Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22759

Hankkeen nimi: Kaiku - Toiminnallinen kuntoutusohjaus ja neuvonta työelämään

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1508035-7

Jakeluosoite: Kairatie 75

Puhelinnumero: 0207109320

Postinumero: 96190

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.eduro.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Harmanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.harmanen(at)eduro.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 713 9447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen hallituksen ensimmäisenä työllisyystavoitteena on aktiivisten toimien kautta tähdätä kohti korkeaa työllisyyttä. Korkeampi työllisyysaste edellyttää, että kaikilla työikäisillä on paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään, myös osatyökykyisillä, eri syistä vaikeasti työllistyvillä henkilöillä (suomalaiset ja maahanmuuttajat) sekä työuriensa alussa olevilla nuorilla että työuriensa loppupuolella olevilla ikääntyneemmillä työikäisillä. Tähän pääseminen vaatii työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta (Marinin hallituksen ohjelma 2019)

Työelämäkuntoutuksen palvelujärjestelmän tarkoitus on erilaisten kuntoutuspalveluiden avulla tukea työikäisten ihmisten työelämässä pysymistä tai sinne pääsemistä / palaamista. Kuntoutuksen keinoin voidaan palauttaa ihmisen työkyky joko kokonaan tai osittain tai tukea osatyökykyisen työkykyä niin, että hän voi osallistua työelämään. Kaikkien työttömien tuentarpeiden tunnistaminen ja oikean palvelun löytäminen palvelujärjestelmästä voi olla vaikeaa. Usein asiakkaat eivät itsekään tunnista toiminta- ja työkykynsä haasteita suhteessa omaan työllistymispotentiaaliinsa.

Palvelujärjestelmästä tekee monimutkaisen se, että useisiin palveluihin tarvitaan viranomaisen päätöksiä, lähetteitä, lausuntoja sekä konkreettista tietoa oikea-aikaisesta palvelusta päätöksen teon tueksi. Asiakkaan näkökulmasta on usein mahdotonta tietää, kenen järjestämisvastuulle mikäkin palvelu kuuluu eli käytännössä, kenen puoleen asioiden eteenpäin viemiseksi pitäisi ottaa yhteyttä. Usein asiakasohjausta tekevillä viranomaisilla ei välttämättä ole käytettävissään sitä tietoa asiakkaan työ- ja /tai toimintakyvystä, mitä he tarvitsisivat ohjatakseen asiakkaita kohti avoimia työmarkkinoita.

Hajautuneen palvelujärjestelmän käyttämisen haasteita sekä asiakas- että ohjaus näkökulmasta lisäävät isot rakenteelliset uudistukset Lapin maakunnan hyvinvointialueen perustamisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Myös vuotta myöhemmäksi ajoitettu työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille pyöräyttää palvelujärjestelmän kokonaan uuteen järjestykseen. Jo olemassa olevassa palvelujärjestelmässä työttömät asiakkaat eivät tiedä riittävästi kuntoutuksen tuomista mahdollisuuksista.

Kokonaisuutena työelämäkuntoutuksen palvelut mahdollistavat kaikkien työttömien asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn asteittaisen parantamisen tai osatyökykyisten työkyvyn tukemisen siten, että työelämässä toimiminen tulee mahdolliseksi. Tällaisten kuntoutusprosessien luominen vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä parhaimmillaan johtaa asiakkaan kannalta hyvin rakennettuun polkuun kohti työelämää. Ohjaus ja yhteistyö edellyttävät myös tietoisuutta eri palveluiden sisällöistä ja tarkoituksesta sekä vaativuuskriteereistä, jotta niitä voidaan suhteuttaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn ja niistä osataan koota johdonmukaisia ja oikea-aikaisia kuntoutusprosesseja. KAIKU-hanke on suunniteltu vastaamaan tämän tiedon lisäämiseen ohjauksen tueksi ja yhteisen ohjauksen vahvistamiseen.


Hankkeen tavoite

Kaiku -hankkeen tavoitteena on tuoda työelämäkuntoutukseen liittyvä neuvonta ja ohjaus kaikkien saataville siten, että sekä asiakkaat, että asiakkaan verkosto voivat saada apua työelämäkuntoutukseen liittyvissä asioissa matalalla kynnyksellä. Tavoitteena on myös tiivistää työelämäkuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä auttaa asiakkaan asioiden etenemistä jouhevasti työhönkuntoutuksen prosessissa.


Toimenpiteet

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitetään työelämäkuntoutuksen digitaalinen neuvontapalvelu, mikä tarjoaa neuvontaa ja ohjausta sekä asiakkaille että palveluverkoston toimijoille. Neuvontapalvelun tarkoituksena on antaa konkreettista tietoa asiakkaille kuntoutuksen palvelu- ja etuusjärjestelmästä palveluihin liittyvien valintojen tueksi. Toisaalta se tukee myös palveluverkostossa asiakastyötä tekevien mahdollisuuksia rakentaa vaikuttavia työelämäkuntoutuksen prosesseja, yhdessä asiakkaan kanssa. Neuvontapalvelun lähtökohtana ovat palvelun saavutettavuus sekä digitaalisten välineiden hyödyntäminen.

Neuvontapalvelu kehitetään palvelumuotoilua hyödyntämällä ja toimijoiden muodostaman asiantuntijatyöryhmän yhteistyönä, missä yhteistyön rajapinnat kehitetään toimimaan saumattomasti asiakkaan hyväksi. Asiantuntijatyöryhmä kootaan työelämäkuntoutuksen kentän johtavista asiantuntijoista, jotka ovat sitoutuneet hankkeen yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Asiantuntijaverkoston muodostamisessa hyödynnetään Työkyky käyttöön -hankkeen (valtakunnallinen Työkykyohjelma) muodostamaa Työkyvyn tuen verkostoa.

Kaiku-hankkeen toisessa vaiheessa kehitetään työelämäkuntoutuksen ohjauspalvelun malli, joka pitää sisällään kaikki palveluohjauksen tasot* (myös ne, joita voi toteuttaa ilman lähetteitä tai viranomaispäätöksiä). Mallinnuksen aikana jäsennetään työelämäkuntoutuksen ohjauksesta hyötyvät asiakkaat (asiakaskriteerit) ja asiakasta hyödyttävä verkostoyhteistyö. Palvelumalli pilotoidaan Rovaniemen kaupungin alueella Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden kanssa, mutta tavoitteena on kehittää mallista mille tahansa paikkakunnalle sovellettava toiminnan rakenne. Palvelumallissa huomioidaan erityisesti asiakkaiden tarvitsema monialainen asiantuntemus sekä erilaiset palveluiden katvealueet, joihin viranomaisten tekemä palveluohjauksen resurssi ei yksinkertaisesti riitä. Tältä osin palvelukonseptin tarkoitus on koota palveluita yhteen “yhden luukun periaatteella”.

Hankkeen asiakastyönä työelämäkuntoutuksen ohjauspalveluun osallistuminen sisältää asiakkaan tilanteeseen tutustumisen, verkoston rakentamisen/aktivoimisen, tavoitteen asettamisen, tarvittavien lausuntojen hankkimisen, hakemusten tekemisen ja palveluun ohjaamisen sekä siirtymän varmistamisen. Palveluna työelämäkuntoutuksen ohjauspalvelu voi toimia virallisen palveluohjauksen jatkumona tai täydentää sitä muutoin.


Tulokset

Tulos 1: Toimijaverkoston asiantuntijuuden hyödyntäminen hankkeen työelämäkuntoutuksen neuvonta- ja ohjauspalvelun rakentumiseksi
Tulos 2: Työelämäkuntoutuksen matalan kynnyksen digitaalisen neuvontapalvelun toimintamallin rakentuminen
Tulos 3: Työelämäkuntoutuksen ohjauspalvelun toimintamallin rakentuminen
Tulos 4: Matalan kynnyksen työelämäkuntoutuksen neuvonnan ja kuntoutusohjauksen palvelukonseptin rakentuminen
Tulos 5: Tiedon levittyminen matalan kynnyksen ja saavutettavan työelämäkuntoutuksen neuvonta- ja ohjauspalvelun konseptista Lapin maakunnassa työskenteleville ammattilaisille


Hankkeen aikana rakennetaan palvelukonsepti, joka on millä tahansa paikkakunnalla hyödynnettävissä oleva, mutta erityisesti Lapin maakunnan työttömiä asiakkaita ja heille kohdennettua asiakasohjausta hyödyntävä kokonaisuus. Aktiivisen tiedottamisen ja vaikuttamistyön seurauksena asiakkaiden ja verkoston tietoisuus palvelujärjestelmän ja yhteistyön mahdollisuuksista lisääntyy ja palveluita hyödynnetään entistä kattavammin. Hankkeessa kehitettävän toimintamallin myötä hankkeen kohderyhmänä olevien asiakkaiden työvoimapotentiaali kasvaa, mikä tukee oleellisella tavalla hallitusohjelman mukaista työllisyysasteen nostamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat työelämäkuntoutuksen neuvonnan ja ohjauksen tarpeessa olevat työttömät tai kuntoutuksessa olevat asiakkaat Rovaniemen alueella. Myös opiskelijat, joiden opinnot keskeytyvät terveydellisten syiden perusteella ja tarvitsevat työelämäkuntoutuksen suunnittelua ja neuvontaa.

Asiakkaat voivat ohjautua hankkeen palveluihin itse tai Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluista. Pääasiallinen kohderyhmä on työllisyyden kuntakokeilun monialaisten palveluiden asiakaskohderyhmässä.

Rovaniemellä työllisyyden rajapinnassa työskentelevät asiantuntijat, jotka tarvitsevat apua asiakkaan työelämäkuntoutuksen suunnittelemiseen.
Lisäksi hankkeessa kehitetään ammattilaisten osaamista tunnistaa kuntoutustarpeita entistä varhaisemmassa vaiheessa, myös työnvälityksen ja osaamisen kehittämisen palveluissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki kuntoutuksen palvelujärjestelmässä toimivat ammattilaiset ja erilaisissa kuntoutuspalveluissa olevat asiakkaat, jotka eivät ole suoraan hankkeen asiakkaina tai verkostossa. Työelämäkuntoutuksen prosessit voivat olla tai tulla olemaan kytköksissä asiakkaan kuntoutumisen polulla ja palvelurakenteen kehittyminen palvelee heitä siltä osin. Myös virtuaalisen neuvonnan kautta hankkeen kohderyhmään kuuluva asiakas voi saada tarvitsemansa tiedon ja voi itsenäisesti hakeutua oikean palvelun piiriin tulematta hankeen asiakkaaksi.
- työelämäkuntoutuksen rajapinnassa työskentelevät asiantuntijat muiden maakuntien alueilla
- oppilaitokset
- työnantajat
- nuorten palvelut
- vammaispalvelut
- Kela

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 768

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 928

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 279

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 317 683

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä olevista työttömistä tai kuntoutuksessa olevista henkilöistä tunnistamme sukupuolinäkökulmasta, että Lapissa miesten osuus työttömistä on huomattavasti suurempi kuin naisten osuus. Myös naisten työttömyys on vähentynyt enemmän kuin miesten. (Lapin työllisyyskatsaus syyskuu 2021) Tämän vuoksi hankkeen kohderyhmässä voi esiintyä enemmän miehiä kuin naisia. Tämä huomioidaan hankkeen palveluiden osalta erityisesti markkinoinnissa, mutta sukupuolella ei sinänsä ole merkitystä hankkeen asiakkuuteen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että hankkeessa kehitetyt palvelut soveltuvat sekä mies- että naisasiakkaiden tarpeisiin. Hanke on avoin kaikille kohderyhmän asiakkaille sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankeen toiminnan keskiössä ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin, että kohdennetut toimenpiteet työttömien kuntoutusohjaukseen ja neuvontaan voi kohderyhmäksi valikoituvien osalta kaventaa sukupuolten välistä eroa paikallisesti Rovaniemen alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Digitaalisten välineiden hyödyntäminen ohjauspalvelussa edistää välillisesti luonnonvarojen säilymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Virtuaalisen kuntoutusneuvojan käyttö vähentää liikkumisen tarvetta välittömästi ja välillisesti. Levittyessään laajemmalle maakuntaan tai valtakuntaan hyödyt voivat olla ajan mittaan suuremmat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei käytetä ko. alueita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa kehitettävä neuvonnan ja ohjauksen kokonaisuus ei itsessään tuota jätteitä juurikaan. Materiaalien osalta pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälle virtuaalisia kanavia ja ekologisia vaihtoehtoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei vaikuteta uusiutuvien energialähteiden käyttöön tai vaikutus on vähäinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 4
Hankkeessa kehitetään palvelumallia, missä hyödynnetään olemassa olevaa etuus- ja palvelujärjestelmää ja edelleen kehitetään paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Vaikutukset näkyvät etenkin pitkällä aikavälillä mikäli yhteistyön kehittymistä osataan hyödyntää myös jatkossa. Kestävä kehittäminen pohjautuu tässä hankkeessa nimen omaan siihen, ettei kehitetä uutta palvelua muiden joukkoon vaan kehittämisen lähtökohta on hyödyntää jo olemassa olevaa palvelu- ja etuusjärjestelmää tehokkaammin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Virtuaalisen työelämäkuntoutuksen neuvotapalvelun rakennuttua kehittyy aineettomia palveluita hyödyntävä kokonaisuus, jolla on vaikutuksia välittömästi jo hankkeen aikana, mutta pitkällä aikavälillä hyödyntämisen mahdollisuudet ovat rajattomat.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Hankkeen palveluiden kehittyessä asiakkaan kanssa liikutaan palvelujärjestelmässä hoitamassa asioita. Välittömissä vaikutuksissa voi näkyä ensiksi liikkumisen lisääntyminen, mutta palvelurakenteen muodostuttua liikkumisen tarve vähenee tehokkaiden toimintatapojen myötä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen toiminnalla edistetään hankkeeseen osallistuvien fyysistä, psyykkistä, emotionaalista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Yksilöiden välistä tasa-arvoa edistetään tukemalla asiakkaiden pääsyä työelämään oman työllistymispotentiaalinsa mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen asiakkaiden yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus lisääntyy osallisuuden lisääntymisen myötä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Uudenlaisen virtuaalisen palveluoppaan / kuntoutusneuvoja palvelu muokkaa välillisesti kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei vaikuteta suoraan hankkeessa toimivien ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen, heidän kuntoutustarpeidensa tunnistaminen sekä asiakkaiden ohjaaminen palveluprosesseissa edellyttää palveluverkoston tiivistä yhteistyötä. Sen edistäminen on ollut toinen Kaiku-hankkeen kahdesta kehittämistavoitteesta (2/2).

Tavoitteen merkityksellisyys on korostunut hanketyön aikana asiakkaiden kokemuksissa. Palvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyön puute on yhtenä tekijänä saattanut syrjäyttää työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia henkilöitä, heidän omista kuntoutus- ja työllistymisprosesseistaan. Yhteistyön puute on vahvistanut esimerkiksi sitä, etteivät asiakkaat ole ohjautuneet tai löytäneet tarvitsemiinsa palveluihin ajoissa tai ollenkaan, jolloin heidän tilanteensa on hankaloitunut entisestään.

Yhteistyötä Kaiku-hankkeessa on tiivistetty konkreettisessa asiakastyössä, ja sitä on edistetty myös yhteisen kehittämisen kautta. Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten asiakkaiden kuntoutukseen ohjaus koskettaa keskeisesti terveydenhuoltoa, te- ja työllisyyspalveluita, sosiaalipalveluita, järjestökenttää sekä kuntoutuspalveluiden järjestäjiä ja tuottajia. Kaikkien näiden tahojen asiantuntijoita on ollut yhteisessä kehittämisessä mukana.

Eri alojen asiantuntijoiden kesken on jäsennetty yhdessä yhteisten asiakkaiden tilanteita ja palvelutarpeita. Tietoa kehittämistyön tueksi on hankittu myös asiakkailta. Kehittämistyön konkreettisina tuoksina Kaiku-hankkeessa on kehitetty kaksi asiakastarpeisiin vastaavaa palvelua; www.kuntoutushaku.fi -alusta sekä työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia kuntoutukseen hakeutumisessa henkilökohtaisesti tukeva Kaiku -kuntoutusohjaus -palvelu.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita kehittämisessä, työelämäkuntoutuksen asiantuntijoiden lisäksi, ovat olleet palvelumuotoilun ja brändäyksen asiantuntija Arctic Factory sekä digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä mukana ollut Seven-1.

Ensisijainen kehittämistavoite (1/2) hankkeessa on ollut löytää yhteistyössä keinoja siihen, että tieto asiakasprosesseissa hyödynnettävistä kuntoutuspalveluista olisi helpommin asiakkaiden ja asiantuntijoiden saatavilla. Siihen kehitetyt palvelut ovat vastanneet. Kehittämistarpeen taustalla on se, että kuntoutuspalveluista hyötyvillä asiakkailla tai heitä palveluprosesseissa ohjaavilla työntekijöillä ei ole niistä riittävästi tietoa, sillä tieto on niin hajallaan.

Konkreettisena kehittämistyön tuloksena on www.kuntoutushaku.fi -sivusto kokoaa tiedon yhteen. Se on kuntoutukseen hakeutuvien sekä heitä palveluihin ohjaavien ammattilaisten käytettävissä myös hankkeen jälkeen. Sivustolta voi tarkastella työelämäkuntoutuksen keskeisimpien järjestäjätahojen kuntoutuspalveluita (75) ja niihin liittyviä etuuksia (12) halutessaan aakkosjärjestyksessä olevana listana. (i)

Palveluita ei kuitenkaan ole koottu ainoastaan “yhden portaalin alle”. Kuntoutushaun avulla asiakas voi itsenäisesti tai työntekijän kanssa rajata palveluiden tarkastelun ainoastaan niihin, jotka vastaavat hänen omiin kuntoutustarpeisiinsa. Se onnistuu alustalla tekemällä ensin omaa tilannetta kuvaavia valintoja ja katsomalla sitten niihin sopivia vaihtoehtoja. Myös alustalle kootut kuntoutusetuudet on kohdistettu asiakastarpeisiin. Lisäksi kuntoutushaku sisältää suorat linkit palveluiden järjestäjien omille sivuille, joiden kautta palveluihin voi hakeutua.

Digitaalinen neuvontapalvelu tukee työelämäkuntoutukseen ohjausta ja ohjautumista, mutta asiakaskohderyhmälle on tärkeää olla mahdollisuus saada lisäksi ohjausta ”ihmiseltä ihmiselle”, kuntoutus- ja työllistymisprosessiensa kaikissa vaiheissa. Tähän tarpeeseen kehitettiin Kaiku -kuntoutusohjaus.

Palvelujärjestelmässä ammatillista tai sairausperusteista kuntoutusohjausta on tarjolla työeläkevakuuttajien ja Kelan kuntoutuspalveluissa, tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksen piirissä sekä terveydenhuollossa. Oikeus kuntoutusohjaukseen perustuu kuitenkin pääsääntöisesti todettuun vammaan tai sairauteen. Ilman diagnoosia tai valmiiksi olemassa olevia palveluita, ei kuntoutusohjaus ole työttömien ja työvoiman ulkopuolisten saatavilla.

Asiakaskohderyhmää ajatellen, myös kuntoutukseen ohjaus on keskeistä. Sitä toteutetaan esimerkiksi osana työllisyyspalveluiden viranomaistyötä sekä Kelassa. Kuntoutukseen ohjaus on keskeistä myös sosiaalityössä, jossa siihen on myös erityisosaamista. Aina viranomaistyön resurssit eivät kuitenkaan riitä siihen, että asiakkaat ohjautuisivat kuntoutus- ja työllistymisprosessiensa kaikissa vaiheissa tarpeenmukaisiin palveluihin ja prosessit etenisivät johdonmukaisesti. Myöskään terveydenhuollon kuntoutusohjaus ei aina ”yllä” riittävästi, esimerkiksi asiakkaiden työllistymisprosesseihin asti.

Näiden ”ohjauksellisten katve-alueiden” täydentämiseksi kehitettiin ja pilotoitiin Kaiku -kuntoutusohjaus palvelu. Sen avulla on voitu varmistaa asiakkaiden etenemistä kuntoutus- ja työllistymisprosesseissa siten, etteivät palveluprosessit katkea tai esimerkiksi terveydenhuollossa tehdyt kuntoutussuunnitelmat on saatu tuetusti käynnistymään.

Palvelu rakennettiin yhdessä hankkeen asiantuntijatyöryhmän kanssa palvelumuotoilun keinoin, ja asiakaskokemus huomioiden. Tiivistetysti asiakkaita hyödyttävä, työelämälähtöinen Kaiku-kuntoutusohjaus on palveluna ICF-luokituksen mukaista, kuntoutujan toimintamahdollisuuksien arviointia sekä työ ja toimintakyvyn edistämistä ja siinä keskeisenä näkökulmana on työelämälähtöisyys. Kuntoutusohjaus on tarkoitettu työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville riippumatta siitä, mikä heidän työ- ja toimintakykyään heikentää.

Kaiku -kuntoutusohjaus on tukenut asiakkaita siirtymissä kohti työelämää, opintoja tai parempaa työ ja toimintakykyä tukevaa osallistumista, ja sille olisi asiakas- ja asiantuntijaverkoston palautteen mukaan tarvetta myös jatkossa.

Palvelun pilotoinnin aikana, se osoittautui asiakkaille hyödylliseksi erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa palvelujärjestelmästä ei löydy asiakkaalle suoraan sopivaa palvelua ja / tai asiakas tarvitsee useita rinnakkaisia, työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä ja parantavia palveluita. Lisäksi työelämälähtöisestä kuntoutusohjauksesta ovat hyötyneet asiakkaat, joiden tilanteet ovat olleet työkyvyn näkökulmasta epäselviä tai monimutkaisia. Kuntoutusohjaus on tukenut asiakkaita oman työkyvyn jäsentämisessä suhteessa olemassa oleviin kuntoutus- ja työllistymisvaihtoehtoihin. Lisäksi palvelun avulla asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa konkreettisen lisäavun palveluihin ja toimintaan hakeutumisessa sekä kuntoutusetuuksien hakemisessa.

(i) Kuntoutusvaihtoehdot koostuvat sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, Kelan kuntoutuspalveluista sekä kuntoutusprosesseihin keskeisesti liittyvistä te- ja työllisyyspalveluista. Lisäksi kuntoutushaku ohjaa myös työeläkevakuuttajien kuntoutuspalveluiden tai liikenne- tai tapaturmavakuutuskuntoutuksen piiriin sekä kuntoutuspalveluihin hakeutumiseen keskeisesti liittyviin terveydenhuollon palveluihin. Lakisääteisten palveluiden lisäksi kuntoutushaku ohjaa asiakkaita tarpeiden mukaan myös työhön kuntoutus- ja työllistymisprosesseja tukevan järjestötoiminnan, terveydenhuollon palvelujen sekä taloudellisen tuen piiriin.