Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22753

Hankkeen nimi: Muutoskyvykkyyttä muotoilusta - palvelumuotoilukoulutus matkailu- ja ravintola-alan yrittäjille

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Drake

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.drake(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503275659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa on kyse matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelumuotoiluosaamisen kasvattamisesta Uudenmaan alueella. Hanke lisää mara-alan yritysten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin, asiakkaiden tarpeisiin ja toimintaympäristöihin erityisesti toivuttaessa Covid19-epidemiasta, josta erityisesti mara-ala on kärsinyt raskaasti (Helsingin sanomat 28.2.2021, Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, Visit Finland 2020).


Hankkeen tavoitteena on nostaa koronapandemian aikana kärsineiden matkailu –ja ravintolatoimijoiden johdon ja henkilöstön ammattitaitoa kohdata yllättäviä kriisejä ja muutostilanteita sekä ennakoida tulevaisuuden asiakastarpeita ja alan muutoksia. Palvelumuotoilun koulutuksen avulla yritys voi luoda parempia asiakas- ja työntekijäkokemuksia sekä uusia innovatiivisia palvelutuotteita- ja liiketoimintamalleja. Hankkeen aikana tarjotaan paitsi palvelumuotoilukoulutusta, myös vertaistukea ja asiantuntija-apua oman palvelumuotoiluprosessin läpiviemiseen omassa yrityksessä.


Hanke on ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” toimintalinjan 9 REACT-EU mukainen ja keskittyy erityisesti mikro- ja pk-yritysten sekä niiden henkilökunnan kyvykkyyteen sopeutua sekä hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista koulutuksen, vertaisoppimisen ja konkreettisen kehittämistehtävän kautta, jolla vastataan pandemian yllättävän muutoksen aiheuttamaan kriisiin. Hanke vastaa Uudenmaan alueen strategisiin painopisteisiin, sillä hankkeessa pureudutaan menestyvään ja vastuulliseen bisnekseen sekä toteutetaan ilmastoviisaan ja monimuotoisen maakunnan mukaisia toimenpiteitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän hankkeen kohderyhmät ovat

- uusimaalaiset matkailu- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yritykset kuten hotellit, kahvilat, ravintolat, ohjelmapalveluyritykset sekä kulttuuri-, liikunta-, kauppa- ja elämyskeskukset sekä tapahtuma-ala.

- Yhteiskehittämisprosessiin sitoutetaan palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti mara-alan yrityksen sekä johto että henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten palveluita käyttävät alueen paikalliset asukkaat sekä kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. Uusien palveluinnovaatioiden syntyminen lisää alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja myös verotuloja. Palvelumuotoilun työkaluin voidaan vastata myös alaa koskevaan työvoimapulaan kasvattamalla yritysten työntekijävetovoimaa. Välillisesti hankkeella on siis vaikutuksia myös alan potentiaaliseen työvoimaan.

Muita hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Haaga-Helian opiskelijat, joiden osaaminen ja asiantuntijuus lisääntyvät. He ovat tulevaisuuden mara-alan kehittäjiä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut mara-alan yritykset ja toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua avoimesti saatavilla olevaa materiaalia

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 909

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 599

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 387

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 157 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Hanko, Vantaa, Pornainen, Espoo, Kirkkonummi, Järvenpää, Lohja, Askola, Hyvinkää, Vihti, Porvoo, Pukkila, Myrskylä, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Kerava, Raasepori, Mäntsälä, Helsinki, Kauniainen, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm. seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla voimakkaammin kuin miesten työttömyys (32,2). Naisten osuus marata-alalla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, mikä on huomionarvioista pitkittyneen koronakriisin aiheuttamassa, erityisesti palvelusektorin työllisyystilanteeseen negatiivisesti vaikuttavassa tilanteessa. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteessa, mikä vaikuttaa osaltaan naisten työttyömyyden kasvuun. Miesten näkemys sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta erittäin hyvin työpaikoilla on myönteisempi (50 %) kuin naisten (43 %). Kolme neljästä palkansaajasta on sitä mieltä, että työpaikalla naisten ja miesten on yhtä helppoa edetä urallaan. 2/3 palkansaajasta kokee esimiehen kohtelevan naisia ja miehiä tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämisohjelma kohdistuu ensisijaisesti yrityksiin ja niiden palvelujen kehittämiseen. Hankkeessa, koulutuksen kautta, pyritään varmistamaan naisten työelämässä pärjääminen ja mahdollisuudet etenemiseen uralla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeessa lisätään osallistujien osaamista vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämisen saralla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä huomioidaan hankkeessa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista kestävien ja ilmastoystävällisten toimintatapojen huomioimisessa osana liiketoimintansa kehittämistä sekä siitä viestimisestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Kestävyysosaamisen lisääntyminen vaikuttaa matkailussa syntyvien materiaalien ja jätteiden taloudellisesti kestävään käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hanke keskittyy alueen mikro- ja pk-yrityksiin ja niiden kasvun tukemiseen. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä lisäämällä osaamista mara-alalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hanke edistää osaamista mara-alalla, joka lähtökohtaisesti tuottaa aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osaamisen kehittäminen ja työllisyyttä tukevat toimet luovat hyvinvointia sekä lisäävät tuottavuutta niin yksilö-, yritys- kuin kansallisella tasolla. Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointis ja parantaa yritysten tuottavuutta. Hanke vastaa näin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi hyvinvointi- ja elämyspalvelut lisäävät tutkitusti kuluttajien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hanke edistää tasa-arvoa lisäämällä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden osaamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Koulutusmalli on tasapuolisesti kaikkien alalla toimivien ja alalle haluavien saavutettavissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 8
Vastuullisen liiketoiminnan osaajat jalkauttavat ympäristötietoutta yrityksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kun koronapandemia kuritti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa, yritykset joutuivat sulkemaan ovia ja työntekijöitä lomautettiin. Tällöin yritykset olivat uudenlaisen tilanteen edessä; miten turvata palvelut asiakkaille, säilyttää työpaikat henkilökunnalle ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja kannattavuus? Tämän haasteen voittamiseksi syntyi hanke: Muutoskyvykkyyttä muotoilusta. Tavoitteeksi asetimme kouluttaa yrityksille palvelumuotoiluosaamista, sillä sen avulla voidaan uudistaa toimintatapoja ja kehittää palveluja ja reagoida muutoksiin nopeasti, ketterästi ja asiakaslähtöisesti. Koulutuksen suunnittelun taustalla oli hankkeen alussa tehty tarvekartoitus. Jos koulutetaan palvelumuotoilua, on koulutus myös rakennettava palvelumuotoilun menetelmin. Näin se vastaa aidosti kohderyhmän tarpeisiin. Selvitimme asiakaskohderyhmiä ja haastattelimme heitä sekä teimme alan haasteista ja mahdollisuuksista nykytilakartoituksen. Asiakasymmärryksen avulla havaitsimme, että opiskelun tulisi olla kevyttä ja sopia kiireiseen arkeen.
Hankkeessa koulutimme palvelumuotoilun prosessia ja menetelmien hyödyntämistä kehittämistyössä. Palvelumuotoilun avulla rakensimme koulutukset niin, että niiden sisältö tukee muutoskyvykkyyttä: osallistujat kokeilivat uutta kehittämisen tapaa pienimuotoisesti omassa kehittämishankkeessa, koulutusympäristö oli turvallinen ja koulutuksen pääpaino oli yhteisöllisessä oppimisessa, sparrailussa ja vertaistuessa. Näin osallistujat saivat omaan kehityshankkeeseensa tukea ja kehitysehdotuksia muilta.
Tarjosimme osallistujille mukavan irtioton työn rutiineista ja tilaisuuden pohtia yrityksen tulevaisuutta sekä parempia asiakaskokemuksia iltapäiväkahvin lomassa. Löysimme hankkeen aikana kaksi tehokasta, keskenään hieman erilaista, työpajoista ja itseopiskelumateriaalista koostuvaa toteutustapaa, joissa on omat vahvuutensa:
Toteutustapa 1. Useille yrityksille yhteinen koulutus ja työpajat
Monialainen joukko alojensa ammattilaisia kokoontui yhteen oppimaan palvelumuotoilua ja konkreettisesti viemään omaa kehitysprojektiaan eteenpäin. Osallistujat saivat toisiltaan vertaistukea ja vahvistusta, että heidän kehitysprojektinsa ja ratkaisunsa vaikuttaa toimivalta.
Toteutustapa 2. Yrityksen sisäinen koulutus
Yrityksen sisäinen koulutus taas tarjosi henkilökunnalle mahdollisuuden kerääntyä yhteen ja pysähtyä tutkailemaan palveluaan ja sen kehittämistä kouluttajiemme fasilitoimana. Fasilitointi ohjasi keskustelijoita löytämään yrityksen ja sen henkilöstön vahvuuksia ja luovuutta. Henkilökunta keskusteli keräämästään asiakasymmärryksestä, kiteytti olennaisimman ja tunnisti sen pohjalta haasteen, johon ideoivat ratkaisuja.
Yksi tärkeimmistä anneista hankkeen koulutuksen osallistujille oli se, että he löysivät arkeensa luovuuden ja innostuksen sekä oppivat ottamaan muotoiluajattelun osaksi arkeaan. Osallistujat ovat myös sanansaattajia, jotka vievät palvelumuotoiluymmärrystä myös johdolle ja vaikuttavat sitä kautta organisaationsa muutoskyvykkyyteen. Tavoite on, että kehitystyö jatkuu tapana toimia yrityksen arjessa.
Koulutuksesta ja hankkeen loppuseminaarista saimme erittäin hyvää palautetta. Erityistä kiitosta annettiin hankkeen palvelumuotoilukouluttajille asiantuntijuudesta ja innostamisesta.
Hankkeessa tuotettiin runsaasti koulutusmateriaalia mm. koulutus- ja fasilitointivideoita opiskelijoiden käytettäväksi ja opiskelun tueksi. Videot löytyvät YouTubesta. Hankkeen lopputuloksena tuotettiin kaikille avoin ja saavutettava opas, näin teet palvelumuotoilusta arkea. Opas löytyy Haaga-Helian eSignals alustalta. Oppaan liitteeksi kehitettiin tarinallistamistyökalu.