Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22733

Hankkeen nimi: Luontolähtöinen työhyvinvointi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: +35868680200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lena Enlund

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lena.enlund(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447250594

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, Luke, 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luontolähtöinen työhyvinvointi-hanke toteutetaan vuosina 2022-2023.
Hankkeen päämäärä on luoda tutkittuun tietoon perustuvia uraauurtavia työhyvinvointia edistäviä konsepteja, etenkin aivotyötä tekeville työyhteisöille työssä jaksamisen ja tuottavuuden edistämiseksi.

Usein unohdetaan, että etenkin aivotyötä tekevät henkilöt tarvitsevat työympäristön, joka tukee aivojen kognitiivisia prosesseja, vahvistaa stressinsietokykyä sekä muistia. Aivot ovat herkkä elin ja muistisairaudet ovat vahvasti lisääntymässä työikäisten joukossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään useimmin mielenterveyden häiriöiden tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi, muun muassa työuupumuksen takia. Yli 20 000 henkilöä siirtyy vuosittain näistä syistä pois työelämästä. Myös lyhyiden sairauspoissaolojen syinä nousivat esille erilaiset tukielinrakenteiden ja mielen hyvinvoinnin ongelmat.

Ikääntyvien työssä jaksamista tukee kuntouttavien palveluiden yhdistäminen tavalliseen työhön sekä työhyvinvoinnin lisääminen. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Työntekijät, jotka ulkoilivat luonnossa lähes päivittäin myös työaikaan raportoivat työhyvinvointinsa parhaimmaksi. Luontoympäristön elvyttäviä vaikutuksia voidaan aikaansaada jo 5-15 minuutin oleskelulla luonnossa. Luontolähtöisten interventioiden on todettu vaikuttavan positiivisesti psykologisiin, sosiaalisiin, fysiologisiin ja kognitiivisiin prosesseihin, sekä sairauksien oireiden vähenemiseen.

Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä; aloitustyöpajoista “Luontolähtöiset interventiot”, luontointerventioiden toteutuksesta, arvioinnista ja työhyvinvoinnin luontomallista. Luontointerventiot tutustuttavat työyhteisöjä viiteen erilaisen interventioon, jotka vahvista työhyvinvoinnin eri osa-alueita.

Hankkeen tavoitteet ovat:

1. Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys työyhteisössä ovat parantuneet ja työuupumus on pitkällä tähtäimellä vähentynyt.

2. Tarmokkuus ja luova ongelmanratkaisu työssä ovat vahvistuneet ja tuottavuus on parantunut.

3. Luontoliikunta ja terveelliset elintavat ovat lisääntyneet osallistujien työyhteisössä ja pitkällä tähtäimellä laajemmin myös muissa työyhteisöissä.


Hankkeen tulokset ovat:

1. Uusia työhyvinvointia edistäviä luontolähtöisiä toimintatapoja on valmistunut.

2. Kartoitus työympäristön ja sen lähiluontoympäristön hyödyntämismahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi on valmistunut.

3. Työyhteisöt ovat tutustuneet luonnon ja sen eri muotojen työhyvinvointia vahvistaviin vaikutuksista.

3. Osallistujat ovat kokeneet että heidän työhyvinvointinsa, työssä jaksamisensa ja tuottavuutensa ovat lisääntyneet.

Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo niin, että käytännössä toimenpiteisiin pyritään sitouttamaan yhtä paljon naisia kuin miehiä. Hankkeessa huomioidaan yhdenvertaisuus esim. niin, että liikuntarajoitteisille henkilöille mahdollistetaan esteettömiä ulkoilureittejä. Kestävä kehitys selkeästi läpileikkaa koko hanketta alusta loppuun, esim. hyödynnetään lähiluontoa sekä kestävää elämäntapaa tukevia valintoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kokkolan seudun pk-yritykset, yhdistykset ja julkiset organisaatiot, joissa työskentelee aivotyötä tekeviä työntekijöitä, kuten esim. it-alan henkilöstö.

Hakuvaiheessa mukaan on ilmoittautunut kirjallisesti ProAgria Keski-Pohjanmaa, atk-Lillhonga, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Keski-Pohjanmaan liitto.

Neuvottelut hankkeeseen osallistumisesta on vireillä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan ev.lut. seurakunnan kanssa mutta henkilöstömuutosten takia asian käsittely viivästyy.
Lisää osallistujia kohderyhmään rekrytoidaan myös hankkeen käynnistettyä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat muunlaiset ja muun kokoiset yritykset ja organisaatiot, jotka hyötyvät välillisesti hankkeen kehittämistoiminnasta, kuten esim. viranomaiset kuten Ely-keskukset, Centria-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen henkilöstö ja sidosryhmät. Välillinen kohderyhmä on myös osallistujien lähipiiri, joka hyötyy osallistujien parantuneesta hyvinvoinnista (sosiaaliset suhteet, jaksaminen) sekä laajemmin koko yhteiskunta ja sen hyvinvointi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 791

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 212 240

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on selvitetty kohderyhmän osallistujien sukupuolijakauma, jonka mukaan kohderyhmässä on sopusuhtaisesti mukana molemmat sukupuolet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen toiminnot suunnitellaan niin, että molemmille sukupuolille olisi osallistumisen mahdollisuuksia. Sukupuolineutraalisuus huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa sekä materiaaleissa, kuten esitteissä, kotisivulla ja esitelmissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintaympäristönä, luontoympäristö sekä toimintamuotoina, ja eläinten kanssa toimiminen ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja ympäristöjä ja toimintamuotoja. Eri sukupuolet ovat edustettuina esim. hankkeen työpajoissa ja hankkeen päätuotos edistää aivotyöntekijöiden työhyvinvointia sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen kohderyhmää opastetaan luonnonvarjojen käytön kestävyyteen ja toiminta perustuvat ekologiseen kestävyyteen. Toimintoja pyritään järjestämään lähialueilla. Videoneuvotteluja suositaan, ja minimoidaan painotuotteidentuottaminen. Kohderyhmää opastetaan toimimaan ilmastomuutoksen riskiä vähentävillä tavoilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Hankkeen kaikki luontolähtöiset toiminnat perustuvat periaatteeseen ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 9
Luonnossa huomioidaan luonnon monimuotoisen säilyttämisen periaatteet.Opastetaan esim. luontoarvoista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Osana kestävää yhteiskuntaa on kierrätys. Hanketoiminnassa vältetään jätteen muodostumista, esim. tulostetaan vain tarvittavat materiaalit ja vältetään kertakäyttöisiä astioita tapahtumissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä, työhyvinvoinnin edistäminen ollessa keskeinen osa sitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa edistetään mm. toimintamallia, osana aineettomia tuotteita. Jatkossa esim. luontoyrittäjät voivat hanketoimenpiteiden pohjalta kehittää tuotteitaan ja palvelujaan.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Liikkuminen sisältää vähäisesti julkisia tai yksityisliikennettä. Tarvittaessa suositaan yhteiskuljetusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on työhyvinvoinnin edistäminen. Samalla kohderyhmän lähipiirin hyvinvointi paranee.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeessa ja sen eri toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke vahvistaa luontokulttuurin asemaa toiminta-alueellaan.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö (sisällä ja ulkona) lisää osallistujien hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa.
Ympäristöosaaminen 10 8
Ympäristöosaaminen on luonnollinen osa luonto-osaamista ja on näin osana hankkeentoimenpiteitä. Osallistujien tietoinen tietoisuus luontoympäristöstä ja ympäristöosaaminen lisääntyy, tuo uutta osaamista. Tiedon ja osaamisen lisääntyessä myös ympäristövastuullisuus vahvistuu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-