Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22763

Hankkeen nimi: Lukiopaja LUPA

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Schellhammer-Tuominen Maija Selena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jaksamisen ja/tai mielenterveyden pulmien kanssa kamppaileville lukio-opiskelijoille tällä hetkellä tarjottava tuki koostuu lähinnä lukiokurssien vähentämisestä sekä opiskeluajan pidentämisestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijan päivärytmi vaihtelee kurssien mukaan päivittäin ja opintojen suorittaminen sitä kautta vaikeutuu. Kynnys kouluun lähtemiselle kasvaa, kun selkeä arkirytmi puuttuu ja tunteja on vaihtuviin ajankohtiin vain muutaman kerran viikossa. Opiskelijat suorittavat usein kursseja itsenäisesti, mikä vaatii todella paljon itseohjautuvuutta. Opiskelijat, joilla on muutenkin elämänhallinnan tai jaksamisen pulmia, eivät usein kykene täysin itsenäiseen opiskeluun, vaikka tiedollisesti ja taidollisesti opiskeluun olisikin hyvät lähtökohdat.

Haettavan hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen kaupungin lukioissa opiskelevat nuoret, joilla on ongelmia elämänhallinnan, jaksamisen ja/tai mielenterveysongelmien kanssa. Kohderyhmälle tyypillisiä vaikeuksia ovat esimerkiksi opintostressiin tai elämäntilanteeseen liittyvä jännittäminen, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus, itsesäätelyn vaikeudet ja arjen rytmin ja taitojen puute. Usein haastavissa elämäntilanteissa vaikeudet kasaantuvat ja kumuloituvat, jolloin myös opinnot keskeytyvät helposti. Kohderyhmään kuuluvat myös lukio-opinnot keskeyttäneet nuoret, jotka haluavat palata opintojen pariin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä lukio-opiskelijoiden koulutusosallisuutta ja vähentää koulutuksen negatiivisia keskeytyksiä erityisesti lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Hankkeen tavoitteena on
1. lisätä kohderyhmän hyvinvointia ja arjen taitoja sekä mahdollistaa kuntoutukselliset elementit osana opinnoissa etenemistä
2. parantaa kohderyhmän opiskelutaitoja ja minäpystyvyyden tunnetta opinnoissa
3. lisätä lukiokoulutuksen läpäisyä ja vähentää keskeyttämisiä erityisesti koulutuksen siirtymävaiheiden tukea kehittämällä
4. kehittää toimintamalli tukemaa kohderyhmän kuntoutuksellisten ja koulutuksessa etenemisen tarpeita
5. lisätä kohderyhmän parissa toimivien ammattilaisten osaamista ja tietoa kohderyhmän haasteista ja tukimalleista

Hankkeen aikana kehitetään osallisuutta koulutuksen nivelvaiheissa tukeva Lukiopaja - LUPA toimintamalli oppilaitoksen ulkopuoliseen toimintaympäristöön, joka mahdollistaa osallistujien toimintakyvyn vahvistamisen ja opinnoissa etenemisen yksilöllisen suunnitelman mukaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen kaupungin lukioissa opiskelevat nuoret, joilla on ongelmia elämänhallinnan, jaksamisen ja/tai mielenterveysongelmien kanssa. Kohderyhmälle tyypillisiä vaikeuksia ovat esimerkiksi opintostressiin tai elämäntilanteeseen liittyvä jännittäminen, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus, itsesäätelyn vaikeudet ja arjen rytmin ja taitojen puute. Usein haastavissa elämäntilanteissa vaikeudet kasaantuvat ja kumuloituvat, jolloin myös opinnot keskeytyvät helposti.

Kohderyhmänä ovat erityisesti lukio-opintojen alkuvaiheessa olevat sekä opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat (pääsääntöisesti 4. vuoden opiskelijat).Kohderyhmään kuuluvat myös lukio-opinnot keskeyttäneet nuoret, jotka haluavat palata opintojen pariin.

Toimintaan ohjautumisen polku rakennetaan yhteistyössä Tampereen lukioiden kanssa pilotointien ja tiiviin yhteistyön kautta.
Opinto-ohjaaja, psykologi tai muun nuorta ohjaavan henkilön voi ohjata nuoren toiminnan piiriin. Nuori voi myös itse ottaa yhteyttä toimintaan, jolloin polkua suunnitellaan yhdessä oman lukion kanssa. Toimintaan ohjautumisen lähtökohtana on nuoren vapaaehtoisuus ja halu vaikuttaa omaan tilanteeseen ja osallistua toimintaan. Lukio-opinnot keskeyttäneiden nuorten osalta tehdään yhteistyötä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa, jotta oikea-aikainen ohjautuminen voidaan varmistaa. Näitä tahoja ovat esimerkiksi ohjaamo, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat nuorten kanssa toimivat opetus- ja ohjausalan ammattilaiset ja verkostoyhteistyökumppanit, jotka tapaavat työssään lukio-opiskelijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 282 362

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 768

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 522

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 449

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukio-opintoja suorittaa useammin tytöt kuin pojat. Sukupuolten väliset erot opinnoissaan tukea tarvitsevissa näkyvät selkeimmin tuen tarpeen laadullisissa tekijöissä kun määrällisissä. Tyttöjen joukossa on tunnistettavissa useammin suorittamisen ja täydellisyyden tavoittelun tuomia mielenterveys- ja stressioireilua, kun pojat tarvitsevat useammin tukea itsesäätelyyn ja toimeen tarttumiseen. Lukio-opinnoissa näkyy myös kasvavassa määrin joukko nuoria, jotka eivät koe kuuluvansa perinteisiin sukupuolimuotteihin. Hankkeen valmisteluvaiheen arvin mukaan toimintaan ohjautuu tyttöjä enemmän, kun poikia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelun perustana on sukupuolisensitiivinen työote ja tuen tarjoaminen yksilöllisen tarpeen mukaan. Hankkeen aikana tunnistetaan opintoja haastavia tilanteita ja mahdollisia sukupuolten välisiä eroja niissä. Keskeistä hanketyössä on tunnistaa hyviä käytänteitä, joilla onnistutaan tukemaan kutakin nuorta omassa tilanteessaan. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään siten, että se tukisi myös poikien tuen tarpeita ja mahdollistaisi toimintaan kiinnittymisen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Välilliset vaikutukset kohdistuvat kohderyhmän osaamisen ja tiedon lisääntymisen kautta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys materiaalihankinnoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Välilliset vaikutukset kohdistuvat kohderyhmän osaamisen ja tiedon lisääntymisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeen toiminnassa vähennetään mahdollisuuksien mukaan jätteitä ja uusiokäytetään materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Osallistujien tietoisuus materiaalien kierrättämisestä ja kestävästä kehityksestä lisääntyy hankkeen aikana
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Osallistujien tieto uusiutuvista energiamuodoista lisääntyy hankkeen aikana
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeella kehitetään elinikäisen oppimisen avaintaitoja ja tuetaan nuorten koulutus- ja työllisyyspolkujen rakentumisessa, jolla vaikutetaan pitkällä aikavälillä osaavan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään aineeton palvelumalli, jolla tuetaan nuorten osaamisen lisääntymistä ja polkuja kohti työelämää
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Liikkumisessa käytetään julkisia kulkuneuvoja tai yhteiskuljetuksia mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistujien hyvinvointia. Lisäksi hanke vaikuttaa välillisesti ammattilaisten osaamisen lisääntymiseen ja sitä kautta lisääntyvään hyvinvointiin
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Hankkeen tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja mahdollisuuksia osallistua koulutukseen haastavissakin elämäntilanteissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Hanke lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kehittämällä heikommassa asemassa oleville kohdistuvia tukipalveluita ja valmentamalla osallistujia aktiiviseen kansalaisuuteen ja toimijuuteen.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeen toiminnassa lisätään osallistujien tietoa kulttuuriympäristöstä. Osallistujia kannustetaan osallistumaan oman kulttuuriympäristön rakentamiseen hyödyntämällä luovia menetelmiä
Ympäristöosaaminen 3 3
Osallistujien ympäristöosaaminen lisääntyy hankkeen aikana osana yhteisöllistä toimintaa ja oppisiältöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lukiopaja LUPA hankeella haluttiin vastata lukiossa opiskelevien nuorten elämänhallinnan, jaksamisen sekä mielenterveyshaateiden aiheuttamiin opiskelua haastaviin tilanteisiin.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä lukio-opiskelijoiden koulutusosallisuutta sekä vähentää koulutuksen negatiivisia keskeytyksiä erityisesti lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Hankkeen tavoitteet jaettiin viiteen eri kohtaan, jotka olivat:
1) Lisätä kohderyhmän hyvinvointia ja arjen taitoja sekä mahdollistaa kuntoutukselliset elementit osana opinnoissa etenemistä.
2) Parantaa kohderyhmän opiskelutaitoja ja minäpystyvyyden tunnetta opinnoissa.
3) Lisätä lukiokoulutuksen läpäisyä ja vähentää keskeyttämisiä erityisesti koulutuksen siirtymävaiheiden tukea kehittämällä.
4) Kehittää toimintamalli tukemaan kohderyhmän kuntoutuksellisten ja koulutuksessa etenemisen tarpeita.
5) Lisätä kohderyhmän parissa toimivien ammattilaisten osaamista ja tietoa kohderyhmän haasteista ja tukimalleista.

Tavoitteisiin vastataksemme mallinsimme työpaketit, joiden avulla työskennelliin kohti tavoitteita.
Työpaketit olivat:
1) Toimintakyky ja voimavarat
2) Opiskelutaidot ja oppiminen
3) Oppimisympäristöt ja menetelmät
4) Yksilölliset polut
5) Toimintamalli ja ammattilaisten osaamisen lisääminen


Ensimmäisen, toimintakyky ja voimavarat - työpaketin alla hankkeen avulla kehitettiin strukturoitu viikko-ohjelma joka luo pohjan Lukiopajalla toimimiselle. Viikko-ohjelmaan liittyy myös ohjauksen vuosikello, joka tukee lukion opetussuunnitelman laaja-alaista osaamista. Viikko-ohjelma koostuu jokaisen yksilöllistä opiskelua mahdollistavista ajoista sekä mielenteryveyttä ja arjenhallintaa tukevasta lukion laaja-alaiseen osaamiseen pohjautuvista kuntoutuksellisista ohjausasjoista.

Opiskelutaidot ja oppiminen työpaketti kehitti yhteistyössä nuoren oman lukion kanssa tehtävää oppimissuunnitelman rakentamista. Lisäksi kehitettiin erityisopetusta Lukiopajalla yhteistyössä nuoren oman lukion kanssa. Työpaketin työskentelyyn kuului yhteistyömallien ja toimivien käytäntöjen kehittämistä sekä pilotointia. Työpaketin alla kehitettiin myös nivelvaiheen työtä kun nuori ohjautuu pajalle tai pajalta eteenpäin takaisin omaan oppilaitokseen. Työn tuloksena saatiin kehitettyä toimivat käytänteet nivelvaiheen ohjaukselle, oppimissuunnitelman rakentamiselle sekä Lukiopajalla tehtävään erityisopetukseen.

Oppimisympäristöt ja -menetelmät työpaketissa kehitettiin nuorilähtöisesti koulun ulkopuolista oppimisympäristöä vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin. Työpaketin alla luotiin Lukiopajan fyysinen oppimisympäristö nuorilähtöisesti sekä siellä työskentelevän tiimin yhteiset käytänteet.

Yksilölliset polut työpaketissa kehitettiin yksilöllisen ohjauksen polku tukemaan Lukiopaja-toimintamallia. Yksilöllisen ohjauksen polkua kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Tampereen lukiokoulutuksen kanssa. Polkuun kuuluu lukioon ohjautumisen vaihe, jatkuvan ohjauksen vaihe sekä jatko-opintoihin ohjautumisen vaihe.

Toimintamalli ja ammattilaisten osaamisen lisääminen työpaketissa keskityttiin LUPA-toimintamallin kehittämiseen, siitä viestimiseen sekä sen levittämiseen ja juurruttamiseen niin Tampereelle kuin valtakunnallisesti. Malli rakennettiin ja se saatiin juurrutettua Tampereelle pysyväksi toiminnaksi hankkeen jälkeen. Lisäksi mallia levitettiin valtakunnallisesti niin, että vastaavalla mallilla lukiokoulutuksen kehittäminen on aloitettu myös mm. Espoossa, Lahdessa sekä Kuopiossa. Valtakunnallisen toiminnan tueksi on luotu hankkeen toimesta yhteinen Teams-alusta.

Lukiopaja sai tunnustusta paikallisesti sekä valtakunnallisesti palkintojen muodossa.