|
|
|
Hankekoodi: S22747
Hankkeen nimi: TYÖ-VOIMA-ksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Yritetään yhdessä ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1445974-4
Jakeluosoite: Sorvarintie 18
Puhelinnumero: 0447328034
Postinumero: 90530
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: http://www.kekekeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Rättäri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.rattari(at)kekekeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 04578361033
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa on tavoitteena pyrkiä ratkaisemaan kohtaanto-ongelmaa muutamalla valitulla alalla. Toimenpiteenä on kehittää Yritetään yhdessä ry:n Kestävän kehityksen keskukselle toimintamalli, jossa pitkäaikaistyöttömiä valmennetaan:
- havahtumaan omiin kyvykkyyksiinsä kokeilemalla alan työtehtäviä ensin Kestävän kehityksen keskuksella
- parantamaan työelämävalmiuksiaan oppimalla oman itsensä ja muiden työryhmän jäsenten työ – ja viestintätyylejä ja hyväksymällä konkreettisesti ihmisten erilaisuus
- parantamaan osaamistaan työryhmien yhteistyössä ja ymmärtämään omien valintojen vaikuttavuus työuralle
- huomaamaan työmarkkinoiden avoimet työmahdollisuudet ja tutustumaan alan yrityksiin ja työntekoon yritysorganisaatioissa. Ymmärryksen perusteella voi suunnitella työ- ja opiskelu-uraa eteenpäin
- ottamaan haltuun modernit digitaaliset järjestelmät osana työelämän koordinointia, työnjohtoa/työnjakoa ja viestintää
- ymmärtämään vähähiilisten ja hiiltä sitovien toimintatapojen merkitys työelämässä
Työnantajien osalta hankkeella halutaan vaikuttaa rekrytoijien asenteisiin pitkäaikaistyöttömiä kohtaan. Halutaan näyttää ihmisten potentiaali ja saada aikaan hyviä kokemuksia ja pysyviä uusia työsuhteita.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat alle 35-vuotiaat nuoret, työttömät maahanmuuttajat sekä pitkäaikaisesti työmarkkinoilta pois olleet henkilöt. Näille kullekin ryhmälle kohdennetaan 30 % hankkeen paikoista, yhteensä 90 %. Muuta kohderyhmää ovat muut pitkäaikaistyöttömät tai pitkäaikaistyöttömyyden uhkaa kokevat.
Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat työvoimapulaa kokevat työnantajat seuraavilla aloilla
- ravintola ja puhtaanapitoalat
- rakennusala, kiinteistönhoito- ja kuljetusala
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Oulun kaupunki -organisaatio, alueen elinkeinoelämä ja maahanmuuttajatyötä tekevät tahot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 316
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 446
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 310 856
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 752
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 61
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19
Suunniteltu: 170
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 3 |
| Yritetään yhdessä ry:n omassa toiminnassa on vahvana perusarvona kestävä kehitys. Hankkeessa osallistua myös perehdytetään vähähiilisiin toimintatapoihin. Työllistyessään yrityksiin osallistuvat voivat vain rajallisesti vaikuttaa yritysten toimintatapoihin, mutta pystyvät vähähiilisiin ratkaisuihin, jos se ko. yrityksen toiminnassa on mahdollista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 5 |
| Yritetään yhdessä ry:n toiminta keskittyy paljon korjaustoimintaan, tuotteiden elinkaaren jatkamiseen ja hävikkimateriaalien hyödyntämiseen. Hankkeen osallistuvjat tulevat hyvin tutuksi näiden toimintatapojen kanssa ja voivat ottaa opit käyttöön niin omassa elämässään kuin tulevissa työpaikoissaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 5 |
| Kestävän kehityksen keskuksen ravintolatöissä tai kiinteistönhuollon töissä edesautetaan aktiivisestiluonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Kompostointi, vihertyöt ja luonnonhoityöt ovat Yritetään yhdessä ry:n merkittävää työsarkaa. Hankkeen osallistujat tulevat Kestävän kehityksen keskuksen työjakson aikana päivittäisessä työssään tekemään tehtäviä jotka edesauttavat maan rakenteen terveyttä ja kasvuvoimaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 7 |
| Hankkeen henkilöt tulevat hyödyntämään työssään kierrätysmateriaaleja, hävikkimateriaaleja ja huomioimaan jätteen syntymisen minimoinnin. Osallistujat saavat myös perehdytystä vähähiiliseen toimintatapaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hanke ratkaisee kohtaanto-ongelmaa ja tuottaa toimialoille motivoitunutta ja vastuullista työvoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| HAnkkeessa pyritään löytämään osallistujille työuria joissa heillä on hyvät edellytykset menestyä. S | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 6 |
| Hankkeessa pyritään auttamaan osallistujia löytämään itselleen sopivan uran alojen sukupuolettuneesta tilanteesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hankkeessa pyritään löytämään työvoimaa kulttuuritaustoista riippumatta ja auttamaan ihmisiä, niin osllistujia kuin työllistäviä yrittäjiä toimimaan monikulttuurisissa organisaatioissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 6 |
| Hankkeen osallistujille kasvaa hyvä ympäristöosaamisen perusta. Sitä osaamista voi hyödyntää niin omassa arjessa kuin tulevissa työpaikoissa. | ||
Hankkeessa oli tavoitteena pyrkiä ratkaisemaan kohtaanto-ongelmaa muutamalla valitulla alalla. Toimenpiteenä oli kehittää Yritetään yhdessä ry:n Kestävän kehityksen keskukselle toimintamalli, jossa pitkäaikaistyöttömiä valmennetaan. Tavoitteena oli saada heidät havahtumaan omiin kykyihinsä kokeilemalla työtehtäviä ensin Kestävän kehityksen keskuksella sekä parantamaan työelämävalmiuksia vertaisoppimalla ja kehittämällä ihmisten erilaisuuden hyväksyntää. Osaamista pyrittiin parantamaan työryhmissä ja ymmärtämään omien valintojen vaikutus työuralle. Kokemuksen kautta opittiin huomaamaan työmarkkinoiden avoimet työmahdollisuudet tutustumalla työntekoon yrityksissä. Tältä pohjalta voi suunnitella eteenpäin omaa työuraa ja koulutusmahdollisuuksia.
Digitaaliset järjestelmät ovat osa nykypäivän työelämän koordinointia, työnjohtamista ja viestintää, joten niitä täytyy tänä päivänä pystyä ymmärtämään ja käyttämään työssä. Digitaaliset järjestelmät osana modernia työelämän koordinointia sekä viestintä on katsottu aiheiksi, jotka hankkeen kohderyhmässä on aiheellista ottaa haltuun. Vähähiilinen ja hiiltä sitova toimintatapa on osana työelämää.
Työelämän näkökulmasta hankkeella haluttiin vaikuttaa työnantajien asenteisiin pitkäaikaistyöttömiä kohtaan ja haluttiin saada huomaamaan pitkäaikaistyöttömien potentiaali työntekijänä sekä saada hyviä kokemuksia ja pysyviä työsuhteita aikaan.
Valmennuksen tavoitteeksi asetettiin omien kykyjen havaitseminen, työelämävalmiuksien parantaminen, osaamisen parantaminen sekä ymmärrys omien valintojen vaikutuksesta. Lisäksi tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen työmarkkinoiden avoimista työmahdollisuuksista, niiden huomaaminen ja mahdollinen työhön tutustuminen sekä työllistyminen, myös edelleensijoitusta hyödyntämällä.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan vastaamiseksi hankkeen alussa kohderyhmät, joihin kiinnitettiin erityisesti huomiota, olivat rakennus-, kiinteistönhoito- ja ravitsemusala. Näillä aloilla haasteita on ollut mm. ikäjakaumassa, toimintaympäristön muutoksissa, alalta pakenevissa työntekijöissä, alanvaihtamisessa, työkyvyttömyydessä ja tuen tarpeessa. Näihin haluttiin hankkeessa vaikuttaa.
TYÖ-VOIMA-ksi -hankkeen alussa muodostettiin seitsemän työpakettia joiden mukaan hanke toteutettiin:
1. Hankehallinto ja viestintä
2. Rekrymarkkinointi
3. Valmennusmallin pilotit ja käyttöönotto
4. Työnantajayhteistyön käynnistäminen
5. Digiosaamisen ja vähähiilisen toimintamallin perehdyttäminen
6. Metriikan kerääminen ja tiedolla johtaminen
7. Hanketiimin ja työnjohdon osaamisen kehittäminen
Tehdyssä edelleensijoitustyössä ei havaittu ongelmia yritysten asenteissa palkkaamiseen liittyen. Edelleensijoitustyössä on koettu eniten haasteita palkkatukityöllistettyjen työkyvyssä ja työhön sopeutumisessa. Tämä vaikutti, että hankkeen aikana edelleensijoittui 10 henkilöä vaikka alkuperäinen tavoite oli jopa yli 30 henkilöä. Hankkeen tavoite työllistää 30% alle 35 vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia ja pitkäaikaistyöttömiä toteutui -noin 39% kuului tähän kohderyhmään. Maahanmuutajataustaisten työllistämisprosentti jäi tavoitellusta 30%:sta 7%:iin, hanke työllisti heitä 7 henkilöä.
Hankkeessa tutkittiin ja hankittiin työkaluja työkyvyn selvittämiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen aikana havaittiin tarpeita myös osa-aikaiseen edelleensijoitukseen, jolloin työntekijä työskentelisi viikoittain myös tutussa työympäristössä yhdistyksessä ja saisi sekä työnjohdon että oman työyhteisönsä tuen edelleensijoituksen tueksi. Näiden havaintojen vaikutuksesta hankkeen toimintaa muutettiin enemmän valmennuspainotteiseksi, jotta työntekijöiden työelämävalmiuksia saadaan parannettua ja resilienssiä lisättyä.
Hankkeessa pilotoidut hyväksi todetut valmennusmallit jäävät osaksi toimintaa ja parantavat huomattavasti pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien ja työkyvyn kehittymistä ja tukemista sekä resilienssin lisääntymistä. Erilaisten tiimien kautta työntekijät ovat saaneet enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia. Myös valmentavan johtamisen pilotti osoitti, että ratkaisukeskeisellä valmentavalla otteella on merkittävä vaikutus esihenkilön ja työntekijän yhteistyöasenteeseen. Esihenkilöraporttien avulla pystytään reagoimaan nopeasti rekry tarpeisiin, kehitettäviin asioihin ja kohteisiin, poissaoloihin, osaamisen kehittämisen tarpeisiin ym. Tämä lisää huomattavasti vaikuttavuutta työntekijän näkökulmasta ja tuo ammattimaisen otteen myös työnantajan näkökulmasta. Asioista keskustellaan nykyään paljon enemmän.
Hanke toimi hyvänä pilottina toiminnan kehittämiseen monin tavoin ja hyvänä ponnahduslautana jatkaa kehittämistä päivittäisessä toiminnassa ja muissa tulevissa hankkeissa. Hankkeessa opittiin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin ratkaisukeskeisellä ja kehittävällä otteella panikoimisen sijaan. Oma toimintamme on vahvistunut ja ammattimainen ote kehittynyt.
Jatkoaikaa hankkeelle haettiin 2 kk 31.10.2023 saakka. Palkkatukiuudistus hidastutti rekrytointia ja edelleensijoitusta sekä vaikeutti edelleensijoittamista.
Muutoshakemuksella turvattiin työllistämistä edistävän toiminnan toteutumista ja näin tarvittavan työtaidon ja ammattitaidon lisäämistä. Muutoksella turvatiin työhön tarvittavat riittävät työvälineet ja työvaatetus sekä turvavarustus. Jatkoaikaan sisällytettiin kokeiluja vielä erilaisista valmennusmalleista lisätäksemme työntekijöiden resilienssiä. Jatkoajan myötä hankkeen työllistämistavoite 170 henkilöä saatiin toteutumaan. Yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttivat hankkeen toteuttamiseen. Koronan tuomat työsuhdannemuutosten vaikutukset jatkuvat edelleen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota ja energiakriisi ajoi mm. rakennusalan ja muita aloja ahdinkoon. Palkkatukiuudistus oli heikentää palkkatukea voimakkaasti kolmannelta sektorilta 2022-2023. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä poliitikkojen avulla saimme palkkatuen jatkumaan. Tähänkin taisteluun meni aikaa. Hyvinvointialueiden muodostuminen vaikutti asiakasohjaukseen TE-palveluiden henkilökunnan muutoksissa -työntekijöiden oma-ohjaajat muuttuivat ja muutoksessa meni aikaa saada uusi ohjaaja. Hankkeen henkilöstöresursseissa tapahtui arvaamattomia muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat hankkeen toteuttamiseen. Työnantajayhteistyö ei edennyt alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Suuri vaikutus tähän oli palkkatukiuudistuksella, ja varsinkin palkkatukiuudistuksesta aiheuttaneella epätietoisuudella.
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi työhyvinvointikyselyä. Viimeisimpään kyselyyn osallistui 116 henkilöä. Digitalisaation käyttöönoton vaikutuksesta kyselyyn osallistui paljon enemmän henkilöitä kuin yleensä (vuonna 2021 osallistui 40 hlö kyselyyn). Kyselyyn vastanneista 94 % koki työpaikan ilmapiirin hyväksi. 95% vastaajista koki työn Kekellä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Kaikki olivat sitä mieltä, että palvelemme asiakkaita hyvin.
Hankkeen aikana toteutetuista valmennuksista ja piloteista on kysytty osallistujilta palautetta osin suullisesti ja osin kirjallisesti. Näistä saatu palaute on ollut (muutamaan osallistujaa vaille) positiivista ja niillä on koettu olevan vaikutusta hyvinvointiin ja työkykyyn. Valmennusmalleihin haettiin tukea piloteista ja lyhytvalmennuksista mm. Toiminnallisen tasapainon menetelmä (Toivo-menetelmä), Voi Paremmin -valmennus, lyhytvalmennukset (Hälsa), lähivalmennus- ja työnohjauspilotit.