|
|
|
Hankekoodi: S22737
Hankkeen nimi: Hyvä työpaikka Lapissa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Hallituskatu 3B
Puhelinnumero: 040 546 5037
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Emma Kaisanlahti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: emma.kaisanlahti(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 295 037 417
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sopeuttaessaan toimintaansa ja suunnitellessaan siirtymää koronan jälkeiseen aikaan yritykset joutuvat uudelleenajattelemaan käytäntöjään, joilla niissä johdetaan, organisoidaan ja seurataan työtä. Työelämän ja työn muutokset vaativat, että työpaikat panostavat sekä nopeaan että pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen.
Pitkä etätyöjakso ja työarki terveysturvallisuus huomioiden on vaikuttanut työntekijöiden kokemukseen työhyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen tekemän Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista on kauttaaltaan laskenut. Työelämän murroksessa ollaan tilanteessa, jossa on uudelleen tarkasteltava, mitä työhyvinvointi tarkoittaa niin työntekijöille kuin työnantajille. Jotta korona-ajan jälkeen voidaan kohdentaa työyhteisöihin oikeanlaista tukea ja työkaluja, on kasvatettava ajantasaista ymmärrystä työhyvinvointia edistävistä toimista.
Työterveyslaitoksen Työ2030-hankkeen Lapin aluepilotissa: Työhyvinvointia digiajassa – hankkeessa on tunnustettu lappilaisten yritysten kaipaavan tukea toiminnan uudistamisessa, digitalisaation tuomien hyötyjen tunnistamisessa sekä yritysten veto- ja pitovoimaisuuden kehittämisessä. Tunnistettuna haasteena on nuorten ja työmarkkinoille siirtyvän työvoiman houkuttelu ja vastaaminen nuorten työntekijöiden tarpeisiin ja tuleviin elämäntilanteisiin, mutta myös ikääntyvän työväestön tukeminen.
House of Laplandin tekemän muuttajapotentiaaliatutkimuksen (2021) mukaan yli puoli miljoonaa 18–59-vuotiasta suomalaista olisi kiinnostunut muuttamaan Lappiin. Tärkeimpiä syitä Lappiin muutolle olivat tutkimuksen mukaan mm. ainutlaatuinen luonto, parempi tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, asumisen kohtuuhintaisuus sekä turvallisuus. Esteenä Lappiin muutolle ovat puolestaan mielikuvat muuta maata heikommista työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Tunnistettuna haasteena on työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuus. Työpaikkoja ei nähdä vetovoimaisina, työ on sesonkiluonteista tai uramahdollisuudet nähdään heikkoina. Alueen haasteena on myös kohtaanto-ongelma. Lapissa oli syyskuun lopussa 8 820 työtöntä työnhakijaa. TE-palveluihin ilmoitettujen työpaikkailmoitusten määrä oli puolestaan yli 1700. Palvelualojen lisäksi Lapin suurimmat työllistävät elinkeinot ovat rakennus, kuljetus, ja teollisuusalat.
Työn tekemisen tapojen kehittyminen haastaa lappilaisia yrityksiä laajasti. Siinä missä organisaation sisäisiä prosesseja tulee kehittää vastaamaan tuloksellista toimintaa, tulee yritysten panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Panostamalla yritysten työurajohtamiseen ja työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa työn tuottavuuden kasvattamisen lisäksi myös työantajakuvaan ja vahvistaa Lapin työmarkkinakuvaa.
Hankkeessa tuetaan mikro- ja pk-yrityksiä toimintatapojen, pitovoiman sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä digitalisaatiota hyödyntäen.
Hankkeen tehtävät jakautuvat neljään työkokonaisuuteen:
1) Nykytilan kuvaus
2) Työurajohtaminen
3) Työn tuunaaminen
4) Monimuotoisen rekrytoinnin tuki
Jokaisen työkokonaisuuden poikkileikkaavana teemana on digitalisaation hyödyntäminen yrityksen tuloksellisen toiminnan kehittämisessä, aktiivinen viestintä sekä hankehallinto.
Hankkeen kohderyhmänä ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten kehittäjät, SYP-verkosto ja työkykykoordinaattorit. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös alueella jo käynnissä olevat hankkeet, joissa kehitetään yritystoimintaa sekä hankkeeseen osallistuvien yritysten sijaintikunnat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 212
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 400
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 212
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin
Kunnat: Inari, Kolari, Kittilä, Salla, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Tornio, Rovaniemi, Posio, Keminmaa, Ranua, Muonio, Enontekiö, Pello, Savukoski, Ylitornio, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49
Suunniteltu: 95
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Lappilainen Green deal tähtää siihen, että myös lappilaiset yritykset ovat tietoisia kestävän kehityksen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä vaatimuksista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Yrityksille tai yrittäjille tarjolla olevat koulutukset ja työpajat sekä muut palvelut tuotetaan ja tarjotaan verkkopainotteisesti. Hankkeen sidosryhmä ja verkostotyössä hyödynnetään ensisijaisesti sähköisiä alustoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus osan kestävää kehitystä ja sen osaamisen vahvistamista. Erikseen kasvillisuus ja eliöt eivät ole erityisesti hankkeessa huomioitu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hankkeen toimet ovat palvelu- ja digitaalipohjaisia, näillä ei ole suoraa vaikutusta veteen, ilmastoon tai maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa voi olla osallisena yritys jonka liiketoiminnan tavoite on tukea natura 2000- ohjelman kohteita ja edistää sekä ylläpitää luonnollista luonnonmonimuotoisuutta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Digitalisaatioon ja älykkääseen toimintaan siirtyvä toiminta vähentää jätteen määrää ja säästää materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisestä voi tulla esille yhteisten koulutusten kautta. Tieto on siirrettävissä oman yritystoiminnan kehittämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana vahvistetaan lappilaista elinkeinorakennetta välittömästi tukemalla yritysten toimintaa tarjoamalla ajankohtaista koulutusta. Sisällöt liittyvät mm. työurajohtamiseen, työn tuunaamiseen ja muotoiluun, työantajakuvan kehittämiseen sekä monimuotoisen rekrytoinnin vahvistamiseen. Toimenpiteillä vahvistetaan yritysten tuottavuuskehitystä ja työhyvinvoinnin parantumista. Hankkeen toimenpiteiden avulla yritykset voivat välittömästi ottaa uutta osaamista käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana luodaan yrityksille edellytyksiä ja osaamista kehittää omaa liiketoimintaansa mukaan lukien tuotteet ja palvelut. Uusien tuotteiden ja palvelujen kytkeminen tuottavuuden kehittämiseen on luontevaa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään etä- ja digitaalisia välineitä, jolloin yritysten osaamisen kehittäminen ei toimipaikasta riippuvaista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Kohderyhmänä hankkeessa ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset. Suurin osa lappilaisista yrityksistä ovat 0-4 työllistäviä yrityksiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen yhteys yrittäjän sekä työntekijöiden hyvinvointiin on vahva. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa on edistetään eri-ikäisten ihmisten työhyvinvointia, mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen sekä yritysten osaamista työurajohtamisesta. Lisäksi hankkeessa on valmius viestiä ja järjestää toimintaa englanninkielisenä, mikä mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien osallistumisen hankkeeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
| Pienten yritysten mahdollisuuksia parannetaan vastaamaan isompien toimijoiden vaatimuksiin. Toimintaa on mahdollista järjestää paitsi suomen- niin myös englanninkielisenä, mikä mahdollistaa yhdenvertaisemmat osallistumismahdollisuudet yrittäjän taustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Lappilaisen yritystoiminnsn kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen tukevat kaikki lappilaisuutta ja Lapin kulttuuriympäristöä | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Kestävään liiketoimintaosaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Teemaa nostetaan esille yrityksille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää yritysten työhyvinvointia ja johtamisosaamista ottaen huomioon työnmuotoilun keinot. Kehittämällä työhyvinvointia, johtamisosaamista ja rekrytointikäytäntöjä, voidaan edistää yrityksen veto- ja pitovoimaa sekä työnantajakuvaa. Hankkeen päätuloksena lappilaisten mikro- ja pk-yritysten tietoisuus työhyvinvoinnin eri tekijöistä ja vaikutuksista on lisääntynyt. Hankkeessa on tuotettu tietoa työhyvinvoinnin haasteista ja kulmakivistä. Yrityksiä on tuettu työhyvinvoinnin parantamisessa yrityslähtöisillä valmennuksilla joko työyhteisöille kokonaisuudessaan tai kohdistetusti esihenkilöille tai rekrytoinnista vastaaville henkilöille.
Kohderyhmänä hankkeella oli palvelualojen mikro- ja pk-yritykset, erityisesti Lapin pienemmillä paikkakunnilla. Hankkeen näkökulma kohderyhmän työhyvinvointiin oli kehittää johtamista, rekrytointikäytäntöjä sekä työyhteisölähtöisiä toimintoja, kuten keskustelukulttuuria. Hankkeessa käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä kahdessa työpaketissa neljästä. Hankkeessa pyrittiin myös keräämään tietoa palvelumuotoilun tueksi, jotta palvelut pystyvät pureutumaan oikeisiin haasteisiin. Hanke käynnistyi tiedonkeruulla, jota käytettiin ensimmäisten palveluiden muotoiluun. Hankkeen puolivälissä tehtiin laajempi työhyvinvointikysely, jonka tulos kuvasi lappilaista työhyvinvointia yleisesti.
Yrittäjien henkilökohtaisissa sparrauksissa kehitettävinä kohteina nähtiin keskustelukulttuurin ja rekrytoinnin kehittäminen sekä oman johtamisosaamisen kehittäminen. Sparrauksissa nousi myös esiin yrittäjän oma jaksaminen ja hyvinvoinnin huomioiminen, joita pyrittiin parantamaan tuetun itsereflektion avulla. Yritysten esihenkilöiden sparraustulosten mukaan työhyvinvointia haastoi kiire ja yleiset hyvinvointia heikentävät asiat, kuten toimintaympäristön epävarmuus. Keskellä talvisesonkia järjestetty koulutustuokio antoi palveluun osallistuneille henkilöille mahdollisuuden pysähtyä ja purkaa hektisyyttä ulkopuoliselle valmentajalle.
Monimuotoisen rekrytoinnin tukea kehitettiin kansainvälisten osaajien ja täsmätyökykyisten näkökulmasta. Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa yritykset tarvitsevat tietoa, tukea ja konkreettista apua, jotta rekrytointiin lähdetään tai jotta se saadaan onnistuneesti toteutettua. Täsmätyökykyisten rekrytoinnissa hanke toimi erityisesti tiedon jakajana ja palvelussa tuotettiin opas rekrytointiin yritysten näkökulmasta. Palveluiden aikana tehtiin yhteistyötä TE-palvelujen kanssa, jotta rekrytointiin liittyvät opit ja opas löytävät jalansijan myös asiantuntijoiden parissa.
Tietoa, jota kerrytettiin palveluiden aikana, jaettiin eri sidosryhmätilaisuuksissa, sidosryhmien välillä sähköpostitse sekä sosiaalisen median sekä nettisivujen kautta. Hanke monipuolisti keskustelua työhyvinvoinnista muutakin kuin terveydellisten oireiden kuvaajana. Työhyvinvoinnin näkökulmat lisääntyvät entisestään, kun yritys haluaa kehittää veto- ja pitovoimaansa.