Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22761

Hankkeen nimi: Rakennustyömaiden työnjohdon digitaitojen vahvistaminen (DigiMestari)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: P.O.Pox 5 (Kiljavantie 6), FI-05201 Rajamäki

Puhelinnumero: +358 44 7143 668

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pesonen Erkki Juhani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.pesonen(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447143777

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa. Erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointi menetelmien ja siihen liittyvien toimintatapojen hyödyntämien koko rakentamisen arvoketjun tasolla on riittämätöntä. Teknisiä työkaluja ja ohjelmia on olemassa runsaasti mutta niiden hyötykäytön yleistymistä hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä työskentelee ikääntyvää työnjohtoa, jotka hallitsevat työmaan tekemisen mutta digitaitojen osaaminen on puutteellista. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yrityksen johto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuneuvoja.
Ihmisiä syrjäytyy työelämästä puutteellisten modernien digivalmiuksien takia. Työelämän ulkopuolella olevien työnjohtajien paluu työmaille on vaikeaa, jos digitaaliset valmiudet eivät ole riittävällä tasolla. Riskinä on ennenaikainen eläköityminen tai syrjäytyminen työelämästä.
Hankkeen konkreettisina tavoitteita ja toimenpiteitä ovat seuraavat:
• kartoittaa rakennustyömaiden nykytilanne ja tulevaisuuden visiot digitalisaation hyväksikäytössä
• muodostaa kuva henkilöstön lähitulevaisuuden digitalisaation osaamistarpeista
• rakentaa koulutusmateriaalia vastaamaan osaamistarpeita seuraavilla osa-alueilla:
o Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus
o Rakennustyömaan toteutusta tukeva digitaalisuus, tietomallit, aikataulusuunnittelu
o Digitaaliset mittalaitteet ja laadun varmennus.
o Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu
Koulutusmateriaalia esitellään ja testataan hankkeen aikana järjestettävissä avoimissa pilottikoulutuksissa. Saadun palautteen pohjalta materiaalia edelleen kehitetään. Hankkeen tuloksia levitetään webinaareissa ja loppuseminaarissa, jotka järjestetään työnjohtajille ja muille PKT yritysten edustajille. Hankkeen tuloksena kehitetään myös erityinen rakentamisen digiosaaja koulutus, johon hankkeen aikana kehitetään materiaalia. Tämä koulutus tukee jo työelämässä pitkän uran tehneiden työmaapäälliköiden, työnjohtajien ja suunnittelijoiden digitaitojen kehittämistä ja päivittämistä.
Korona epidemia on pakottanut rakennustyömaat muuttamaan toimintojaan ja turvaohjeitaan työmaan ja työntekijöiden turvallisen työskentelyn turvaamiseksi. Hankeen aikana kootaan tulevaisuutta varten ohjeisto rakennustyömaan työturvallisuuden lisäämiseksi poikkeusolosuhteissa.
Rakentamisen digitaalisten tietomallien ja laadun valvontamenetelmien hyödyntäminen parantaa rakennusten energiatehokkuutta, tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää hävikkiä. Täten hanke osaltaan tukee kohdealueen maakuntien (Uusimaa, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme) hiilineutraalisuustavoitteita v. 2035 ja tukee selviytymissuunnitelmissa olevaa PKT-yritysten digitaalisten menetelmien käyttöönoton tavoitetta. Digitaalisten menetelmien käyttöönotto suunnittelussa, työmaan toteutuksessa ja raportoinnissa parantaa rakennusalan kiinnostavuutta myös naisten keskuudessa.Hankkeesta käytetty lyhenne DigiForeman on korvattu lyhenteellä DigiMestari.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat erityisesti työelämässä pidempään olleet johtajat, työmaapäälliköt, ja työnjohtajat ja heidän työuriensa pidentäminen. Rakennusyrityksissä työskentelee ikääntyvää työnjohtoa, jotka hallitsevat työmaan tekemisen mutta digitaitojen osaaminen on puutteellista. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yrityksen johto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuneuvoja. Ihmisiä syrjäytyy työelämästä puutteellisten modernien digivalmiuksien takia. Työelämän ulkopuolella olevien työnjohtajien paluu työmaille on vaikeaa, jos digitaaliset valmiudet eivät ole riittävällä tasolla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat rakennusprojekteissa toimivat rakennusurakoijat ja niiden alihankkijayritykset, muut ammattioppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset, ammattikorkeakoulut ja muut rakennusalan kouluttajat, ELY-keskukset ja rakennusteollisuuden ja rakentamisen järjestöt. Välillisinä kohderyhminä ovat myös työttömyysuhkan alaiset rakennusalan ammattilaiset ja uudet alalle haluavat henkilöt, jotka rakentamisen ja digiosaamisen täydennyskoulutuksen kautta voivat parantaa osaamistaan paremmin vastaamaan työelämän vaatimuksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 932

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 003

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 913

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 647

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Päijät-Häme

Seutukunnat: Raaseporin, Imatran, Porvoon, Helsingin, Loviisan, Lahden, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Padasjoki, Loviisa, Savitaipale, Hanko, Vantaa, Pornainen, Espoo, Kirkkonummi, Asikkala, Järvenpää, Lohja, Askola, Rautjärvi, Hyvinkää, Vihti, Porvoo, Lemi, Pukkila, Kärkölä, Sysmä, Myrskylä, Nurmijärvi, Tuusula, Lahti, Sipoo, Inkoo, Hollola, Karkkila, Lapinjärvi, Kerava, Raasepori, Parikkala, Mäntsälä, Ruokolahti, Hartola, Helsinki, Iitti, Orimattila, Kauniainen, Imatra, Siuntio, Heinola, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 47

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusalan yrittäjinä ja työntekijöinä naiset ovat selvästi vähemmistönä. Tilastokeskuksen mukaan v. 2015 vain 4% rakennusalan työntekijöistä oli naisia. Vuonna 2019 yli 40 % miespuolisista itsensä työllistäjistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain viisi prosenttia. Täten hankkeen kohteena olevat henkilöt ovat pääsääntöisesti miehiä. Digitaalisten menetelmien käyttöönotto suunnittelussa, työmaan toteutuksessa ja raportoinnissa parantaa rakennussalan kiinnostavuutta naisten keskuudessa. Korkeakouluopiskelijoissa enemmistö kaikista opiskelijoista nykyisin on jo naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan hankkeen toimenpiteiden mahdolliset sukupuolierot kuten työnkuormittavuus ja kulttuuriset erot. Hankkeen omissa prosesseissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu ja toteutuksessa on mukana niin naisia kuin miehiä. Kartoitusvaiheessa pyritään haastattelemaan myös naispuolisia johtajia, työnjohtajia ja suunnittelijoita ja selvittämään millä tavoin eri sukupuolia pystytään osallistamaan hankkeeseen tasa-arvoisesti ja saamaan osallistujiksi mukaan myös naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 7
Digitaalisten suunnittelu ja raportointimenetelmien käyttö tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää hävikkiä. Rakentamisen raaka-aineen käytön tehokkuuden lisääminen on osa projektin tavoitteita. Myös rakennusjätteiden ja purkutöiden jätteiden kierrätyksen tehostaminen vähentää raaka-aineiden kulutusta ja rakentamisen ja rakennusteollisuuden luonnonvarojen käyttöä. Infra-alan massakoordinointisovellutusten hyväksikäyttö mahdollistaa paremmin maa-ainesten käytön lähellä kohdetta sekä maa-ainesten kierrätyksen. Digitaalisuuden hyödyntäminen vähentää matkustamista ja mahdollistaa usein etätoiminnot.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Rakentaminen ja rakennukset ovat merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Digitaalisten suunnittelu- ja raportointimenetelmien käyttö parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja rakentamisen laatua ja vähentää esimerkiksi riskiä joutua korjaamaan työtä tai korjata rakennusta heti uudelleen, ja sitä kautta kasvattamaan CO2-päästöjä. Digitaalisuuden suunnittelu- ja aikataulumenetelmät parantavat logistiikkaa liittyen rakennusmateriaalien toimituksiin vähentää kuljetuksiin liittyviä päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Digitaalisten suunnittelu- ja raportointimenetelmien käyttö parantaa rakentamisen laatua ja energiatehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös ympäristöä säästävästi. Infra-alan massakoordinointisovellutusten hyväksikäyttö mahdollistaa paremmin maa-ainesten käytön lähellä kohdetta sekä maa-ainesten kierrätyksen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Digitaalisten suunnittelu, raportointi ja energian käytön ohjausmenetelmät parantavat rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävät sitä kautta kasvihuonepäästöjä. Etenkin infrarakentamisen hyvä suunnittelu vähentää rakentamisen haitallisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja maaperään. Infra-alan massakoordinointisovellutusten hyväksikäyttö mahdollistaa paremmin maa-ainesten käytön lähellä kohdetta sekä maa-ainesten kierrätyksen. Digitaalisuuden hyödyntäminen vähentää matkustamista ja mahdollistaa usein etätoiminnot.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin, mutta edellisissä kohdissa kuvatut epäsuorat vaikutukset koskevat myös Natura 2000 -ohjelman kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeen koulutusmateriaalin kehittämisen korostetaan materiaalin käytön tehokkuutta ja kierrättämistä. Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen suunnittelussa, tuotannossa ja työmailla tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää hävikkiä. Rakentamisessa pyritään enenevässä määrin purkumateriaalien kierrättämiseen ja uusiokäyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 8
Talojen energialähteenä käytetään enenevässä määrin aurinko- ja geotermistä energiaa. Koulutusmateriaalin kehittämisessä otetaan huomioon energiatehokkuuden kehittäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Paikalliset yritykset ovat tärkeä osa arvoketjua rakentamisen tai rakennusmateriaalien tuotannossa. Paikallisilla yrityksillä on runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia työskennellä alihankkijoina rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotantoketjussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Projekti kehittää rakennussektorin ja -teollisuuden digitaalisia koulutusmateriaaleja ja tekniikoita, joita yritykset, aikuiskoulutuskeskukset, ammattikorkeakoulut, asiantuntijat sekä rakennusalan työntekijät voivat käyttää. Hanke pyrkii edistämään alan työntekijöiden ja työnjohdon osaamista ja sitä kautta työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Rakennusteollisuudessa enenevässä määrin on siirrytty teolliseen elementtivalmistuksen. Valmiit elementit kuljetetaan rakennuspaikalle ja asennetaan paikoilleen. Tämä vähentää työmaaliikennettä, kun sekä rakennusmateriaalien hankintaan liittyvä liikenne ja työntekijöiden liikenne vähenee. Suunnittelussa, työmaanhallinnassa ja toteutuksessa käytettävät digitaaliset menetelmät mahdollistavat etäkokouksien pitämisen ja vähentävät osaltaan rakentamiseen liittyvää liikennettä. Digitaaliset palvelut ja toimintatavat kuten etätyö ja etäkokoukset vähentävät fyysistä liikkumistarvetta siinä missä logistiikan digitalisaatio tehostaa kuljetusten optimointia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Rakennusyrityksissä työskentelee ikääntyvää työnjohtoa, jotka hallitsevat työmaan tekemisen mutta digitaitojen osaaminen on puutteellista. Myös pienemmissä perheyrityksissä yrityksen ikääntynyt johto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuneuvoja. Ihmisiä syrjäytyy työelämästä puutteellisten modernien digivalmiuksien takia. Työelämän ulkopuolella olevien työnjohtajien paluu työmaille vaikeutuu ilman riittäviä digitaitoja. Hankkeella parannetaan digitaalisia menetelmiä hallitsemattomien henkilöiden työllisyyttä ja työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Digitaalisten suunnittelu, valvonta ja johtamismenetelmien hyödyntäminen tarjoaa samantasoiset mahdollisuudet niin miehille kuin naisille työskennellä suunnittelijoina, työnjohtajina ja työmaapäälliköinä rakennusteollisuudessa. Myös sähköisten palveluiden ja työvälineiden kuten etäneuvottelujärjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa työskentelyn paikasta riippumatta. On myös PK-yrittäjän etu, että yritys voi rekrytoida työvoimaa mahdollisimman laajasta joukosta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Etelä-Suomen rakennustyömailla työskentelee paljon eri maista ja kulttuureista kotoisin olevia asiantuntijoita ja aliurakoitsijoita. Digitaaliset suunnittelu-, valvonta- ja raportointimenetelmät osaltaan helpottavat kommunikointia ja johtamista monikulttuurisella työmaalla. Selkeiden toimintamallien ja osaamisen kehittäminen parantaa sekä työntekijöiden että yrityksen näkökulmaa yhteiskunnan ja eri kulttuurien toimintatavoista. Osaamispohja ja teknologian mahdollistama pysyvä tieto yrityksen perehdytyksen ja osaamisen kehittämiseen parantaa eettistä ja avointa toimintaa suhteessa työntekijöihin, työyhteisöön, yrityksen toimintakenttään, yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin.
Kulttuuriympäristö 7 6
Digitaalisten suunnittelu ja toteutusmenetelmien hyödyntäminen parantaa maisemaan, virkistysalueisiin, kaupunkirakenteeseen ja kulttuuriympäristöön liittyvien vaatimusten huomioonottamista rakennusprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietomallinnus mahdollistaa virtuaalisesti tutkia rakennusten vaikutusta kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Osaava rakennusalan henkilöstö ymmärtää laadukkaan työn merkityksen ja osaa toteuttaa projekteja kulttuuriympäristöä, kaupunkirakennetta, virkistysalueita ja maisemaa vaalien.
Ympäristöosaaminen 8 7
Pelkästään rakennukset aiheuttavat 38% kaikista ihmisten kasvihuonekaasupäästöistä. IPCC mukaan myös ala tarjoaa kustannustehokkaimmat mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Rakentamisen digitaalisset suunnittelu, valvonta ja raportointimenetelmät parantavat rakennusten energiakulutusta, tehostavat raaka-aineiden käyttöä ja osaltaan vähentävät hävikkiä ja jätteitä. Puun lisääntyminen rakennusmateriaalina vähentää osaltaan rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä. Laadukas rakentaminen parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös ympäristöä säästävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa. Erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointimenetelmien ja siihen liittyvien toimintatapojen hyödyntämien koko rakentamisen arvoketjun tasolla on riittämätöntä. Teknisiä työkaluja ja ohjelmia on olemassa runsaasti mutta niiden hyötykäytön yleistymistä hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä työskentelee ikääntyvää työnjohtoa, jotka hallitsevat työmaan tekemisen mutta digitaitojen osaaminen on puutteellista. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yrityksen johto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuneuvoja. Ihmisiä syrjäytyy työelämästä puutteellisten modernien digivalmiuksien takia.

Rakennusalan digitaalisten menetelmien osaamistarpeiden ja osaamisen nykytason kartoittamiseksi haastateltiin 18 yritystä, joista kahdeksan toimii valtakunnallisesti ja loput alueellisesti hankkeen painopistealueilla. Kartoitusta täydentämään tehtiin Webropol-kysely, johon saatiin 49 vastaajaa. Haastattelujen tuloksena keskisuurilla- ja suuryrityksillä on jo nyt käytössään runsaasti ohjelmistopaketteja mutta tehokkaan käytön osaamisessa on suuria puutteita. Suunnittelupuolella, niin infra- kuin talonrakentamisessa, rakentamisen tietomallin (BIM) luominen kohteesta on jo sääntö eikä poikkeus. Tarvitaan koulutusta esimerkiksi siitä, miten jo olemassa olevia tietomalleja voidaan hyödyntää tehokkaammin projektinhallinnassa, määrälaskennassa ja aikatauluttamisessa, tai miten tietomalli (BIM) saadaan palvelemaan koko rakennuksen elinkaarta suunnittelusta, rakentamisen ja käytön kautta aina purkutapahtumaan asti. Erilaisten digitaalisten mittalaitteiden käyttö on jo melko yleistä yrityskoosta riippumatta ja automaattisen olosuhdeseurannan suomat mahdollisuudet terveen ja laadukkaan rakentamisen takaamiseksi on selvästi tiedostettu mutta niiden käyttöön liittyvään koulutukseen todettiin olevan kasvavaa tarvetta. Haastattelun tuloksena saatiin hyvä kokonaiskuva rakennustyömaiden osaamistarpeista. Haastateltavien mukaan nykyiset rakentamisen koulutusohjelmat eivät sisällä riittävästi digitaalisten menetelmien käyttöön liittyvää sisältöä. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että yli 50-vuotiailla on korkeampi kynnys ottaa käyttöön uusia digitaalisia menetelmiä. Pohjakoulutuksella ja sen myötä henkilön toimenkuvalla on suuri vaikutus edellä mainittuun. Eri tehtävissä toimivien saman ikäluokan edustajien välillä on havaittavissa suuria eroja suhtautumisessa tietotekniikan hyödyntämiseen.

TTS ja LAB yhteistyönä kehittivät DigiMestari pilottikoulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu 13 koulutusmoduulista, joista LAB koordinoi toteutusta 6 moduulin osalta liittyen TP3.2 (Rakennustyömaan toteutusta tukeva digitaalisuus, tietomallit, aikataulusuunnittelu) ja TP3.4 (Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu) sisältöihin. Vastaavasti TTS koordinoi 7 moduulia liittyen TP3.1 (Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus), TP3.3 (Digitaaliset mittalaitteet ja laadun varmennus) ja TP5 (Turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa) sisältöihin. Sisällön suunnittelussa oltiin yhteydessä useisiin digitaalisia ohjelmia ja palveluja tarjoaviin yrityksiin ja organisaatioihin, joiden kanssa sovittiin yhteistyöstä koulutusmateriaalin tuottamisessa ja koulutuksen toteutuksessa. Tämä loi hyvän yhteistyöverkoston myös tulevia koulutusten toteutusta varten.

Hankkeessa tuotettu materiaali on testattu DigiMestari pilottikoulutuksissa sekä LABin rakennusmestariopetuksessa. Pilottikoulutukseen osallistui 106 henkilöä. Saadun palautteen perusteella materiaalia on kehitetty ja tullaan kehittämään myös jatkossa. Hankkeessa tuotettu materiaali jää osallistujien käyttöön itseopiskelua varten. Lisäksi materiaali on avoimesti saatavilla kaikille siitä kiinnostuneille. Tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa niin työnjohtajien täydennyskoulutuksia kuin rakennusmestari- ja insinöörikoulutuksien sisältöjä.

Korona epidemia on pakottanut rakennustyömaat muuttamaan toimintojaan ja turvaohjeitaan työmaan ja työntekijöiden turvallisen työskentelyn turvaamiseksi ja lisääntyvät kyberuhkat ovat lisänneet tietoturvallisuuden merkitystä myös rakennusteollisuudessa. Hankeen aikana koottiin tulevaisuutta varten ohjeisto rakennustyömaan työturvallisuuden lisäämiseksi poikkeusolosuhteissa. Hankkeen aikana tutkittiin tietoa erilaisista tavoista pandemian hallintaan rakennustyömailla Suomessa ja maailmalla. Kaikki ohjeet eivät koske henkilöturvallisuutta, vaan osa ohjeistuksista on tehty silmällä pitäen koko rakennusalaa ja pandemian vaikutusta siihen.

Hankkeen aikana valmistui digiturvallisuuteen liittyvä koulutusmateriaali osana pilottikoulutusta ja ohje rakennustyömaan henkilökohtaisesta digiturvasta ja henkilöturvallisuuteen liittyvä ”ohjeistus turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa”. Noudattamalla hankkeen aikana tehtyjä henkilöturvallisuuteen liittyviä ohjeita rakennustyömaan toiminnot voivat jatkua hallitusti mahdollisen pandemian aikanakin.

Rakennustyömaan työntekijöiden henkilökohtainen digiturva ohje auttaa ymmärtämään ja noudattamaan digiturvallisuuteen liittyviä vaaroja, joista voi johtua huomattavia taloudellisia seurauksia.

Rakentamisen tietomallin käytön yleistyminen ja sen saaminen palvelemaan koko rakennuksen elinkaarta suunnittelusta, rakentamisen ja käytön kautta aina purkutapahtumaan asti parantaa rakennusten energiatehokkuutta, materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja hävikin vähenemistä ja siten osaltaan vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä