Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22754

Hankkeen nimi: Digitaidoilla työelämään - maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen palvelualoille

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Integrify ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2868613-9

Jakeluosoite: Hietaniemenkatu 7A, 3rd floor

Puhelinnumero: +358505650448

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki Finland

WWW-osoite: https://www.integrify.io/academy

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Daniel Rahman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: daniel.rahman(at)integrify.io

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505650448

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on koronapandemiasta kärsineiden nuorten maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen erityisesti palvelualalla parantamalla heidän työnhaussa ja työelämässä tarvittavaa digitaalista osaamista Uudellamaalla maahanmuuttajataustaisten työttömien työnhakijoiden määrä on noussut huimat 57% edellisvuoteen nähden (TEM 2.3.2021). Samalla koronapandemian kiihdyttämä digiloikka yrityksissä on johtanut tilanteeseen jossa digitaaliset taidot ovat entistä tärkeämpi työllistymisessä palvelualalle. Hankkeessa yhdistyvät tavoitteellinen digitaalisten taitojen opettelu, työnhaun tuki sekä henkilökohtainen mentorointi kokonaisuudeksi jonka avulla nuoret maahanmuuttajat saadaan työllistettyä.
Hankkeen kohderyhmä:
Nuoret maahanmuuttajat jotka ovat työttöminä, lomautettuina tai työttömyysuhan alla johtuen koronapandemian aiheuttamista elinkeinoelämän muutoksista ja haasteista.
Kohderyhmänä ovat erityisesti palvelualalla työskentelevät maahanmuuttajat.


Hankkeen toimenpiteet:

Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen työpakettiin. Hankkeen toimenpiteillä edistetään kokonaisvaltaisesti nuorten maahanmuttajien työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen oppimista tavoitteena heidän työllistyminen.

Työpaketti 1: Nuorten maahanmuuttajien avustaminen työnhaussa neuvomalla heitä digitaalisissa ympäristöissä ja etänä tapahtuvaan työnhakuun ottaen huomioon suomalaisille työpaikoille ominaisen konservatiivisen työnhakukulttuurin. Kokonaisuuteen kuuluu koulutus- , neuvonta sekä luentotapahtumia.

Työpaketti 2: Digitaalisten työelämätaitojen opetusta maahanmuuttajille tavoitteena kartuttaa maahanmuuttajien osaamista palvelualoilla tapahtuvan digiloikan vaatimuksia vastaavaksi. Työpaketissa keskitytään työpaikoilla jo olevien yleisten digitaalisten työkalujen hallintaan, tietoturvaan sekä digitaalisten konseptien ja sanaston oppimiseen. Opetus tapahtuu mm. webinaarien, työpajojen ja kyselytuntien avulla.

Työpaketti 3: Digimentorointi. Nuorten maahanmuuttajien mentorointi digitaalisten taitojen oppimisen sekä työnhakuun liittyvien teemojen parissa. Mentoroinnissa otetaan huomioon digitaalisten taitojen lisäksi suomalainen työkulttuuri, sen erityispiirteet ja maahanmuuttajien integroitumisen edistäminen suomalaisiin työpaikkoihin.

Työpaketti 4: Yhteistyö yritysten kanssa. Hankkeessa luodaan yhteyksiä erilaisten palvelualojen yritysten ja maahanmuuttajien välille järjestämällä vierailuja yrityksiin sekä kutsumalla yritysten edustajia hankkeen tapahtumiin puhumaan.

Työpaketti 5: Hankehallinto

Hankkeen tulokset:

Lyhyellä aikavälillä hankkeeseen osallistuneet oppivat uusia työelämässä tarvittavia digitaalisia taitoja ja heidän työmarkkina-asemansa paranee. Hankkeen tuloksena maahanmuuttajat ovat digitaalisten taitojen suhteen tasa-arvoisemmassa asemassa kantaväestöön nähden kuin aikaisemmin. Koronapandemiasta aiheutuneet ongelmat työllistymisessä ja hyvinvoinnissa jäävät lyhyiksi. Pitkällä aikavälillä osallistuja ovat päässeet kiinni työelämään ja ja siellä tapahtuvaan digiloikkaan. Tämä pidentää heidän työuriaan ja näkyy integroitumisena suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajista tulee aktiivisia toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa. Pidemmällä aikavälillä lisääntyneet digitaaliset taidot edesauttavat koko yhteiskunnan digitalisoitumista.

Hankkeen tärkeimpänä mittarina pidetään työllistyneiden maahanmuuttajien lukumäärää. Hankkeen tuloksia mitataan myös tekemällä osallistujille kartoitus heidän taidoista hankkeen alussa sekä hankkeen päätyttyä.

Hankkeen suunnittelussa on huomioitu horisontaaliset periaatteet. Hankkeessa on tiedostettu maahanmuuttajataustaisten naisten heikompi työmarkkina-asema suhteessa maahanmuuttajataustaisiin miehiin ja tämän takia hankkeessa kiinnitetään huomiota naisten rohkaisemiseksi osallistumaan digitaalisten taitojen opetteluun. Hanke edistää yhteiskunnan ja Uudenmaan siirtymistä digitalisaation kärkimaakunnaksi kehittämällä Uusimaalaisten maahanmuuttajien digitaalista osaamista ja tätä kautta edistää myös tavoitetta vähähiilisyyteen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tarjoamalla maahanmuuuttajille englanninkielistä koulutusta ja ottamalla huomioon heidän erityiset haasteet työllistymisestä sekä edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuoret maahanmuuttajat jotka ovat työttöminä, lomautettuina tai työttömyysuhan alla johtuen koronapandemian aiheuttamista elinkeinoelämän muutoksista ja haasteista.
2. Kohderyhmänä ovat erityisesti palvelualalla työskentelevät maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1.Uudenmaan yritykset, erityisesti palvelualojen yritykset, jotka digitalisoivat toimintojaan ja tarvitsevat osaavaa työvoimaa joilla on digitaaliset taidot hallussa
2.Uudenmaan alue ja Uudenmaanliiton alueellinen selviytymissuunnitelma 2020-2023
3.Kuntakokeilu ja muut maahanmuuttajien työllistymistä edistävät julkiset tahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 047

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 119 790

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 233 047

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 790

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vihti, Järvenpää, Espoo, Lohja, Sipoo, Tuusula, Hyvinkää, Pornainen, Vantaa, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Karkkila, Kauniainen, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset, vaikka ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä sukupuolesta riippumatta työllisyys koheneekin kolmen maassaolovuoden aikana (Työ- ja Elinkeinoministeriö, 2014). Lisäksi, ulkomaalaiset naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatöitä, määräaikaisia töitä ja vuorotyötä ja heillä on ulkomaalaistaustaisiin miehiin nähden pienemmät palkat. Ulkomaalaistaustaiset miehet tosin jättävät useammin koulun kesken kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Samalla riski työttömäksi jäämiseen kasvaa. (UTH)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naispuolisten maahanmuuttajien tarpeisiin ja heidän auttamiseen eteenpäin työllistymisessä. Naisten osalta on tärkeää myös huomioida työn jatkuvuuteen liittyvät tekijät ja kohentaa kokoaikaisten työsopimusten määrää. Hanketta pyritään konkreettisesti tekemään naisille houkuttelevammaksi markkinoimalla hanketta myös naisia kiinnostavalla tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kaikkien maahanmuuttajien digitaalisten taitojen parantaminen ja heidän työllistymisen edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Digitaalisaatio mahdollistaa luonnonvarojen kestävämmän käytön. Aineellisten palveluiden muuttuminen aineettomiksi palveluiksi edistää luonnonvarojen käytön vähenemistä. Lisäksi hankkeessa käytetään viestinnässä mahdollisimman paljon digitaalisia kanavia paperin säästämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Yhteiskunnan digitalisaatio vähentää luonnonvarojen käyttöä ja ilmaston saastumista jonka ansiosta myös ilmastonmuutoksen riskit vähenevät. Lisäksi tarpeettomia tapaamisia vältetään (paikalle liikkuminen autolla) ja suositaan sähköistä viestintää sen sijaan, ja tärkeissä tapaamisissa suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen suorien vaikutusten ytimessä, mutta toiminnan periaatteissa on kussakin hankkeen vaiheessa otettu huomioon jätteiden lajittelu, jätteen määrän minimointi ja kestävien materiaalien käyttäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pintaja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Kaikissa hankkeen vaiheissa korostetaan paperintonta työskentelyä. Tiedottaminen tapahtuu verkossa sähköisesti. Hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskiössä, mutta sen periaatteita noudatetaan toiminnan taustalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 3
Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä opettamalla maahanmuuttajille oleellisia elinkeinoelämän digitaalisia taitoja joita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sekä edistämällä heidän työllistymistä. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen digiloikkaa ja tätä kautta kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Edistämällä osallistujien digitaalisia taitoja edistetään työvoiman taitoja aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeeseen liittyviin matkoihin käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään kokoukset sähköisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Skypen kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Koronapandemia ja maahanmuuttajien huonontunut työmarkkina-asema on vaikuttanut negatiivisesti maahanmuuttajien hyvinvointiin. Opettamalla heille uusia taitoja ja edistämällä heidän työllistymistä lisätään maahanmuuttajien hyvinvointia huomattavasti. Hankkeessa tarjottava mentorointituki on myös yksi osallistujien hyvinvointia edistävä tekijä.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa ottamalla huomioon naisten huonompi asema työmarkkinoilla sekä tarjoamalla hankkeen koulutukset englanninkielellä sekä etänä, mahdollistaen mahdollisimman monen maahanmuuttajien pääsyn tapahtumiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä ottaen huomioon heille ominaiset haasteet ja edistämällä tasa-vertaista asemaa työmarkkinoilla kehitetään samalla heidän yhdenvertaisuutta suomalaiseen kantaväestöön.
Kulttuuriympäristö 5 0
Kulttuuriympäristön monimuotoisuutta edistetään osallistamalla maahanmuuttajia erityisesti suomalaiseen työkulttuuriin mutta myös edistämällä heidän kotoutumista.
Ympäristöosaaminen 0 3
Ympäristöosaaminen ei ole hankkeen keskiössä mutta hankkeen digitaalisella ulottuvuudella on siihen välillinen vaikutus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

**Projektin Tavoitteet/Tarkoitus:**
Projektin tavoitteena oli edistää nuorten maahanmuuttajien työllistymistä Uudellamaalla, erityisesti palvelualalla, parantamalla heidän digitaalisia taitojaan, jotka ovat merkityksellisiä työnhakuun ja työelämään. Tavoitteena oli saavuttaa tämä kattavalla lähestymistavalla, yhdistämällä päämääräsuuntautunutta oppimista, työnhakutukea ja henkilökohtaista mentorointia.

**Kohderyhmä:**
Kohderyhmään kuuluivat nuoret maahanmuuttajat, jotka kohtasivat työttömyyttä, lomautuksia tai työuhan COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden vuoksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin niihin, joilla oli taustaa tai nykyistä osallistumista palvelualalla.

**Tulokset:**
1. Yli 150 kohderyhmään kuuluvaa yksilöä osallistui projektiaktiviteetteihin, kuten koulutustyöpajoihin ja yritysten kanssa järjestettyihin kohtaamistapahtumiin.
2. Osallistujat hankkivat uusia ja kysyttyjä taitoja, parantaen työllistymismahdollisuuksiaan ja itseluottamustaan, mikä johti yksilöllisen hyvinvoinnin paranemiseen.
3. Lyhyen aikavälin vaikutukset sisälsivät välittömiä tuloksia erilaisista tapahtumista, mentorointiohjelmista ja 31 yrityksen osallistumisesta, edistäen digitaalisia taitoja ja työnhakutaitoja.
4. Pitkän aikavälin vaikutus tähtäsi maahanmuuttajien integroimiseen työelämän digitalisaatioon, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä työllisyysmahdollisuuksien luomiseen.
5. Projekti otti huomioon vaakasuuntaiset periaatteet edistäen tasa-arvoa ja ekologisia periaatteita työelämän digitalisaation kautta.

**Hyödyntäminen ja Jatkaminen:**
Projektin aikana tuotetut materiaalit pysyvät saatavilla verkossa, helpottaen osallistujien jatkuvaa oppimista ja tarjoten resurssin uusille yksilöille. Projektin osallistujat ovat valmiita soveltamaan hankittuja taitoja ammatillisessa elämässään ja jakamaan tietoaan muiden kanssa.

**Numeeriset Tavoitteet:**
Projekti onnistui osallistamaan 31 paikallista yritystä ja houkuttamaan 157 osallistujaa, hieman ylittäen alkuperäisen 150 hengen tavoitteen. Kuitenkin työllisyystilastojen osalta esiintyi epäjohdonmukaisuuksia, ja keskustelut mahdollisista muutoksista ovat käynnissä. Projektissa saavutettiin 965,9 opetuspäivää suunnitelluista 3 000 päivästä, ottaen huomioon osallistujien kiireiset aikataulut.

Yhteenvetona projekti osoitti onnistumista tavoitteidensa saavuttamisessa, positiivista vaikutusta kohderyhmään ja kykyä sopeutua haasteisiin tehokkaaseen toteutukseen. Projekti noudatti vaakasuuntaisia periaatteita varmistaakseen tasa-arvoisen osallistumisen.