Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22760

Hankkeen nimi: ROBOTA - digitaalisten taitojen kehittäminen robotisaation avulla

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Siuruainen Riikka Leena Marika

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.siuruainen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5575072

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite:
Robota -hankkeessa vastataan akuuttiin tarpeeseen lisätä ja parantaa SOTE-henkilöstön digitaalista osaamista ja valmiuksia vastata yhteiskunnassa nopeasti tapahtuvaan digiloikkaan. Pandemia on entisestään lisännyt hoiva-alan kuormittavuutta. Hankkeessa konkreettisesti toteutetaan koulutuskokonaisuus, jonka perustana on digitaalisten ratkaisujen tuominen toimialalle sekä niiden käyttöönottamisen kynnyksen madaltaminen. Fyysisten robottien sekä palvelu- sekä ohjelmistorobotiikan avulla voidaan tehostaa välittömän hoitotyön osuutta SOTE-palveluissa, lisätä erilaisia itsepalveluja, automaatiota ja korvata ihmistyövoimaa rutiinitehtävissä. Robotiikan hyödyntämisellä hoitotyössä on jo havaittu olevan erilaisia positiivisia vaikutuksia, kuten hoidon laadun paraneminen, työn tehokkuuden kasvu sekä kustannussäästö.
Tarve:
Korona on vaikuttanut Suomessa ja maailmalla jo puolitoista vuotta ihmisten arkeen vaihtelevalla tavalla. Jyväskylän Yliopiston uuden tutkimuksen (9/2021) mukaan hoiva-alalla vain kolme päivää viidestä menee varsinaiseen hoitotyöhön. Tutkimusten mukaan lisäämällä sosiaali- ja terveysalalle (SOTE) robotisaatiota ja kouluttamalla henkilöstölle parempia digitaitoja voitaisiin mahdollisesti tuoda yksi päivä lisää varsinaiseen hoitotyöhön. Muualla maailmassa koronan vastaisessa taistelussa on testattu älykästä teknologiaa, robotisaatiota ja sen tuomia mahdollisuuksia hyvillä tuloksilla. Digitaalisten taitojen ja mahdollisuuksista ymmärtämisen lisääminen on välttämätöntä, jotta hoitotyön arkea voidaan helpottaa. Digitaalisten taitojen ja niiden hyödyntämisessä on selkeitä puutteita sekä osaamisvajetta. Poikkeusolot ja poikkeamat normirutiineista esim. pandemiat vauhdittavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Ilman pandemioitakin digitalisaatio ilmiönä muokkaa ihmisten työnkuvia ja siihen on jo nyt etukäteen varauduttava digitaalisia taitoja kasvattamalla ja lisäämällä ymmärrystä niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista. Tämä edesauttaa nopeampaa mukautumista omaan muuttuvaan työnkuvaan sekä helpottaa päivittäisiä rutiineja.


Toimenpiteet:
Keskeisinä toimenpiteinä selvitetään miten robotisaatio ja digitalisaatio muovaavat perinteistä työkulttuuria uudenlaiseksi. Koulutus ja sisältö vastaa realistisesti todellisia tarpeita, joita hankkeen työpaketeissa toteutetaan. Koulutuksessa perehdytään etenkin koronan tuomiin digitalisaation tuomiin haasteisiin. Lisäksi koulutuksessa nostetaan esiin haasteita, joita voidaan ratkaista robotiikalla ja älykkäällä teknologialla ja mm. myös helpottaa työnkuormittavuutta, parantaa työturvallisuutta sekä vaikuttaa työhyvinvointiin sekä parantaa myös tehokkuutta ja työn tuottavuutta. Jotta tulokset olisivat monistettavia, luodaan keskeisimmästä koulutussisällöstä webinaareja sosiaalisen median kanaviin.

Tulokset:

Hankkeen keskeisimpänä tuloksena saadaan selvitettyä SOTE-henkilöstön digitaitojen nykytaso ja robotiikan hyödyntämisen taso. Ketterillä pilotoinneilla esitellään Xamkin ja Laurean eri robotisaatioratkaisuja, joita voisi hyödyntää nykyisessä ja tulevissa työssä. Hankkeessa luodaan laajempi portfolio sote-alalla toimivista uusimmista robotiikan, älykkään teknologian sekä palvelu- ja ohjelmistorobotiikan toimijoista. Näitä ratkaisuja esitellään kootusti sote-alan toimijoille tarkoituksena etsiä heidän toimintaansa tukevia käyttötapauspilotteja. Tämän kautta lisätään robotiikan tunnettuutta ja osaamista toimialalla. Näiden pohjalta muodostuu koulutus, jonka tavoitteena on luoda osallistujille kokonaiskuva ja ymmärrys SOTE-alan ja digitalisaation murroksesta ja myös miten COVID19 on muuttanut toimintoja ja työmenetelmiä. Hanke toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa riippumatta osallistujan sukupuolesta ja yhdenvertaisuus toteutuu siten, että kaikkien alan yritysten on mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja hyödyntää sen tuloksia Hanke vastaa ja tukee toimintalinja TL 9. digitaalisuutta ja palautumiskykyä edistävänä, sekä erityistavoitetta 12.3 digitaalisten taitojen parantamista. Hankkeen tavoitteet on suunniteltu edistämään Uudenmaan ja Kymenlaakson alueen RIS3 strategioita sekä Kymenlaakson ja Uudenmaan Älykkään erikoistumisen 2021-2025 (ÄES 2.0) kärkiä, joissa yhtenä keskeisenä elementtinä on logistiikan, digitalouden robotiikan kehittämisalueet. Lisäksi hanke tukee EU:n Itämeristrategiaa alueiden yhdistämiseen älykkäillä, kestävillä ja osallistavilla digitaalisilla ratkaisuilla sekä Euroopan vihreän kehyksen ohjelmaa. Lisäksi hanke vastaa ja tukee sekä Uudenmaan että Kymenlaakson alueellista selviytymissuunnitelma.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyssektorin työssä olevat hoivatyöntekijät sairaaloissa, hoivakodeissa sekä kotihoivassa. Mukaan tulevat hoivakodit ja kotihoiva -yritykset sekä sairaalat sijaitsevat Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Tällä hetkellä mukana ovat seuraavat hoiva-alan pk-yritykset (osanneuvottelut vielä kesken, myös muita sote-yrityksiä on tulossa mukaan): Foibekartano, Villa Tapiola ja Uudenmaan seniorikodit sekä Taavinkylän palveluyksikkö ja näissä oleva hoivahenkilökunta. Lisäksi sairaalat; Kymsote, HUS ja Pohjola Sairaala sekä näissä oleva hoivahenkilökunta. Hankkeen tavoitteena on saada koulutukseen sekä ketteriin kokeiluihin mukaan n. 15–20 yritystä ja useamman hoivakodin kanssa jatkuvat keskustelut tälläkin hetkellä. Modulaarinen koulutus (mahdollisuus valita koulutusmoduuleista yksilön kannalta merkityksellisimmät) luo mahdollisuuden myös yksittäisen koulutuksesta kiinnostuneen sote -henkilön osallistua myös digitaalisen etäyhteyden kautta koulutuksiin, joten tavoittavuus koulutuksiin on tätäkin kautta huomattavasti suurempi kuin yksittäisen tai muutamalle esim. hoivakodille järjestettävä koulutus. Digitaalisuuden hyödyntäminen luo myös selkeä jatkumon lisä- ja täydennyskoulutuksille myös hankkeen jälkeen mm. avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa vastikkeettomasti sekä materiaalit on saatavilla hankkeelle perustettavalla sivustolla, jolloin koulutussisältöjä voi tarkastella ja opiskella myös muut asiasta kiinnostuneet ja muut sote-toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän eli hoivatyöntekijöiden lisäksi on tärkeää osallistaa myös sote-puolen opiskelijat eli tulevaisuuden osaajat ja ammattilaiset sekä sote-opettajat, jotta heidän työmarkkina-asemansa on hyvä töiden alkaessa, saaden viimeisin tieto mitä alalla tapahtuu sekä heillä on paremmat valmiudet omaksua uutta teknologiaa hoivatyön tueksi. Opiskelijoille tiedotetaan ja tarjotaan mahdollisuutta osallistua mm ketteriin kokeiluihin sekä yhteiskehittämistyöpajoihin. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta ymmärryksen lisäämiselle mm miten robotti toimii sekä yhteiskehittämistyöpajoihin osallistumista, jotta ymmärrys kasvaa siitä, missä mm rutiininomaisissa tehtävissä robotiikan hyödyntäminen on mahdollista ja mahdollistaa näin enemmän aikaa itse hoitotyöhön. Tämän tietouden ja ymmärryksen lisääminen on äärettömän tärkeää, jotta tulevaisuuden osaajat pystyvät omaksumaan myöhemmin työelämässä helpommin mm robotiikkaa ja oheisteknologiaa työssänsä.

Lisäksi merkittävä ryhmä, joskaan erittäin vähäiselle huomiolle sote-puolen työvoimapulan ratkaisemisessa jääneet ovat eläköityneet hoiva-alan ammattilaiset, jotka tekevät keikkatöitä vielä hoivatyön osalta (heillä digitaalisten taitojen osaamisvaje on mahdollisesti kaikkein suurin). Eläköityneille keikkatyöläisille viestitään mahdollisuudesta hyödyntää koulutusmateriaaleja kustannuksetta myös hankkeen jälkeen. Eläköityneet eivät ole varsinaisesti hankkeen kohderyhmää, mutta he voivat vastikkeetomasti hyödyntää koulutusmateriaaleja digitaalisten taitojensa kasvattamisessa, kuten kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt. Hankkeen tulemat sekä koulutusmateriaalit ovat vastikkeet tarjolla siis kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös muut sosiaali- ja terveyspuolen toimijat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja heidän hoivahenkilökunta sekä muut asiasta kiinnostuneet yritykset, organisaatiot ja yksilöt. Koska hankkeen tulokset ovat julkisia hyötyvät myös muiden maakuntien sote-puolen yritykset, sairaalat sekä heidän hoivahenkilökunta hankkeen tuloksista ja koulutusten sisällöistä, joita on tarkoitus sekä hankkeen aikana että sen jälkeen jakaa laajasti mm. verkkototeutuksina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 312 712

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 579

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 892

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 374 476

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Loviisan

Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Vantaa, Myrskylä, Sipoo, Hamina, Inkoo, Pukkila, Loviisa, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Hanko, Porvoo, Karkkila, Pyhtää, Nurmijärvi, Miehikkälä, Espoo, Askola, Vihti, Lohja, Pornainen, Kouvola, Kerava, Raasepori, Helsinki, Virolahti, Kauniainen, Siuntio, Mäntsälä, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty itsearviointina sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen kohderyhmien toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toimintaympäristö sijoittuu sote-puolen ympäristöön, joka on lähtökohtaisesti naisvoittoista alaa, henkilöstön jakaantuessa nuoriin ja varttuneempiin työntekijöihin. Varsinaiset asiakkaat ja hoivattavat ovat niin naisia kuin miehiä. Hanke edistää miesten ja naisten osallistuutta tasapuolisesti. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia, digitalisaatio ja robotiikka koskettavat kuitenkin molempia sukupuolia yhdenvertaisesti, joten hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat yhtä soveltuvia kaikille sote-alan työntekijöille, sukupuolesta riippumatta. Alan muutos kohti digitaalisempaa toimintaympäristöä luo uudenlaista kiinnostusta myös miehille, koska ala on perinteisesti ollut enemmän naisvoittoista. Kuitenkin hankkeen pilottiryhmässä osaamistarpeet kohdistuvat ei niinkään sukupuolellisesti vaan ikäjakauman mukaisesti. Tutkitusti nuorten on helpompi omaksua uudempia asioita ja teknologioita kuin vanhempien.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen otetaan kuitenkin huomioon hankkeen elinkaaren aikana ja tulevaisuudessa. Hakija vastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankkeessa. Hankkeen päähakija osallistuu mahdollisesti järjestettäviin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutuksiin tai hankkii vastaavan perusosaamisen muuta kautta, ja välittää tämän osaamisen myös muille osatoteuttajille. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat hankkeessa ihmisiin, pyritään suunnittelemaan sukupuolineutraalisti. Sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen otetaan osaksi hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää. Hanke pyrkii huomioimaan tasa-arvon kaikessa toiminnassa. Valtavirtaistaminen otetaan kuitenkin huomioon hankkeen elinkaaren aikana ja tulevaisuudessa. Hakija vastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankkeessa. Hankkeen päähakija osallistuu mahdollisesti järjestettäviin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutuksiin tai hankkii vastaavan perusosaamisen muuta kautta, ja välittää tämän osaamisen myös muille osatoteuttajille. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat hankkeessa ihmisiin, pyritään tekemään sukupuolineutraalisti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnan katsotaan tukeva sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sukupuolesta riippumatta, hankkeen toiminnat tukevat teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä jokapäiväisessä toiminnassaja, jolloin myös henkilöstön resilienssin odotetaan kasvavan. Sote-alan digi ja teknologia-osaamista lisätään koulutuksella, teknologian kokeiluilla/piloteilla sekä aiheeseen liittyvillä työpajoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa koulutetaan ja tutkitaan ja pilotoidaan robotiikkaa ja digitalisaatiota. Tämä vähentää luonnonvaroja mm. Paperin tarvetta, robotiikalla ja automaatiolla voidaan tehostaa logistisia ratkaisuja ja ihmiskuormitusta hoitotyössä. Tämä vähentää luonnonvarojen käyttöä, mutta lisääntyneen sähköntarpeen myötä energiankulutus vastaavasti voi kasvaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Etenkin tuottavuuden parantuessa, myös energiaa säästetään, mikä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa robotin hoitaessa tiettyjä tehtäviä, ei tarvita valaistusta tai toimitiloja esim. potilastietojen merkkaamiseen tai muuhun. Tällöin optimoinnilla vähennetään rakennusten energiankulutusta, koska robotiikassa lämmityksen ja valaistuksen ei tarvitse olla samalla tasolla kuin ihmisten työsuoritteissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen .
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeen vaikutusta erityisesti ilmaan pyritään vähentämään käyttämällä yhteydenpidoissa mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hoivakodeissa syntyy paljon erilaisia jätejakeita, paperiton toimintakulttuuri vähentää paperikuormaa, mutta robotteja voi käyttää myös sairaalan sisälogistiikkaan, joten materiaalien käyttöä voidaan optimoida. Jos esimerkiksi varastot ovat robotiikan ja automaation hoidossa voidaan vähentää varastojen kokoa ja materiaaleja sekä jätemäärää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei tässä projektissa kasva tai vähene.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Mukana olevat SOTE-alan toimijat voivat kehittää toimintaansa esimerkiksi hankkeen koulutuksen, tutkimuksen, ja pilottien tuloksista saamilla tiedolla ja datalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Digitalisaation, robotiikan ja muiden teknologioiden tuomalla lisäarvolla ja datalla pystytään synnyttämään uudenlaisia palveluita, jotka edistävät sairaalahenkilöstön hyvinvointia ja työkulttuuria. Tätä tukevat myös hankkeessa suoritettavat pilotoinnit.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Robotiikan ja automaation lisääntyessä SOTE-puolen henkilöstö pystyy paremmin keskittymään ydinosaamisalueeseensa eli hoitotyöhän. Tämä vähentää henkilöstön liikkumista, lisää henkilöstön turvallisuutta ja vähentää kuormittavuutta ja fyysistä työstä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Koulutuksella parannetaan digitaitoitoja, jotka vähentävät henkilöstön henkistä kuormitusta, lisätää tehokkuutta ja välillisesti potilaiden/asiakkaiden palvelutasoa.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta yhteneväisellä osaamisen lisäämisellä myös ne keiden digiataidot eivät ole samalla tasolla esim. nuoret vrt ikääntyvät työntekijät. Yhtenäisten taitojen karttuminen lisää tasa-arvoisuutta työntekjöiden kesken eri ohjelmiston käyttäjinä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Digitaidot ja osaamisen lisääntymien sekä jaksaminen lisäävät yhdenvertaisuutta ja myös lisää osaamista ja ymmärrystä yhteiskunnan digitalisaatiomurroksesta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Ympäristöosaaminen 6 6
Hanke saattaa herättää sote-alalla tietoisuutta älykkäistä tulevaisuuden robotiikka, automaation ja digitalisaation ratkaisusta, mikä voi vaikuttaa positiivisesti energian säästöön ja tehokkuuteen, mikä voi lisätä henkilöstön ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ROBOTA -hankkeessa vastattiin akuuttiin tarpeeseen lisätä ja parantaa hoitohenkilöstön digitaalista osaamista ja valmiuksia vastata yhteiskunnassa nopeasti tapahtuvaan digiloikkaan. ROBOTA -hankkeessa kehitettiin digitaalisia taitoja, ymmärrystä ja sitä kautta kykyä nopeuttaa teknologian adaptaatiota hoivahenkilöstön keskuudessa, sekä vahvistettiin kykyä hyödyntää digitalisaatiota, älykästä teknologiaa sekä mm. robotiikkaa.
Kohderyhmänä ROBOTA - hankkeessa olivat sosiaali- ja terveyssektorin työssä olevat hoivatyöntekijät sairaaloissa, hoivakodeissa sekä kotihoivassa.

Korona pandemia lisäsi entisestään hoiva-alan kuormittavuutta. Digitaalisten taitojen ja teknologian mahdollisuuksista ymmärtämisen lisääminen on välttämätöntä, jotta hoitotyön arkea voidaan helpottaa. Digitaalisten taitojen ja niiden hyödyntämisessä havaittiin olevan selkeitä puutteita sekä osaamisvajetta. Poikkeusolot ja poikkeamat normirutiineista esim. pandemiat vauhdittavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Ilman pandemioitakin digitalisaatio ilmiönä muokkaa ihmisten työnkuvaa ja siihen on jo nyt etukäteen varauduttava digitaalisia taitoja kasvattamalla ja lisäämällä ymmärrystä teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista. Tämä edesauttaa nopeampaa mukautumista omaan muuttuvaan työnkuvaan sekä helpottaa päivittäisiä rutiineja.

ROBOTA -hankkeessa konkreettisesti kehitettiin sekä toteutettiin osallistava, yhteiskehittämistä hyödyntävä koulutuskokonaisuus, jonka perustana on digitaalisten ratkaisujen tuominen toimialalle sekä niiden käyttöönottamisen kynnyksen madaltaminen. Fyysisten robottien sekä palvelu- sekä ohjelmistorobotiikan avulla voitiin tehostaa välittömän hoitotyön osuutta terveyspalveluissa, lisätä erilaisia itsepalveluja, automaatiota ja korvata ihmistyövoimaa rutiinitehtävissä. Robotiikan hyödyntämisellä hoitotyössä havaittiin olevan erilaisia, merkittäviä positiivisia vaikutuksia, kuten hoidon laadun paraneminen, työn tehokkuuden kasvu sekä kustannus- sekä ajansäästö. Ketterien kokeilujen avulla ROBOTA – hankkeessa vahvistettiin myös kokeilukulttuuria.