Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22752

Hankkeen nimi: Kiva digi - Kiertotaloudella vaikuttavaa digiohjausta

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0809814-5

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 11 C 42-45

Puhelinnumero: 0407451505

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.kierratyskeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Chantal Romi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ympäristöasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: chantal.romi(at)kierratyskeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349404

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatio on harpannut vauhdilla eteenpäin vallitsevan Korona-pandemian myötä. Samaan aikaan kun työssäkäyvien digitaidot kehittyvät etätyössä, pitkäaikaistyöttömyys on sitkostunut. Pitkäaikaistyöttömät ovat vaarassa jäädä osaamisen kehittämisen reunamille.

Sitra on arvioinut, että yli miljoona suomalaista tulisi uudelleen kouluttaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Sitran Osaamisen aika -projekti tuotti Millä hinnalla -julkaisun, jossa korostetaan välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen tärkeyttä.

Kokemuksemme mukaan digitaaliset taidot kehittyvät parhaiten, kun niitä yhdistetään oppimisen pelillistämiseen ja konkreettiseen aiheeseen, joka kiinnostaa osallistujaa. Hienoa on, että digitaidot voi oppia lähes kuka tahansa, jos suhtautuu teknologiaan positiivisesti. Ympäristöteot kiinnostavat aidosti ihmisiä taustasta ja tulotasosta riippumatta, sen voimme yli 30 vuoden kokemuksella sanoa. Kaikki voivat myös toimia ympäristön kannalta kestävällä tavalla lähtökohdista riippumatta.

Tässä hankkeessa kehitämme henkilöstön digitaitoja ja ympäristöosaamista. Tuloksena syntyy malli, jolla sekä ympäristövastuu että digitaidot tuodaan osaksi arkea. Tästä yhdistelmästä on useita hyötyjä: henkilöiden ympäristötyön valmiudet kehittyvät samalla kun digivalmiudet kehittyvät, ja kynnys tarttua digitaalisiin välineisiin madaltuu. Mallia testataan järjestämällä koulutustilaisuuksia erilaisille kohderyhmille digitaalisista ja ympäristöasioista.

Hankkeessa painopiste on haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien osaamisessa ja sitouttamisessa sekä eriarvoisuuden vähentämisessä ja oppimisympäristöjen kehittämisessä tukemaan toimintaa jatkossa. Pääasiassa pilotoimme toimintoja kierrätyskeskuksessa, mutta malli tulee olemaan skaalattavissa muihin organisaatioihin. Kierrätyskeskuksessa tavoitamme kohderyhmää sekä työnhakijoina että asiakkaina. Siten saamme monipuolisen näkemyksen toimintamallin käyttämisestä organisaatioissa erilaisille kohderyhmille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Perinteisesti osaaminen on kertynyt heille, joilla on jo entuudestaan paljon koulutusta. Reilu siirtymä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta vaatii elinikäistä oppimista ja sitä ettei ketään jätetä ulkopuolelle. Vaikeimmassa työmarkkina-asemassa ovat ilman koulutusta tai työkokemusta olevat alle 30-vuotiaat nuoret, yli 54-vuotiaat ikääntyneet työntekijät sekä heikon kielitaidon omaavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hanke toteutetaan ensisijaisesti juuri heitä varten.

Kiva digi -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka voivat olla maahanmuuttajia, osatyökykyisiä tai nuoria. Hankkeella tavoitetaan yli 200 Kierrätyskeskuksessa työllistettyä työllistä, joilla on taustalla haasteellinen työmarkkinatilanne. Kierrätyskeskus työllistää vuodessa noin 1000 henkilöä, joista osa on palkkatuetuilla työsopimuksilla ja osa työkokeilijoita, harjoittelijoita yms.

Tämän hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on haasteita digitaalisen osaamisen kanssa. Kohderyhmä pyritään pitämään mahdollisimman heterogeenisenä, jotta saadaan kokemusta toimintamallin toimivuudesta erilaisilla ryhmillä kuten maahanmuuttajilla ja nuorilla. Työllisyyden haasteellisuus koskee monipuolisesti erilaisen taustan omaavia henkilöitä ja onkin tärkeä muistaa, että esim. maahanmuuttajien taustalla voi olla jo valmiiksi paljon taitoja ja osaamista, jota voidaan hyödyntää mm. vertaisoppimisessa.

Tämän lisäksi hankkeessa järjestetään digi/ympäristöosaamista lisääviä tilaisuuksia henkilöille, jotka eivät ole Kierrätyskeskuksessa työsuhteessa. Näiden henkilöiden kautta testataan toimintamallin toimintaa niillä, joilla osallistuminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, sillä silloin voimme varmistaa, että se on kutsuva ja kiinnostava kaikille ja erityisesti vähentää eriarvoistumista yhteiskunnassa.

Digitaaliset taidot ovat pääkohderyhmän jatkotyöllistymiselle usein kriittinen edellytys. On arvioitu, että lähitulevaisuudessa valtaosa ammateista on sellaisia, joissa tarvitaan digitaalisia taitoja. Osalla ihmisistä taidot ovat jo hyvin kehittyneet, kun taas osa vasta pohtii, mitä ne sellaiset taidot ylipäänsä ovat. Hanke tukee kohderyhmän jatkopolkuja lisäämällä näitä valmiuksia, jotta työhönvalmennus ja koulutusorganisaatiot voivat parhaalla tavalla auttaa henkilöitä eteenpäin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset eli työnantajat sekä työllisyyspalvelujen tarjoajat. Heille Kiva digi -hanke rakentaa toimintamallia siitä, miten digitaalisia taitoja voidaan harjoitella samalla, kun opitaan kiertotaloudesta ja ympäristönäkökulmista, jotka vaikuttavat elämäämme tulevaisuudessa entistä enemmän. Nykyisin digitaaliset taidot ovat osa työelämää mm. epävirallisten ja virallisten digitaalisten tiedotuskanavien käytön vuoksi ja on tärkeää, että näiden välillisten kohderyhmien tarpeet tulevat huomioiduksi mallin rakentamisessa. Sosiaalinen media on osa opetusta muiden digitaitojen lisäksi ja vaadittavia digitaitoja onkin reflektoitava yhdessä yritysten kanssa, jotta digiosaaminen vastaa yritysten tarpeita. Vain siten voimme saada mallista oikeasti levitettävän ja hyödyllisen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 248

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 621

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 560

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 527

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 285

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on varsin moninaisesti läsnä hankkeessa. Alojen ja ammattien sukupuolen mukainen segregaatio korostuu sekä digiosaamisessa että ympäristöosaamisessa. Digitaalisten taitojen puute ei katso sukupuolta mutta yleisesti ottaen teknologian parissa työskentelee enemmän miehiä kuin naisia. Ympäristöosaaminen ja kaupan alan osaaminen keskittyy yleensä naisille, mikä näkyy työllistymisessä ja jatkopoluissa. Toisaalta miehiä on enemmän pitkäaikaistyöttömien joukossa kuin naisia. On kuitenkin tärkeä pyrkiä näistä näkökulmista huolimatta tarjoamaan osaamisen kasvattamista henkilöille sukupuolesta riippumatta ja siten hanke lisää sukupuolien välistä tasa-arvoa. Hankkeen toteutuksessa on huomioitava, että edellisistä näkökulmista johtuen mikään yksittäinen sukupuoli ei painotu toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma pyrkimällä hakemaan hankkeeseen miehiä, naisia ja muun sukupuolisia. Hankkeessa ei ole todennäköisesti vaikeuksia tavoittaa kaikkia sukupuolia osallistujiksi. Hankkeen viestinnässä pyritään sukupuolineutraaliin lähestymiseen. Erityisesti kuvamateriaalien valinnassa ja sanoituksissa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Esimerkiksi: TietoEvryn hakuteksteissä tekemiä muutoksia voidaan myös testata tässä hankkeessa. Hankkeessa houkutellaan erityisesti miehiä mukaan, koska on huomattu, että naiset osallistuvat helpommin koulutuksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke sivuaa sukupuolten välistä tasa-arvoa mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Kierrätyskeskuksen missio on luonnonvarojen säästäminen. Vuonna 2019 luonnovaroja säästettiin 56 000 kg ja tavaroita ohjattiin uudelleenkäyttöön 4,3 miljoonaa kappaletta. Osaamisen lisääntyminen tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä ja vähentää jätteen määrää merkittävästi. Oma digiosaaminen kytketään osaksi työtä ja kiertotalouden onnistuminen tehostuu. Osaamisen laajetessa vaikutukset kertautuvat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Työelämän ja arjen ympäristötaitojen oppiminen ja digitaitojen harjautuminen tehostaa myös ilmastoon vaikuttavien tekojen tiedostamista ja järkevämpiä valintoja niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Kiertotaloustoiminta vähentää suoraan hiilidioksidipäästöjä sillä materiaalien prosessointiin sitoutunut energiaresurssi saadaan paremmin hyödynnettyä. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kiertotaloustoiminta on ympäristönsuojeluteko, sillä materiaaleissa olevaa käyttöarvoa saadaan hyödynnettyä pitempään, jolloin uusia raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Luonnon monimuotoisuutta vaarantava neitseellisten raaka-aineiden hankinta vähenee. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kiertotaloustoiminnan tehostaminen paremmilla digitaidoilla vaikuttaa jo suoraan säästettyihin materiaalivarantoihin sekä sitä kautta on käytännölinen teko pinto- ja pohjavesien sekä maaperän ja ilman suojelemiseksi. Nämä säästöt voidaan laskea osana luonnonvarasäästöä joka vuosi. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Lisääntyvä digiosaaminen ja ympäristöosaaminen parantavat suoraan materiaalien käyttöä ja vähentävät jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella on vähäinen vaikutus uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Ympäristökoulutuksessa lisätään myös osaamista energian käytöstä ja sen vaikutuksesta työympäristössä sekä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke tulee kehittämään tarjolla olevan työvoiman osaamista kestävässä kehittämisessä ja digitaidoissa. Siten tulevien työntekijöiden valmiudet parantaa yritysten ympäristötoimintaa kasvavat merkittävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen osallistujien osaamista omasta ja yrityksen vaikutuksesta liikkumisen ja logistiikan ympäristövaikutuksiin lisätään osana digikoulutusta. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Digitaitojen lisääminen tulee mahdollistamaan elinikäisen oppimisen osallistujille tulevaisuudessakin. Se lisää hyvinvointia sekä osallisuuden tunnetta ja taitoja tässä hetkesää.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistämään tasa-arvoa tarjoamalla monipuolisesti uusia taitoja kaikille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hanke vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Digitaitojen puute on yksi suurista eriarvoistavista asioista nyky-yhteiskunnassa ja tämä hanke tulee lisäämään yhdenvertaisuutta ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja digivälineillä. Meillä on visuaaliset materiaalit, hankkeessa käytetään selkokieltä ja työpari-työskentelyä, jotka edistävät kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Yhteistyö ja vertaisoppiminen lisäävät osallistujien valmiuksia eri kulttuurien kohtaamiseen ja yhteistyöhön yhteisen oppimisen parissa. Vaikutukset ovat kuitenkin erittäin pieniä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke vaikuttaa suoraan ympäristöosaamisen kasvamiseen ja hankkeen toimenpiteisiin osallistujien taitoihin edistää ympäristöasioita yrityksissä ja omassa elämässä digivälineiden avulla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tässä hankkeessa olemme kehittäneet henkilöstön digitaitoja ja ympäristöosaamista. Tuloksena syntyi malli, jolla sekä ympäristövastuu että digitaidot tuodaan osaksi arkeamme. Tästä yhdistelmästä on useita hyötyjä: henkilöiden ympäristötyön valmiudet kehittyvät samalla kun digivalmiudet kehittyvät, ja kynnys tarttua digitaalisiin välineisiin madaltuu. Mallia testattiin järjestämällä koulutustilaisuuksia erilaisille kohderyhmille digi- ja ympäristöasioista.

Hankkeessa painopiste oli haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien osaamisessa ja sitouttamisessa sekä eriarvoisuuden vähentämisessä ja oppimisympäristöjen kehittämisessä tukemaan toimintaa jatkossa. Pääasiassa pilotoimme toimintoja Kierrätyskeskuksessa, mutta malli on skaalattavissa myös muihin organisaatioihin. Kierrätyskeskuksessa tavoitimme kohderyhmää sekä työnhakijoina että asiakkaina. Siten saimme monipuolisen näkemyksen toimintamallin käyttämisestä organisaatioissa erilaisille kohderyhmille.