|
|
|
Hankekoodi: S22748
Hankkeen nimi: JALAS – Jaksamista lastensuojelutyöhön Pohjois-Pohjanmaalla, esiselvityshanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 28.2.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0243004-7
Jakeluosoite: PL 365
Puhelinnumero: 0503125611
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.odl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisu Kaikkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisu.kaikkonen(at)odl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125611
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaalipalveluja uhkaa työvoimapula. Yksi haastavimmista alueista on lastensuojelu, jossa erityisenä haasteena on työntekijöiden sitoutumattomuus ja jatkuva vaihtuminen. Ilmiön takana voi olla työhyvinvointiin, kuten työuupumukseen liittyviä tekijöitä. Lastensuojelussa työskentelevät ovat tutkimusten mukaan erityisen alttiita työuupumukselle.
Riittävä palautuminen on yksi keskeinen työuupumusta ehkäisevä tekijä. Omilla elin- ja toimintatavoilla on keskeinen merkitys jaksamiselle ja työstä palautumiselle. Aiemmissa lastensuojelua sivuavissa katsauksissa hyvin vähäiseen rooliin on jäänyt pohdinta siitä, miten työntekijä voisi omalla toiminnallaan edistää työhyvinvointiaan. Lastensuojelun työntekijäresurssi laitoshoidossa on haastava ja jopa erilaiseen työhyvinvointia edistävään toimintaan työajan irrottaminen on vaikeaa.
Tämän esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää Pohjois-Pohjanamaalla lastensuojelussa työskentelevien työntekijöiden kokemusten pohjalta työhyvinvoinnin nykytila, työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät tarpeet ja luoda alustava malli työhyvinvoinnin edistämisen kehittämisestä. Mallissa huomioidaan myös työnantajan näkökulma asiaan. Pääpaino tarkastelussa on elintavoissa, voimavarojen vahvistamisessa ja niissä mielen hyvinvointia tukevissa tekijöissä, jotka edistävät palautumista ja ehkäisevät työuupumusta.
Esiselvityshanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.3.2022-28.2.2023 välisenä aikana. Päätoteuttajana toimii Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr. ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.
Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelussa työskentelevät työntekijät (pl kuntien työntekijät). Pohjois- Pohjanmaan lastensuojelualan toimijat (pl kunnat).
Hanke on esiselvityshanke ja tässä vaiheessa välillisiä kohderyhmiä ei ole.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 93 645
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 82 794
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 103 493
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 501
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Vaala, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 16
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Esiselvitys perustuu pitkälti sähköisten alustojen kautta tehtäviin tietohakuihin sekä kyselyihin ja raportointiin. Työpajoja järjesteteään yhteisen kehittämisen merkeissä etänä, hybridinä ja livenä. Niiden vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen on neutraali. Päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2015 standardin vaatimusten mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankeen vaikutus on neutraali. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutus on neutraali. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutus on neutraali. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutus on neutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke on esiselvityshanke ja erityisesti hankkeessa syntyvä jätteiden määrä on erittäin vähäinen. Esiselvityksessä myös materiaalien määrä on vähäinen. Näin ollen vaikutus on neutraali. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutus on neutraali. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Esiselvityksen tavoitteena on nostaa esille asioita, joita kehittämällä lastensuojelun laitoshoidon veto- ja pitotekijöitä voidaan kehittää henkilöstön hyvinvointia kehittämällä. Jo hankkeen aikana voi syntyä oivalluksia kestävän kehityksen pohjalta tapahtuvasta hyvinvoinnin kehittämisestä. Vaikutukset voivat vahvistua myöhemmin esiselvityksen johdosta käynnistyvistä kehittämistoimista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Esiselvityshankkeessa pilotoidaan verkossa ja digitaalisilla välineillä ja alustoilla tapahtuvaa ohjausta ja valmennusta. Tästä voi syntyä uusia palveluntuottamisen ja -toteuttamisen malleja lastensuojeluun. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Esiselvityshankkeessa vaikutus on neutraali. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen päätavoite on hyvinvoinnin edistäminen. Esiselvityksessä pyritään pääsemään lastensuojelun henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ydinasioihin, jota myöhemmin tämän selvityksen pohjalta lähdetään kehittämään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tämä hanke kohdistuu tasa-arvoisista kaikkiin lastensuojelun laitoshoidossa työskenteleviin, päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Tällä hetkellä lastensuojelun henkilöstön mahdollisuudet osallistua työhyvinvointia tukevan toimintaan osin myös työajalla vaikuttavat resurssipulan vuoksi heikolta. Kehittämällä ratkaisuja yhdessä työnantajan kanssa, edistetään samalla myös yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
Lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevät työntekijät kokevat työhyvinvointia vakavasti uhkaavia kuormitustekijöitä ja riski työssä uupumiseen on erittäin suuri. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla lastensuojelussa työskentelevien työntekijöiden kokemusten pohjalta työhyvinvoinnin ny-kytila, työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät tarpeet huomioiden myös työnantajan näkökulma asiaan. Esiselvityshankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla lastensuojelun sijaishuollon työhyvinvoin-tia voidaan tukea työntekijän omaa roolia vahvistamalla.
Työhyvinvointikyselyiden tulokset, hankkeessa toteutettujen pilottien kokemukset ja saatu palaute osoit-tavat, että lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistävälle toi-minnalle on tarvetta. Tulosten mukaan työntekijät ja esihenkilöt kuormittuvat työssään ja omiin saavu-tuksiin ja työsuorituksiin ei olla tyytyväisiä. Työntekijöiden ja esihenkilöiden unettomuus ja unen laadun heikkeneminen sekä palautuminen työvuoroista on huolestuttavaa ja kertoo työkuormituksesta. Työnte-kijät kertovat tarvitsevansa vertaistuellista keskustelua, jossa vaihdetaan yhdessä kokemuksia ja ajatuksia työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Tulosten mukaan työntekijät hyötyvät myös neuvonnasta ja ohjaukses-ta terveellisen ravitsemuksen, liikkumisen lisäämisen sekä unen ja työstä palautumisen näkökulmista. Työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen on tärkeä kohdistaa huomiota, jotta lastensuojelussa työskentelisi sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä.
Esiselvityshankkeessa kehitettiin lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisen malli Tie hyvinvointiin. Menetelmän avulla työntekijöitä voidaan tukea terveellisten elintapojen edistämisessä, voimavarojen vahvistamisessa sekä mielen hyvinvointia tukevissa tekijöissä, jotka edistävät palau-tumista ja ehkäisevät työuupumusta.