Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22742

Hankkeen nimi: Työhyvinvoinnin johtamisella tuloksiin (TJT-hanke)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 11.3.2022

Toiminnan tila: Keskeytynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Jakeluosoite: Wolffintie 30

Puhelinnumero: 0207 663 300

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.vamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Ritari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija, hankkeiden tukipalvelut

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mir(at)vamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207 663 421

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjanmaalla kotihoidon yritykset ovat pieniä, niiden määrä on pieni ja yrittäjät päätyvät monesti yrittäjän rooliin tai esimiesasemaan ilman koulutuksen tuomia valmiuksia. Väestön ikääntyminen tuo paheneva työvoimapula huomioiden tarpeita kehittää yksityistä kotihoitoa alueella kehittämällä nykyisiä yrityksiä, edistämällä yritysten verkostoitumista ja yritysyhteistyötä sekä synnyttämällä uutta hyvinvointia sote-alan yritystoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyden kasvua pienissä kotihoito- ja kotisairaanhoitoalan yrityksissä kehittämällä työhyvinvointi-, johtamis- ja viestintätaitoja. Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä parantamalla ennaltaehkäistään työuupumusta, sairauspoissaoloja, kasvatetaan alan vetovoimaa, nostetaan alanvaihtamisen kynnystä ja ehkäistään ennenaikaista eläköitymistä. Kehittämällä työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen pienten sote-alan yritysten elinkelpoisuus ja kasvumahdollisuudet paranevat.

Hankkeen toimenpiteinä kartoitetaan yritysten nykytila työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä siihen liittyvät ajankohtaiset kehittämistarpeet. Niihin vastataan luomalla näiden yritysten (johto + henkilöstö) yhteistyöverkosto hyvien käytänteiden levittämistä, vertaisoppimista ja uudenlaista yritysyhteistyötä varten sekä kehittämällä työkaluja työhyvinvoinnin parantamiseen. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen pohjalla käytetään hankkeen alkukartoitusvaiheessa tehtäviä persoonallisuustyyppitestejä sekä pienen työyhteisön toimivuutta mittaavia selvityksiä, joiden tuloksia hyödynnetään yritysten tiimitasolla johtamisessa ja viestinnässä. Henkilöstö on pienissä yrityksissä liiketoimintaan merkittävin vaikuttava tekijä, joten tällaiseen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävään hankkeeseen on myös otettava mukaan koko henkilöstö.

Hankkeen tuloksena on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla työhyvinvointia ja sen johtamista on parempi toteuttaa ja lisäksi yrityksillä on parempi käsitys työhyvinvoinnin johtamisen merkityksestä yrityksen menestystekijänä. Lyhyen aikavälin vaikutuksena yritykset mm. oppivat johtamaan työhyvinvointia ja ymmärtävät työntekijöiden työhyvinvoinnin ja yrityksen taloudellisen menestyksen välisen yhteyden. Yritykset hahmottavat paremmin myös eri persoonallisuustyyppien ja kulttuuritaustan vaikutukset työyhteisössä ja miten niitä johdetaan. Hankkeen pitkän aikavälin eli työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisen paranemisen vaikutuksia ovat mm. sairaspoissaolojen väheneminen, työntekijöiden rekrytoinnin helpottuminen ja sote-alan veto- ja pitovoiman paraneminen. Vaasan ammattikorkeakoulussa hankkeen tuloksia hyödynnetään ja huomioidaan koulutuksen kehittämisessä ja sen sisällöissä: hankkeessa opettajille kertynyt uusi tieto ja osaaminen välittyy myös opiskelijoille aikanaan. Mukana oleville opettajille kertyy ymmärrystä pienten sote-alan yritysten arjesta ja sitä voidaan hyödyntää sekä sote-alan että yrittäjyyden koulutuksissa. Uudet yhteydet työelämään mahdollistavat myös esim. yritysten asiantuntijuuden hyödyntämisen koulutuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pilotointivaiheessa hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on valikoidut kotihoito- ja kotisairaanhoidon palveluita tuottavat yritykset (koko henkilöstö ml. omistajayrittäjät ja esihenkilöt) Pohjanmaan maakunnassa. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä laajemminkin sote-alan pienissä yrityksissä.

Hankkeen valmisteluvaiheessa tehtiin kysely alan yrityksille alueella. Keräsimme alustavaa tietoa kehittämistarpeista sekä kiinnostuksesta osallistua hankkeeseen. Tätä kautta yhteensä jo neljä yritystä on lupautunut osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kotihoidon ja kotisairaanhoidon työntekijät ovat hankkeen välillinen kohderyhmä, samoin kuin asiakkaat ja omaiset hyötyvät paremmasta työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Hankkeen toteuttajien osaaminen karttuu ja tätä kertynyttä osaamista voidaan hyödyntää alueen sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutusta kehitettäessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 052

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 065

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan

Kunnat: Mustasaari, Vaasa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja terveysalat ovat perinteisesti hyvin naisvaltaisia, joten hankkeen avulla on mahdollista tavoittaa miespuolisia osaajia alalle. Hankkeella ei ole sukupuolinäkökulmasta erityistä toimintaympäristöä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sosiaali- ja terveysalan yrityksien osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin on mahdollista henkilöstön sukupuolijakaumasta riippumatta. Sisällöt on suunniteltu siten, että se tukee sukupuolineutraalia näkökulmaa. Mikäli hankkeen aikana havaitaan erityisen sukupuolittuneita ongelmia/kehittämistarpeita, ne huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeen ohjausryhmään pyritään saamaan edustajia tasapuolisesti molemmista sukupuolista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kehittää sosiaali- ja terveysalan mikro-/pienyritysten työhyvinvointia esihenkilöiden viesitntä- ja johtamistaitojen syventämisen kautta. Hanke on sukupuolten tasa-arvoa tukeva.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Valtakunnallisesti vertailtuna Pohjanmaalla on verrattain vähän yksityistä kotihoidon palveluntuotantoa tarjolla. Hanke vahvistaa olemassa olevia yrityksiä ja vertaisoppimisen kautta koko toimialaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 7
Kotihoitoalan pitovoima lisääntyy, rekrytointi helpottuu ja työhyvinvoinnin kehittämisellä on välillinen vaikutus myös asiakastyytyväisyyteen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Yritysten ja sen työntekijöiden ymmärrys työhyvinvoinnista lisääntyy ja vertaisoppimisen kautta hyvät käytännöt leviävät.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeessa pyritään edistämään työhyvinvointia sote-alan pienissä kotihoidon yrityksissä. Tällainen työympäristön kehittäminen helpottaa rekrytointia ja saattaa vaikuttaa tasapainottavasti alan sukupuolijakaumaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on keskeytetty tuensaajan aloitteesta jo ennen sen aloittamista. Hankkeessa ei toteutettu mitään toimenpiteitä eikä siten kustannuksiakaan syntynyt.