoiminnasta tehtyyn palvelupäätökseen sekä työnjohtajien kausittain tekemiin jaksoarviointeihin.

Koulutuksiin osallistuminen on osa työtoimintaa. Tavoitteena on, että digikoulutuksesta tulee osa asiakkaan kuntoutuspolkua. Myös työtoiminnan jo lopettaneille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus halutessaan pysyä Virtuaaliverstaan asiakkaana, mikä edistää osallisuuden tunnetta.

Suoraa kohderyhmä ovat myös kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät työnjohtajat ja työpajan ohjaajat. Heitä työskentelee pelkästään Uusixilla 96 (työkokeilijat mukaan lukien), joista tavoitteena on saada mukaan hankkeen toimenpiteisiin noin 40 hlö:ä. Näiden henkilöiden tehtäväkenttään kuuluvat jatkossa osittain tai kokonaan myös etätyötoiminnan kautta tapahtuva ohjaus ja koulutus.

Hanke päätettiin rajallisen toiminta-ajan vuoksi toteuttaa maantieteellisesti vain Helsingissä toisaalta asetettujen tavoitteiden realististen saavuttamisen näkökulmasta ja toisaalta siksi, että Helsingissä maan suurimpana kaupunkina on tämän kokoiselle hankkeelle riittävä kohderyhmä nopeasti saavutettavissa.

Digitaalisen etätyötoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvän palvelualustan jalostaminen mahdollistaa tulevina vuosina hankkeen jälkeen satojen uusien osallistujien digitaitojen kehittymisen ja siitä seuraavat positiiviset kerrannaisvaikutukset. Virtuaaliverstaan avulla kuntouttavaa työtoimintaa on mahdollista tarjota entistä suuremmalle asiakasryhmälle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut kaupungin aikuissosiaalityön yksiköt, joissa tapahtuu digitaalisten palvelujen kehittämistä, ja joihin on mahdollista siirtää opittuja malleja ja prosesseja. Yhtä lailla välillistä kohderyhmää ovat myös muiden pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kaupunkien vastaavat yksiköt, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä malleja ja tuloksia. Samalla hyötyjiä ovat kaikki kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden seuraavien vaiheiden, kuten tukityöllistämistä tarjoavien ja varsinaistenkin työpaikkojen organisaatiot, tulevien työntekijöiden osaamisen kasvun myötä.

Välillistä kohderyhmää ovat myös alustateknologioita kehittävät yritykset ja julkisten toimijoiden tietohallintoyksiköt dynaamisempien ja asiakaslähtöisempien alustojen kehitystyössä. Hankkeen jälkeistä kohderyhmää ovat kuitenkin erityisesti kaikki ne kuntouttavaan työtoimintaan kohdealueella myöhemmin tulevat työttömät, jotka hyötyvät sekä oman digitaalisen osaamisen kasvun positiivisista vaikutuksia, mutta myös paremmin saavutettavista ja asiakaslähtöisistä virtuaalisen työtoiminnan palveluista. Sen myötä välillisenä hyötyjänä on myös kaupunki, jonka työttömien työnhakijoiden työelämässä eteenpäin kulkeminen vahvistuu. Välillisesti Helsingin kaupunki hyötyy myös tietoturvallisuuden osaamisen kasvamisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 643

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 362 752

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmistelussa tarkasteltiin erilaisia tutkimuslähteitä ja julkaisuja, joissa käsiteltiin tasa-arvonäkökulmasta digitaalisen osaamisen ja kyvykkyyden merkityksiä. Yleisesti voi todeta, että digitaalisen osaamisen tarve koskettaa yhtä lailla niin naisia kuin miehiäkin. Samalla on huomioitava, kuten mm. Kaarakainen kuvaa väitöskirjassaan (2019), että “digitaalinen eriarvoisuus kiinnittyy erityisesti sukupuolittuneisiin digitaalisten teknologioiden käyttötottumuksiin ja teknologia-asenteisiin ja vahvistuu sukupuolittuneiden koulutusvalintojen kautta”. Erityisesti alemman koulutustason naisten on todettu olevan haavoittuvammassa asemassa. Euroopan parlamentin mietinnössä (11/2020 Sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromisesta: naisten osallistuminen digitaalitalouteen) todettiin muun muassa, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna naiset väestöryhmänä käyttävät internetiä miehiä harvemmin, oli kyse sitten ohjelmistojen asentamisesta tai internetin, radio- ja televisiopalvelujen ja verkkopankki- tai verkkokauppapalvelujen käytöstä. Samalla mietinnössä todettiin, että naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa palkattomaan hoiva- ja kotitaloustyöhön, ja että tämä rajoittaa heidän vapaa-aikaansa, palkkatyöhön käyttämäänsä aikaa ja tilaisuuksia hankkia digitaalisia taitoja ja osaamista internetin käytössä. Mietinnössä myös korostettiin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen digitaalisessa koulutuksessa kaikilla tasoilla, myös opetussuunnitelman ulkopuolisessa ja epävirallisessa koulutuksessa sekä arkioppimisessa ja myös opetushenkilöstön osalta. Hanke vastaa juuri näihin tarpeisiin hyvin. Toisaalta, 2.5. 2018 Naisjärjestöjen tekemässä kannanotossa todettiin, että yleisesti ottaen Suomessa naisilla on miehiä parempi perusosaaminen digitaalisten työkalujen käytössä, naiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten uutisten lukijoina ja naiset tekevät miehiä enemmän ostoksia verkossa. Naiset ovat aktiivisia digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä ja kuluttajia, mutta he ovat vain harvoin niiden kehittäjiä. Hankkeessa huomioidaankin kohderyhmän osallistujien tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskehittämiseen. Sen kautta tapahtuvassa työtoiminnan oppimisalustan kehitystyössä tarkastellaan molempien sukupuolten näkökulmia ja tarpeita. Tämä on tärkeää, sillä tiedetään, että teknologiset ratkaisut eivät aina ole arvovapaita. Se joukko, joka jotain palvelua kehittää tuo siihen usein oman todellisuutensa, joka ei välttämättä kohtaa palvelun käyttäjän kanssa. Naisten digitaalinen kyvykkyys edistää laajemminkin sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja kuroo umpeen sukupuolten välistä kuilua työelämässä. Tämä on todettu muun muassa Accenturen julkaisussa (2016). Hankkeen toteutuksessa huomioidaan myös Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2019-2021 ohjeistukset.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnan aikana toisaalta kehitetään osallistujien digitaalisia taitoja ja toisaalta rakennetaan pohjaa digitaaliselle työtoimintaympäristölle. Molemmissa kokonaisuuksissa huomioidaan eri sukupuolia kiinnostavien oppimissisältöjen tuottaminen. Tämä varmistetaan mm. hankkeen aikana toteutettavissa yhteiskehittämistyöpajoissa sekä ulkoisten oppimisympäristöjen pedagogiikan asiantuntijoiden avulla.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	8
Hankkeen yhtenä taustana on Helsingin kaupungin Uusix-verstaiden tuottama työtoiminta, mikä suurelta osin perustuu materiaalien kierrätykseen: talon käsityöläispajoilla uusien tuotteiden valmistamisessa käytetään hukkamateriaaleja. Uusix-verstaat on myös Helsingin kaupungin virallinen rakennusosien ja tietokoneiden kierrättäjä. Samalla opitaan uutta ja kartutetaan työkyvykkyyttä. Hankkeen aikana kehitetään edelleen Uusix-vertaiden toimintaa sekä sisällöllisesti että digitaalisesti. Tämä tuo työtoiminnan asiakkaille myös lisää kiertotalousosaamista: sitä kautta vaikutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja tuetaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Hankkeessa edistetään virtuaalisten työtoimintamallien kehittämistä. Niiden toiminta linkittyy em. kiertotalouteen, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi materiaalivirtojen hyötykäyttöön ja liikkumisen tarpeen vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
ei koske tätä hanketta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
ei koske tätä hanketta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
ei koske tätä hanketta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Hankkeen toiminta perustuu Uusix-verstaiden työtoiminnan digitalisointiin ja digitalisoinnin edelleen kehittämiseen. Toiminnan kehittäminen ja laajentaminen myös virtuaaliseen muotoon edistää materiaalien uusiokäyttöä ja tätä kautta myös jätteiden vähentämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	5
Tietoisuutta uusiutuvien energialähteiden käytöstä niin palveluntarjoajayksiköissä kuin osana kiertotalouden teemoja voidaan nostaa esiin järjestettävissä tilaisuuksissa ja keskusteluissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
ei koske tätä hanketta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	5
Hankkeen aikana on tavoitteena kehittää niin digitaalista työtoiminnan muotoa ja siihen liittyvää alustaratkaisua aineettomana palveluna, mutta myös työtoiminnan työntekijöiden digitaalista osaamista, jotta kehitettävä palvelualusta saadaan mahdollisimman hyvin ja laajalti hyötykäyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei koske tätä hanketta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa työtoiminnan asiakkaiden osaamisen kehittymisen, osallisuuden mahdollisuuksien kasvun sekä työelämätaitojen lisääntymisen kautta heidän hyvinvointiinsa. Digitaalinen eriarvoisuus (ja sen negatiiviset seurannaisvaikutukset) on kasvava ilmiö, minkä ehkäisemiseksi tarvitaan toimia erityisesti julkisella sektorilla ja erityisesti suunnattuna heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin. Hanke vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Tutkimuksissa on todettu (mm. Kaarakaisen väitöskirja 2019, Turun yliopisto), että maailmanlaajuisesti digitaalinen eriarvoisuus koskettaa naisia jonkin verran miehiä useammin, mutta siitä huolimatta erityinen kohdennus olisi tehtävä sukupuolirooleja laajemmalla katsantokannalla tiettyihin erityisryhmiin, kuten matalasti koulutettuihin ja työelämän ulkopuolella oleviin. Hanke suuntaa toiminnan juuri tällaisiin kohderyhmiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	9
Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysvertaisena jäsenenä edellyttävät tapahtuneen (ja edelleen kiihtyvän) digiloikan myötä myös digitaalista osaamista. Kuten esimerkiksi Kaarakainen toteaa (Sukupuoli ja digitalisaatio: eriytymistä, murroksia ja mahdollisuuksia, 2020) “digitaalinen eriarvoisuus on digitalisoituvan yhteiskunnan erityinen köyhyyden osa-alue ja yksilön hyvinvointia rajoittava tekijä, joka kiinnittyy laajasti perinteisiin huono-osaisuuden osatekijöihin”. Hanke edistääkin yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista erityisesti vahvistamalla kohderyhmän digitaalista osaamista ja kyvykkyyttä toimia digitalisoituvassa maailmassa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on mukana maahanmuuttajia. Työtoimintaan ei kuitenkaan tulla heti ensi vaiheessa vaan vasta, kun työttömyys on jo muuttunut pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tässä vaiheessa moni osaa edes auttavasti suomen kieltä. Maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä kuntouttavan työtoiminnan yksi tavoite on suomen kielen oppiminen. Tätä varten työtoiminnassa järjestetään tason mukaan porrastettuja kielikursseja. Myös ohjaajat puhuvat suomea, jotta asiakkaiden kielitaito vahvistuisi. Suomen kielen osaaminen auttaa työllistymisessä, sillä kielitaitoa vaaditaan nykyään alalla kuin alalla. Kielitaito parantaa myös yhteiskunnallista osallisuutta, mikä luo todellista yhdenvertaisuutta. Tulevalla alustalla on tarkoitus käyttää selkosuomea. Myös sisältöön on tulossa suomen kielen oppimista ja viranomaisviestinnän ymmärtämistä tukevia tehtäviä. Kielivalikoimaa voidaan mahdollisesti lisätä hankkeen jälkeen, mutta tässä vaiheessa käännöskuluille ei ole varattu erillistä budjettia. Oppimisalustan odotetaan tukevan erilaisia kieliversioita.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei koske tätä hanketta
Ympäristöosaaminen	7	8
Hankkeen toiminta kytkeytyy vahvasti kiertotalouteen ja kierrätykseen liittyvään työtoimintaan. Sitä kautta edistetään työtoiminnan asiakkaiden ympäristöosaamista niin materiaalien hyötykäytön kuin esimerkiksi teknologian uusiokäytön näkökulmista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DOT – Digiosaamisen kehittäminen työtoiminnassa -hankkeen ydintavoitteena oli vahvistaa Helsingin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ja henkilökunnan digitaalista osaamista. Sitä tukemaan kehitettiin digitaalisen etätyötoiminnan alusta (Virtuaaliverstas) ja sen sisällöt. Lisäksi valmennettiin henkilöstöä kyvykkäämmäksi tukemaan työtoiminnan asiakkaiden digioppimispolkuja ja kehitettiin digilaitteiden kierrätystoimintaa osana työtoimintaa.

Kohderyhminä olivat helsinkiläiset pitkäaikaistyöttömät työtoiminnan asiakkaat ja työtoiminnan henkilökunta. Hankkeen keskeiset tavoitteet ja saavutukset liittyivät henkilöstön ja asiakkaiden digiosaamisen vahvistamiseen, digitaalisen oppimisalustan käyttöönottoon ja Stadin soten työtoiminnan digikokonaisuuden täydentämiseen ja kuvaamiseen.

Digiosaamisen kehittämiseksi järjestettiin yhteensä 46 koulutusta työtoiminnan asiakkaille ja henkilökunnalle. Teemoina olivat muun muassa työelämässä tarvittavat digitaidot ja työnhaku, tietoturva ja tietosuoja, ohjausosaaminen, sosiaalinen media ja sähköiset terveyspalvelut. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää ja digikoulutusten koettiin hieman lisäävän omaa digiosaamista. Koulutuksiin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä.

Hankkeen aikana työtoiminnan oma digikoulutus uudistettiin selkeämmäksi ja paremmin asiakkaiden nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Tarjolla on nyt eri tasoisia kursseja eri aihepiireistä aloittelijoista edistyneempiin. Uudistettu digikoulutus palvelee asiakkaita myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen aikana havaittiin tarve asiakkaiden yksilölliseen digitukeen. Tähän vastauksena kehitettiin matalan kynnyksen digituki, joka jalkautuu työtoimintayksiköihin tapaamaan asiakkaita. Kiertävä digitukihenkilö tavoitti erityisesti niitä asiakkaita, jotka eivät osallistuneet hankkeen digikoulutuksiin. Kiertävä digitukihenkilö palvelee kaikkia Stadin soten työtoiminnan asiakkaita myös jatkossa, sillä toiminta juurtuu osaksi työtoiminnan digi- ja etäpalvelujen Virtuaaliverstasta.

Hankkeessa kilpailutettiin digitaalinen etätyöalusta ja valitun alustan käyttöönottoprojekti toteutettiin syksyllä 2022. Pilotin ajalle 9/2022–8/2023 hankittiin yhteensä 200 lisenssiä työtoiminnan asiakkaita ja henkilöstöä varten. Palautteen ja kokemusten perusteella oppimisalustaa jatkokehitettiin yhdessä Virtuaaliverstaan tiimin, asiakkaiden ja lukuisten työtoiminnan työntekijöiden kanssa. Oppimismuotoiluun ja sisällöntuotantoon osallistui yli 50 henkilöä eri tiimeistä, pajoilta ja osastoilta. Valmiita tehtäviä asiakkaille luotiin yli 1000 kappaletta. Virtuaaliverstas jatkaa toimintaansa syksyllä 2023 Clanedissa ja keväästä 2024 kaupungin kilpailuttamalla digitaalisella alustalla.

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdistettiin työtoiminnan digikokonaisuus ja tehostettiin kiertotalouden toteutumista. Aikaisempi Tietotekniikkapaja ja koulutus -kokonaisuus ja Helsingin kaupungin poistotietokoneita hyödyntävä PC-kierrätys yhdistyivät uudeksi Digipajaksi. Yhdistymisen myötä verstaille saatiin enemmän liikkumavaraa, jolloin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin.

Hankkeessa jäsennettiin työtoiminnan digikokonaisuus, tuettiin Digipajan rakentumista ja luotiin Digipajan asiakaspolkujen kuvaus. Lisäksi työtoiminnan digilaitteiden kierrätystä laajennettiin ja selvitettiin myös mahdollisuuksia ulottaa kierrätys älypuhelimiin.

Hankkeen loppuraportti on luettavissa: https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-08/Loppuraportti%20-%20DOT-hanke.pdf

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat