Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22740

Hankkeen nimi: Okulaari – Nostetta luovan alan työllistymiselle Varsinais-Suomessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 040049390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niko Vähäsarja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niko.vahasarja(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 572 9360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on laittanut luovan alan toimijat ahtaalle. Erityisen vakava tilanne on esittävän taiteen ja tapahtumatuotannon toimijoiden osalta. Se heijastuu vahvasti vastavalmistuneiden elämään: työt ovat joko loppuneet tai niihin ei ole päästy kiinnittymään lainkaan.

Tässä hankkeessa tuetaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien luovan alan (painopisteenä esittävät taiteet ja tuotannot) vastavalmistuneiden työllistymisen ja itsensä työllistämisen edistämistä sekä tämän kohderyhmän työn tuottavuuden parantamista.

Hankkeen perimmäinen tavoite on työllisyyden lisääminen luovilla aloilla. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, hankkeessa luodaan luovan alan toimijoiden verkosto, joka toimii monialaisena ammatillisena yhteenliittymänä alan toimijoiden työllisyyden edistämiseksi. Verkosto, jossa on mukana sekä luovan alan sisältöosaajia että luovan alan välittäjäosaajia, törmäyttää osaamista ja auttaa luomaan uusia innovaatioita, työtilaisuuksia ja näkyvyyttä. Verkostomaisen toimintatavan ydin on yhteistyössä ja sen edistämisessä.

Hankkeen tavoitteen ytimessä on monialaisuuden hyödyntäminen: törmäyttäminen on hedelmällisimmillään nimenomaan silloin, kun se tapahtuu alojen välillä. Tavoitteena on tuote- ja palvelutarjooman laajeneminen, sen mahdollistama toimeksiantojen monipuolistuminen, volyymin kasvu ja sitä kautta liiketoiminnan ja työllisyyden lisääntyminen.

Työllisyyden parantaminen luovilla aloilla on hankalaa, jos toimijoiden tulevaisuususko on kadonnut, kuten koronan myötä on tapahtunut. Tulevaisuususkon palauttamiseen liittyy olennaisesti optimistisen tulevaisuuskuvan muodostaminen. Tulevaisuuskuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tulevaisuususkon luomisen lisäksi myös ennakointi- ja visiointityötä. Ennakointi- ja visiointityön tavoitteena on pitää toimijaverkosto ajan tasalla toimintakentän meneillään olevista ja tulevista muutoksista. Tulevaisuuskuvan toteutumiseksi verkoston toiminnalle laaditaan vision lisäksi myös suunnitelma, jonka avulla kestävää tulevaisuutta rakennetaan. Hankkeen tavoitteena on siis myös kannatella luovaa alaa tässä vaikeassa tilanteessa. Olennaista tässä näkökulmassa on vertaisuus, jonka avulla toimijat voivat ylläpitää omaa toimintakykyään ja samalla tarjota vertaistukea muille. Verkoston tavoitteena on siis olla myös eräänlainen turvaverkko.

Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä verkosto on itsetoimiva ja siihen on muodostunut erilaisia toimintokeskittymiä; mahdollinen osuuskunta, työryhmiä, yrityksiä ja freelancereiden joukko, jotka toteuttavat kiinnostavia ja ajassa uudistuvia tuotantoja, palveluja ja tuotteita entistä ammattimaisemmin ja joustavammin. Verkosto toimii ponnahduslautana työelämään yhä uusille valmistuville luovan alan toimijoille ja siihen liittyminen auttaa myös urakehityksessä. Vertaisverkostona sillä on myös tärkeä merkitys luovan alan toimijoiden, jotka pääasiassa ovat yksin- tai mikroyrittäjiä, hyvinvoinnille ja työssäjaksamiselle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen pääkohderyhmä ovat luovilta aloilta valmistuneet varsinaissuomalaiset toimijat, jotka ovat jääneet vaille alan työtä. Luovien alojen osalta kohderyhmänä on ensisijaisesti esittävien taiteiden ja kulttuurituotannon puolelta valmistuneet (vailla alan työtä tai tulevaisuudennäkyä). Oppilaitosten alumniverkostot ovat olennaisia kohderyhmiä sekä kanavia.

Kaikkien kohderyhmäläisten ei tarvitse osallistua kaikkeen hankkeessa tarjottavaan sisältöön, vaan osallistujat voivat vaihtua. Toteutuksessa kerrotaan työpakettien osalta kohdassa 6) siitä, kuinka monta kohderyhmäläistä tavoitellaan mihinkin osioon.

Määrällisesti näitä tavoitellaan seuraavasti:
Alle 25-vuotiaita 10, 25-29-vuotiaita 5 ja 30-54 vuotiaita 5 (yht 20).

Kohderyhmää ovat myös ne alalta valmistuneet, jotka ovat tilanteen pakottamana menneet muihin töihin tai edelleen sinnittelevät esimerkiksi freelancereina tai muunlaisina yrittäjinä tai apurahataitelijoina (eivät ole välttämättä työttömän statuksella).

Määrällisesti tätä ryhmää tavoitellaan seuraavasti:
Alle 25-vuotiaita 15, 25-29 -vuotiaita 30, 30-54 -vuotiaita 10 (yht. 55)

Lisäksi valmistumassa olevia opiskelijan statuksella vielä olevia kohderyhmään kuuluvia ammatillisia opintoja tai yleissivistävässä koulutuksessa olevia tavoitellaan seuraavasti:
Alle 25-vuotiaita 5, 25-29-vuotiaita 5 ja 30-54 -vuotiaita 5 (yht. 15).

Kohderyhmän perusteena on se, että koronapandemia on laittanut luovan alan toimijat ahtaalle. Erityisen vakava tilanne on esittävän taiteen ja tapahtumatuotannon toimijoiden osalta. Tämän pääkohderyhmämme työt ovat saattaneet koronan myötä loppua tai niihin ei ole päästy kiinnittymään lainkaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tulevaisuuden tekijät, ts. nykyiset ja tulevat opiskelijat. He saavat tämän myötä tulevaisuudenuskoa liittyen omaan työllistymiseensä ja tulevaisuuden näkymiin. Jatkossa he ovat se joukko, joka yhteistyössä kehittää Varsinais-Suomen luovien alojen yritysyhteistyötä omalla toiminnallaan omien opintojensa jälkeen.

Varsinais-Suomen luovan toiminnan ja yrittäjyyden kenttä kokonaisuudessaan - viitteenä mm. selviytymissuunnitelman tavoiteasettelu. Tämä laajasti määrittyvä kohderyhmä korostuu siksi, että hanke tukee laajempaa luovan alan yhteenliittymää, jolloin eri alojen osaajat (esittävät taiteet, tuottajat, muu luova ala) pystyvät esittäytymään laajemmalle joukolle ja luomaan laajempaa merkitystä.

Syntyvän palveluyhteisön toimintaa tukevien alojen valmistuneet opiskelijat/yrittäjät: AV-tekniikka, markkinointi, talous ym. Myös tälle osaamiselle on tarvetta syntyvässä palveluyhteisössä, kun törmäytetään eri aloja vielä laajemmin.

Töiden tilaajat/yleisö: yhdistämällä voimat eri yrittäjäryhmät saavat näkyvyyttä ja potentiaalisille luovien alojen produktioiden tilaajille tutustuminen tekijöihin ja osaamiseen helpottuu.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 155 233

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 26 810

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 041

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 33 513

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Turun, Salon

Kunnat: Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Nousiainen, Koski Tl, Turku, Naantali, Sauvo, Pyhäranta, Kustavi, Mynämäki, Aura, Rusko, Masku, Salo, Taivassalo, Oripää, Lieto, Paimio, Vehmaa, Loimaa, Laitila, Uusikaupunki, Raisio, Parainen, Marttila, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kulttuuri- ja taidealalla toimivista valtaosa on tunnetusti naisia. Tästä syystä myös hankekohtaisiin seurantatietoihin naisten osuus on oletettu suuremmaksi. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/taiteilijana semajasukupuoli_v09.pdf. Uusinta tietoa toimintaympäristöstä tarjoaa Turun AMK:n tuottama Luovien alojen osaamiskartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään Okulaarissa myös sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tässä hankkeessa kohderyhmänä ovat kaikki sukupuolet. Työpaketit toteutetaan niin, että verkostoituminen olisi mahdollimman paljon aloja, ihmisiä ja myös eri sukupuolia törmäyttävää.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta toisaalta tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankeen toteutuksen kaikissa vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 8
Suuri osa taidealoista on aineettomia (esim. musiikki, esittävä taide, myös kuvataide ja installaatiot tehdään nykyään mielellään kierrätysmateriaaleista). Myös luovien alojen yrittäjyydessä painottuvat myös digi- ja virtuaaliosaaminen. Yrittäjyydessä tulee huomioida kestävä kehitys mahdollisimman hyvin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskienvähentäminen: Valmennukset tapahtuvat luontoa vähän kuormittavissa paikoissa ja verkossa, joten toimenpiteet eivät aiheuta ylimääräistä matkustusta. Työpajoihin palkattavat henkilöt pyritään palkkaamaan maakunnasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoraa vaikutusta, ellei yritystoimintaa synny esim. luontomatkailun saralle (pitkällä tähtäimellä)
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoraa vaiktuusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Ei suoraa vaikutusta, toki esimerkiksi yritystoiminnon ja törmäyttämisen suunnittelussa huomioidaan Natura 2000 ohjelman tavoitteet.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Käytetään mahdollisimman paljon kierrätys- ja teollisuuden hukkamateriaaleja ja tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Hankkeessa edistetään ekologisuutta käyttämällä kierrätys- ja teollisuuden hukkamateriaaleja niissä pienprojekteissa, joissa tarvitaan materiaaleja. Tulevaisuuden tuotteita ja palvelumuotoilua tuettaessa painotetaan kestävää kehitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Kehittämiskärkialat ovat vahvasti hankkeessa mukana, jolloin hankkeen toiminnat ja tulokset vahvistavat Varsinais-Suomen elinkeinorakennetta ja luovien alojen osaajien työllisyyttä. Luovat alat ovat yksi kestävistä aloista. Hankkeessa kannustetaan paikallisiin hankintoihin kestävä kehitys huomioiden. Hankkeella myös tavoitellaan kulttuuri ja luovien alojen työn ja talouden kestävää työllisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Kulttuuri- ja taidepalvelut sekä luovat alat kokonaisuudessaan ja niihin liittyvä yritystoiminta pääasiassa itsessään ovat aineettomia palvelutuotteita. Hankkeentuloksista raportoidaan ja kirjoitetaan blogiteksteissä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa ja hankitaan tarvikkeet lähiseudulta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteet luovat uskoa ja toivoa vasta valmistuneiden työllistymiselle ja mahdollistavat osallisuuden ja luovuuden kehittämistä tulevaisuuden verkostoissa - luoden samalla uusia tuotteita, innovaatioita ja työtä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke ja sen toiminnot sekä työpajat ovat kaikille kohderyhmään kuuluville avoimesti tarjolla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Mahdollistaa luovan alan osaajien osallistumisen yhteiskunnan ja työelämän kehittämiseen, vaikka koronakriisi on vaikuttanut dramaattisesti oman alan työpaikkojen saamista. Hanke huomioi tämän erityisesti koronasta kärsineen ryhmän ja tarjoaa heille tulevaisuuteen näkymän työllistyä.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa tuotettujen tuotosten avulla voidaan huomioida kulttuuriympäristö, kun törmäytetään osaajia ja luodaan tuotteita. Työpajoissa voidaan hyödyntää lähiympäristöä
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaaminen huomioidaan, kun tuetaan uusia yritysmuotoja, palvelumuotoilua ja tuotteistamista. Esim. Humakilla on YAMK tasoinen COSM -ohjelma, joka antaa sisältöosaamista ympäristöosaamisen teemasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-