|
|
|
Hankekoodi: S22733
Hankkeen nimi: Luontolähtöinen työhyvinvointi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.1.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1097805-3
Jakeluosoite: Talonpojankatu 2
Puhelinnumero: +35868680200
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.centria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Liisa Hiironen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.hiironen(at)centria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358040 5727769
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Luontolähtöinen työhyvinvointi-hanke toteutetaan vuosina 2022-2023.
Hankkeen päämäärä on luoda tutkittuun tietoon perustuvia uraauurtavia työhyvinvointia edistäviä konsepteja, etenkin aivotyötä tekeville työyhteisöille työssä jaksamisen ja tuottavuuden edistämiseksi.
Usein unohdetaan, että etenkin aivotyötä tekevät henkilöt tarvitsevat työympäristön, joka tukee aivojen kognitiivisia prosesseja, vahvistaa stressinsietokykyä sekä muistia. Aivot ovat herkkä elin ja muistisairaudet ovat vahvasti lisääntymässä työikäisten joukossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään useimmin mielenterveyden häiriöiden tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi, muun muassa työuupumuksen takia. Yli 20 000 henkilöä siirtyy vuosittain näistä syistä pois työelämästä. Myös lyhyiden sairauspoissaolojen syinä nousivat esille erilaiset tukielinrakenteiden ja mielen hyvinvoinnin ongelmat.
Ikääntyvien työssä jaksamista tukee kuntouttavien palveluiden yhdistäminen tavalliseen työhön sekä työhyvinvoinnin lisääminen. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Työntekijät, jotka ulkoilivat luonnossa lähes päivittäin myös työaikaan raportoivat työhyvinvointinsa parhaimmaksi. Luontoympäristön elvyttäviä vaikutuksia voidaan aikaansaada jo 5-15 minuutin oleskelulla luonnossa. Luontolähtöisten interventioiden on todettu vaikuttavan positiivisesti psykologisiin, sosiaalisiin, fysiologisiin ja kognitiivisiin prosesseihin, sekä sairauksien oireiden vähenemiseen.
Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä; aloitustyöpajoista “Luontolähtöiset interventiot”, luontointerventioiden toteutuksesta, arvioinnista ja työhyvinvoinnin luontomallista. Luontointerventiot tutustuttavat työyhteisöjä viiteen erilaisen interventioon, jotka vahvista työhyvinvoinnin eri osa-alueita.
Hankkeen tavoitteet ovat:
1. Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys työyhteisössä ovat parantuneet ja työuupumus on pitkällä tähtäimellä vähentynyt.
2. Tarmokkuus ja luova ongelmanratkaisu työssä ovat vahvistuneet ja tuottavuus on parantunut.
3. Luontoliikunta ja terveelliset elintavat ovat lisääntyneet osallistujien työyhteisössä ja pitkällä tähtäimellä laajemmin myös muissa työyhteisöissä.
Hankkeen tulokset ovat:
1. Uusia työhyvinvointia edistäviä luontolähtöisiä toimintatapoja on valmistunut.
2. Kartoitus työympäristön ja sen lähiluontoympäristön hyödyntämismahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi on valmistunut.
3. Työyhteisöt ovat tutustuneet luonnon ja sen eri muotojen työhyvinvointia vahvistaviin vaikutuksista.
3. Osallistujat ovat kokeneet että heidän työhyvinvointinsa, työssä jaksamisensa ja tuottavuutensa ovat lisääntyneet.
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo niin, että käytännössä toimenpiteisiin pyritään sitouttamaan yhtä paljon naisia kuin miehiä. Hankkeessa huomioidaan yhdenvertaisuus esim. niin, että liikuntarajoitteisille henkilöille mahdollistetaan esteettömiä ulkoilureittejä. Kestävä kehitys selkeästi läpileikkaa koko hanketta alusta loppuun, esim. hyödynnetään lähiluontoa sekä kestävää elämäntapaa tukevia valintoja.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kokkolan seudun pk-yritykset, yhdistykset ja julkiset organisaatiot, joissa työskentelee aivotyötä tekeviä työntekijöitä, kuten esim. it-alan henkilöstö.
Hakuvaiheessa mukaan on ilmoittautunut kirjallisesti ProAgria Keski-Pohjanmaa, atk-Lillhonga, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Keski-Pohjanmaan liitto.
Neuvottelut hankkeeseen osallistumisesta on vireillä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan ev.lut. seurakunnan kanssa mutta henkilöstömuutosten takia asian käsittely viivästyy.
Lisää osallistujia kohderyhmään rekrytoidaan myös hankkeen käynnistettyä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat muunlaiset ja muun kokoiset yritykset ja organisaatiot, jotka hyötyvät välillisesti hankkeen kehittämistoiminnasta, kuten esim. viranomaiset kuten Ely-keskukset, Centria-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen henkilöstö ja sidosryhmät. Välillinen kohderyhmä on myös osallistujien lähipiiri, joka hyötyy osallistujien parantuneesta hyvinvoinnista (sosiaaliset suhteet, jaksaminen) sekä laajemmin koko yhteiskunta ja sen hyvinvointi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 791
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 23 322
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 212 240
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 29 153
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan
Kunnat: Kokkola
Jakeluosoite: Talonpojankatu 2
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 10 |
| Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen kohderyhmää opastetaan luonnonvarjojen käytön kestävyyteen ja toiminta perustuvat ekologiseen kestävyyteen. Toimintoja pyritään järjestämään lähialueilla. Videoneuvotteluja suositaan, ja minimoidaan painotuotteidentuottaminen. Kohderyhmää opastetaan toimimaan ilmastomuutoksen riskiä vähentävillä tavoilla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen kaikki luontolähtöiset toiminnat perustuvat periaatteeseen ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 9 |
| Luonnossa huomioidaan luonnon monimuotoisen säilyttämisen periaatteet.Opastetaan esim. luontoarvoista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Osana kestävää yhteiskuntaa on kierrätys. Hanketoiminnassa vältetään jätteen muodostumista, esim. tulostetaan vain tarvittavat materiaalit ja vältetään kertakäyttöisiä astioita tapahtumissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä, työhyvinvoinnin edistäminen ollessa keskeinen osa sitä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 10 |
| Hankkeessa edistetään mm. toimintamallia, osana aineettomia tuotteita. Jatkossa esim. luontoyrittäjät voivat hanketoimenpiteiden pohjalta kehittää tuotteitaan ja palvelujaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 10 |
| Liikkuminen sisältää vähäisesti julkisia tai yksityisliikennettä. Tarvittaessa suositaan yhteiskuljetusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on työhyvinvoinnin edistäminen. Samalla kohderyhmän lähipiirin hyvinvointi paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeessa ja sen eri toimenpiteissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke vahvistaa luontokulttuurin asemaa toiminta-alueellaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö (sisällä ja ulkona) lisää osallistujien hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 8 |
| Ympäristöosaaminen on luonnollinen osa luonto-osaamista ja on näin osana hankkeentoimenpiteitä. Osallistujien tietoinen tietoisuus luontoympäristöstä ja ympäristöosaaminen lisääntyy, tuo uutta osaamista. Tiedon ja osaamisen lisääntyessä myös ympäristövastuullisuus vahvistuu. | ||
-