Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22737

Hankkeen nimi: Hyvä työpaikka Lapissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Hallituskatu 3B

Puhelinnumero: 040 546 5037

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Huikuri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päälikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 546 5037

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sopeuttaessaan toimintaansa ja suunnitellessaan siirtymää koronan jälkeiseen aikaan yritykset joutuvat uudelleenajattelemaan käytäntöjään, joilla niissä johdetaan, organisoidaan ja seurataan työtä. Työelämän ja työn muutokset vaativat, että työpaikat panostavat sekä nopeaan että pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen.


Pitkä etätyöjakso ja työarki terveysturvallisuus huomioiden on vaikuttanut työntekijöiden kokemukseen työhyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen tekemän Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista on kauttaaltaan laskenut. Työelämän murroksessa ollaan tilanteessa, jossa on uudelleen tarkasteltava, mitä työhyvinvointi tarkoittaa niin työntekijöille kuin työnantajille. Jotta korona-ajan jälkeen voidaan kohdentaa työyhteisöihin oikeanlaista tukea ja työkaluja, on kasvatettava ajantasaista ymmärrystä työhyvinvointia edistävistä toimista.


Työterveyslaitoksen Työ2030-hankkeen Lapin aluepilotissa: Työhyvinvointia digiajassa – hankkeessa on tunnustettu lappilaisten yritysten kaipaavan tukea toiminnan uudistamisessa, digitalisaation tuomien hyötyjen tunnistamisessa sekä yritysten veto- ja pitovoimaisuuden kehittämisessä. Tunnistettuna haasteena on nuorten ja työmarkkinoille siirtyvän työvoiman houkuttelu ja vastaaminen nuorten työntekijöiden tarpeisiin ja tuleviin elämäntilanteisiin, mutta myös ikääntyvän työväestön tukeminen.


House of Laplandin tekemän muuttajapotentiaaliatutkimuksen (2021) mukaan yli puoli miljoonaa 18–59-vuotiasta suomalaista olisi kiinnostunut muuttamaan Lappiin. Tärkeimpiä syitä Lappiin muutolle olivat tutkimuksen mukaan mm. ainutlaatuinen luonto, parempi tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, asumisen kohtuuhintaisuus sekä turvallisuus. Esteenä Lappiin muutolle ovat puolestaan mielikuvat muuta maata heikommista työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Tunnistettuna haasteena on työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuus. Työpaikkoja ei nähdä vetovoimaisina, työ on sesonkiluonteista tai uramahdollisuudet nähdään heikkoina. Alueen haasteena on myös kohtaanto-ongelma. Lapissa oli syyskuun lopussa 8 820 työtöntä työnhakijaa. TE-palveluihin ilmoitettujen työpaikkailmoitusten määrä oli puolestaan yli 1700. Palvelualojen lisäksi Lapin suurimmat työllistävät elinkeinot ovat rakennus, kuljetus, ja teollisuusalat.


Työn tekemisen tapojen kehittyminen haastaa lappilaisia yrityksiä laajasti. Siinä missä organisaation sisäisiä prosesseja tulee kehittää vastaamaan tuloksellista toimintaa, tulee yritysten panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Panostamalla yritysten työurajohtamiseen ja työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa työn tuottavuuden kasvattamisen lisäksi myös työantajakuvaan ja vahvistaa Lapin työmarkkinakuvaa.


Hankkeessa tuetaan mikro- ja pk-yrityksiä toimintatapojen, pitovoiman sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä digitalisaatiota hyödyntäen.
Hankkeen tehtävät jakautuvat neljään työkokonaisuuteen:
1) Nykytilan kuvaus
2) Työurajohtaminen
3) Työn tuunaaminen
4) Monimuotoisen rekrytoinnin tuki
Jokaisen työkokonaisuuden poikkileikkaavana teemana on digitalisaation hyödyntäminen yrityksen tuloksellisen toiminnan kehittämisessä, aktiivinen viestintä sekä hankehallinto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset erityisesti pienillä paikkakunnilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten kehittäjät, SYP-verkosto ja työkykykoordinaattorit. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös alueella jo käynnissä olevat hankkeet, joissa kehitetään yritystoimintaa sekä hankkeeseen osallistuvien yritysten sijaintikunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Pello, Posio, Keminmaa, Rovaniemi, Tornio, Kolari, Simo, Ylitornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Kittilä, Inari, Ranua, Salla, Enontekiö, Sodankylä, Muonio, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on laadittu arvio sukupuolinäkökulmasta Suvaus-koneen avulla. Testin tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Kaikilla on sukupuoleen katsomatta yhtäläinen mahdollisuus hakea ja osallistua hankkeen toimintaan.Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen näkyy myös siinä, että hankkeen toiminnassa ja viestinnässä huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Näin hanke huomioi aktiivisesti myös kaksinkertaista syrjintää työmarkkinoilla kohtaavien tilanteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa on huomioitu sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Päätavoitteeksi emme ole tätä kuitenkaan asettaneet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Lappilainen Green deal tähtää siihen, että myös lappilaiset yritykset ovat tietoisia kestävän kehityksen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä vaatimuksista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Yrityksille tai yrittäjille tarjolla olevat koulutukset ja työpajat sekä muut palvelut tuotetaan ja tarjotaan verkkopainotteisesti. Hankkeen sidosryhmä ja verkostotyössä hyödynnetään ensisijaisesti sähköisiä alustoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus osan kestävää kehitystä ja sen osaamisen vahvistamista. Erikseen kasvillisuus ja eliöt eivät ole erityisesti hankkeessa huomioitu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeen toimet ovat palvelu- ja digitaalipohjaisia, näillä ei ole suoraa vaikutusta veteen, ilmastoon tai maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa voi olla osallisena yritys jonka liiketoiminnan tavoite on tukea natura 2000- ohjelman kohteita ja edistää sekä ylläpitää luonnollista luonnonmonimuotoisuutta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Digitalisaatioon ja älykkääseen toimintaan siirtyvä toiminta vähentää jätteen määrää ja säästää materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Tietoisuus uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisestä voi tulla esille yhteisten koulutusten kautta. Tieto on siirrettävissä oman yritystoiminnan kehittämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen aikana vahvistetaan lappilaista elinkeinorakennetta välittömästi tukemalla yritysten toimintaa tarjoamalla ajankohtaista koulutusta. Sisällöt liittyvät mm. työurajohtamiseen, työn tuunaamiseen ja muotoiluun, työantajakuvan kehittämiseen sekä monimuotoisen rekrytoinnin vahvistamiseen. Toimenpiteillä vahvistetaan yritysten tuottavuuskehitystä ja työhyvinvoinnin parantumista. Hankkeen toimenpiteiden avulla yritykset voivat välittömästi ottaa uutta osaamista käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen aikana luodaan yrityksille edellytyksiä ja osaamista kehittää omaa liiketoimintaansa mukaan lukien tuotteet ja palvelut. Uusien tuotteiden ja palvelujen kytkeminen tuottavuuden kehittämiseen on luontevaa
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Hankkeessa hyödynnetään etä- ja digitaalisia välineitä, jolloin yritysten osaamisen kehittäminen ei toimipaikasta riippuvaista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kohderyhmänä hankkeessa ovat lappilaiset mikro- ja pk-yritykset. Suurin osa lappilaisista yrityksistä ovat 0-4 työllistäviä yrityksiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen yhteys yrittäjän sekä työntekijöiden hyvinvointiin on vahva.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa on edistetään eri-ikäisten ihmisten työhyvinvointia, mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen sekä yritysten osaamista työurajohtamisesta. Lisäksi hankkeessa on valmius viestiä ja järjestää toimintaa englanninkielisenä, mikä mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien osallistumisen hankkeeseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Pienten yritysten mahdollisuuksia parannetaan vastaamaan isompien toimijoiden vaatimuksiin. Toimintaa on mahdollista järjestää paitsi suomen- niin myös englanninkielisenä, mikä mahdollistaa yhdenvertaisemmat osallistumismahdollisuudet yrittäjän taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Lappilaisen yritystoiminnsn kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen tukevat kaikki lappilaisuutta ja Lapin kulttuuriympäristöä
Ympäristöosaaminen 3 3
Kestävään liiketoimintaosaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Teemaa nostetaan esille yrityksille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-