Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22725

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden tulkkaustaidot – digitaalisuus tulkkikoulutuksessa ja työelämässä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 029 469 6000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Helander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.helander(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 349 7073

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppaneita ovat tulkkien etujärjestöt, tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden etujärjestöt ja tulkkauspalveluja Uudellamaalla tuottavat yritykset.

Hankkeen päätavoitteet ovat: 1) Ajantasaistetaan viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen digitaalinen oppimisympäristö vastaamaan koronapandemian myötä syntyneitä etäopetuksen muutostarpeita ja korkeakoulutuksen digipedagogista tavoitetilaa. Kaksikanavaisen, videota ja ääntä reaaliaikaisesti yhdistävän, opetuksen takia tulkkauksen etäopetus on haastavampaa kuin muilla aloilla. 2) Kehitetään koronapandemian myötä suosiotaan kasvattaneen etätulkkauksen toimivia käytänteitä. Etätulkkaus laajentaa asiakkaiden yhteiskunnallisia osallisuusmahdollisuuksia ja lisää vammaisten yhdenvertaisuutta vammattomiin nähden. 3) Syvennetään tulkkausalan lehtoreiden osaamista etäopetuksesta ja etätulkkauksesta ja 4) parannetaan työelämässä toimivien uusmaalaisten viittomakielen ja puhevammaisten tulkkien osaamista etätulkkauksesta.

Hankkeen aikana kartoitetaan ja testataan, mitkä koronapandemian alkaessa korkeakouluissa nopeasti käyttöön otetuista tulkkausalan digitaalisen oppimisympäristön ratkaisuista ovat osoittautuneet arjessa toimiviksi. Hankkeen aikana tuotetaan koulutusmateriaaleja viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen etäopetuksen tueksi. Etätulkkauksen kehittämiseksi hankkeen aikana kartoitetaan ja testataan, mitkä koronapandemian alkaessa nopeasti käyttöön otetuista etätulkkausratkaisuista ovat osoittautuneet arjessa toimiviksi, laaditaan suositukset etätulkkauksen toteuttamiseksi sekä tuotetaan koulutusmateriaaleja etätulkkauksesta.

Hankkeen aikaansaamat konkreettiset tulokset ovat: 1) Ajantasainen digitaalinen tulkkausalan oppimisympäristö. Osaksi oppimisympäristöä kuuluvat alan opetukseen soveltuva videokielistudio-ohjelma, ohjeet simulaatioiden toteuttamiseksi etänä sekä toimintamalli tulkkausalan ammatillisten harjoitteluiden suorittamiseksi osittain etänä, 2) suositukset etätulkkauksen toteuttamiseksi, 3) viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen etäopetuksen ja etätulkkauksen koulutusmateriaalit sekä 4) etätulkkauksen koulutuskokonaisuus.

Hanke parantaa lehtoreiden pedagogisia ja teknisiä valmiuksia antaa etäopetusta ja varmistaa näin, että tulkkausalan opiskelijoiden etänä saama opetus on yhtä laadukasta kuin perinteinen lähiopetuskin. Opiskelijat perehtyvät opintojensa aikana syvällisesti etätulkkaukseen ja osaavat hyödyntää etätulkkausta tilanteissa, joissa se on parhaiten sopiva tulkkauksen muoto. Työttömänä olevat/ ammatissa jo toimivat tulkit hallitsevat etätulkkauksen käytänteet ja sitä myötä heidän mahdollisuutensa työllistyä/ pysyä työmarkkinoilla paranevat tulevillakin tulkkauspalvelun kilpailutuskausilla. Tulkkauspalveluja tarvitsevat asiakkaat saavat tulkkauksen halutessaan laadukkaana etäpalveluna.

Hanke on tärkeä uusmaalaisen tulkkausalan osaamisen lisäämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen lehtorit sekä ammatissa jo toimivat työlliset ja työttömät, etenkin Uudellamaalla, toimivat viittomakielen ja puhevammaisten tulkit sekä kirjoitustulkit, ja vammaisten tulkkauspalvelujen tuottajat.

Tulkkauspalvelun tuottajat ovat Kelan hyväksymiä palveluntarjoajia, joista valtaosa on pieniä yrityksiä. Yritysten palveluksessa on usein korkeintaan muutama tulkki. Kelan Uudenmaan palvelualueella etätulkkausta tarjoaa puhevammaisille, kuulovammaisille ja/tai kuulonäkövammaisille yhteensä 30 tulkkauspalvelun tuottajaa. Tämän hankkeen yhteistyökumppaniksi jo hakuvaiheessa sähköpostitse suostuneet yritykset ovat useamman maakunnan alueella toimivia tulkkauspalvelun tuottajia, joilla on tulkkeja Uudellamaalla ja jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkauksen koulutuksen kanssa. Hankkeen aikana hankkeen yhteistyöverkostoon etsitään mukaan uusia, erityisesti uusmaalaisia, tulkkauspalvelujen tarjoajia. Yritykset ovat hankkeen kehittäjäkumppaneita, joiden näkemykset ja kokemukset etätulkkauksen sisällöllisistä ja teknisistä toteuttamistavoista ovat tärkeitä etätulkkauksen toimivimpien käytänteiden selvittämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opiskelijat, tulkkauspalveluja
käyttävät asiakkaat (kuulevia, mm. viranomaiset), tulkkauspalveluun oikeutetut asiakkaat (kuulovammaiset,
kuulonäkövammaiset sekä puhevammaiset henkilöt), Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus sekä asiakkaiden ja
tulkkien etujärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 080

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 132 208

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 252 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 165 260

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Hanko, Vantaa, Pornainen, Espoo, Kirkkonummi, Järvenpää, Lohja, Askola, Hyvinkää, Vihti, Porvoo, Pukkila, Myrskylä, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Kerava, Raasepori, Mäntsälä, Helsinki, Kauniainen, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 121

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkeista sekä tulkkausalan lehtoreista ja opiskelijoista arviolta 5 % on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Lähitulkkauksessa tulkkausta tarvitseva asiakas saattaa tietyissä tilanteissa haluta paikalle nimenomaan mies- tai naispuolisen tulkin, mutta etätulkkauksessa tulkin sukupuolella on harvoin merkitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 5
Etäopetus ja etätulkkaus vähentävät kaikkien tulkkauksen osapuolten tarvetta matkustamiseen ja pienentävät näin omalta osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Etäopetus ja etätulkkaus vähentävät kaikkien tulkkauksen osapuolten tarvetta matkustamiseen ja edistävät tätä kautta luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 5
Etäopetus ja etätulkkaus vähentävät kaikkien tulkkauksen osapuolten tarvetta matkustamiseen ja edesauttavat näin ollen kasvihuonekaasujen vähenemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Viittomakielen tulkkauksessa kirjallisia materiaaleja käytetään erittäin vähän. Myös puhevammaisten etätulkkauksessa hyödynnetään yhä kasvavassa määrin sähköisiä materiaaleja. Kun tulkkeja ja tulkkausopiskelijoita perehdytetään sähköisten laitteiden ja apuvälineiden käyttöön, heitä informoidaan myös laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä niiden elinkaaren päässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hanke vahvistaa uusmaalaisten tulkkausalan tuottajien osaamista etätulkkauksesta. Etätulkkauksen laadun parantaminen tuo etätulkkauksen aidosti kaikkien ulottuville ja lisää näin tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden osallisuutta yhteiskunnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja, jotka parantavat etäopetuksen laatua ja lisäävät etätulkkauksen käytettävyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 3
Etäopetus ja etätulkkaus vähentävät kaikkien tulkkauksen osapuolten tarvetta matkustamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Toimivat etäopetuksen käytännöt edistävät tulkkausalan lehtoreiden ja opiskelijoiden hyvinvointia. Laadukas etätulkkaus tekee etätulkkauksesta aidon vaihtoehdon lähitulkkaukselle ja tuo joustavuutta sekä tulkkausta tarvitsevan asiakkaan että tulkin arkeen.
Tasa-arvon edistäminen 10 7
Laadukas etätulkkaus edistää kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tasa-arvoa yhteiskunnassa sujuvoittamalla ja joustavoittamalla heidän osallistumismahdollisuuksiaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 7
Tulkkausalan opetuksen ja etätulkkauksen kehittäminen edistävät kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 7 8
Kuurojen kulttuurin elinehtoja ovat viittomakieli ja yhteisöllisyys. Kehittämällä viittomakielen tulkkausta ja tulkkauksen opetusta hankkeessa edistetään myös kuurojen kulttuurin säilymistä elinvoimaisena.
Ympäristöosaaminen 2 2
Tulkkien ja tulkeiksi valmistuvien ympäristöosaaminen huomioidaan hankkeen koulutusmateriaaleissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tulevaisuuden tulkkaustaidot – digitaalisuus tulkkikoulutuksessa ja työelämässä -hankkeessa vahvistettiin tulkkien, asiakkaiden ja kouluttajien osaamista etätulkkauksesta ja etäopetuksesta. Hankkeen toiminta keskittyi viittomakielen tulkkaukseen, puhevammaisten tulkkaukseen ja kirjoitustulkkaukseen sekä tulkkaukseen kuurosokeille.

Hankeaikana vahvistettiin tulkkauksen lehtoreiden osaamista etäopetuksesta sekä kartoitettiin, testattiin ja otettiin käyttöön tulkkauksen koulutuksen tarpeita ja digipedagogista tavoitetilaa vastaava videokielistudio-ohjelmisto. Hankkeessa kartoitettiin etäopetuksen ja etätulkkauksen nykytila ja oppimisympäristö tulkkauskoulutuksessa ja tulkkauskentällä. Hankkeessa tuotettiin materiaaleja viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen etäopetuksen ja etätulkkauksen tueksi.

Lisäksi hankkeessa koulutettiin tulkkauksen lehtoreita ja tulkkeja etäopetuksen ja etätulkkauksen käytännöistä sekä kehitettiin viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen käytössä olevaa digitaalista oppimisympäristöä.

Hankkeen aikana luotiin suositukset etätulkkaukseen. Suosituksissa huomioidaan etätulkattuun tilaisuuteen osallistuvan henkilön, tulkin sekä puhevammaisen, huonokuuloisen, viittomakielisen tai kuurosokean asiakkaan näkökulma. Hankkeessa kehitettiin etätulkkauksen koulutuskokonaisuutta, joka pilotoitiin kahdesti hankkeen aikana. Pilotointiin osallistuivat tulkkausalan lehtorit sekä uusmaalaiset työssä olevat tulkit. Pilotoitu koulutuskokonaisuus toi arvokasta tietoa koulutuskokonaisuuden jo toimivista osioista ja jatkokehitystarpeista. Koulutuskokonaisuus vaatii vielä runsaasti kehitystyötä.

Hankkeen päätavoitteet olivat

1) Ajantasaistaa viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen digitaalinen oppimisympäristö vastaamaan koronapandemian myötä syntyneitä etäopetuksen muutostarpeita ja korkeakoulutuksen digipedagogista tavoitetilaa. Kaksikanavaisen, videota ja ääntä reaaliaikaisesti yhdistävän, opetuksen takia tulkkauksen etäopetus on haastavampaa kuin muilla aloilla.

2) Kehittää koronapandemian myötä suosiotaan kasvattaneen etätulkkauksen toimivia käytänteitä. Etätulkkaus laajentaa asiakkaiden yhteiskunnallisia osallisuusmahdollisuuksia ja lisää vammaisten yhdenvertaisuutta vammattomiin nähden.

3) Syventää tulkkausalan lehtoreiden osaamista etäopetuksesta ja etätulkkauksesta

4) Parantaa työelämässä toimivien uusmaalaisten viittomakielen ja puhevammaisten tulkkien osaamista etätulkkauksesta

Hankehenkilöstö muuttui useasti hankkeen aikana ja hankkeen kriittisissä toteutusvaiheissa. Hankkeen päätavoitteet kuitenkin saavutettiin suurilta osin.