Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22766

Hankkeen nimi: Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)

Puhelinnumero: 0172556000

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.lehtonen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856479

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen ja sitä kautta aikuistuvien nuorten työurien varmistamiseen ja vahvistamiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueellisen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.

Aikuistuvia jälkihuoltopalvelujen piirissä olevia nuoria (18-25 -vuotiaat) tukemalla vaikutetaan myönteisesti myös muihin syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja laajemmin hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä varmistetaan digitaalisten palvelujen kohdentuminen ko. kohderyhmälle.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa aikuistuvien nuorten osallisuutta ja ottaa heidät mukaan palvelujen kehittämistyöhön digitalisoituvan yhteiskunnan toimintaympäristö huomioiden. Tavoitteena on myös kehittää jälkihuollon työtapoja, työkulttuuria ja palveluita, pilotoida yhteistyöverkoston kanssa jälkihuoltopalvelujen toimintakokonaisuusmallinnuksia (henkilökohtaisesti tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan verkossa tarjottavat palvelut) ja rakentaa jälkihuoltopalveluihin laatukriteeristöä monitoimijaisesti.

Jälkihuoltotyön laatua ja vaikuttavuutta lisätään määrittämällä yhteiset jälkihuoltotyön (1) haasteet huomioiden lastensuojelun laatusuositus (Malja, Puustinen-Korhonen, Petrelius & Eriksson 2019), (2) kehittämällä jälkihuoltopalveluja ketterien palvelupilottien avulla sekä (3) analysoimalla pilottien pohjalta palvelujen laatua ja lisäämällä vaikuttavuusajattelua jälkihuollon palveluissa. Aikuistuvien jälkihuoltopalvelujen piiriin kuuluvien nuorten hyvinvoinnin tila, tutkitusti vaikuttavat menetelmät sekä vaikuttavuusarviointi hyvinvointitiedolla johtamisen tukena toimivat hankkeessa kehittämisen lähtökohtina.

Hankkeen alussa järjestetään virtuaalinen tai fyysinen starttityöpaja, jossa käydään yhteinen keskustelu hankkeen lähtökohdista ja kehittämistarpeista sekä kootaan eri osapuolten näkemystä tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteutuksesta hankkeen aikana pilottien palvelumuotoilun pohjaksi.

Hankkeen toimintasuunnitelmaa täsmennetään hankkeen toteutusaikana. Yksityiskohtia tarkennetaan hankkeen edetessä ja painopisteitä voidaan kohdentaa jälkihuoltopalveluihin liittyvien tarpeiden mukaan huomioiden digitaalisen yhteiskunnan muutostarpeet.

Tuloksena hankkeesta ovat

1) Jälkihuoltopalveluja käyttäneiden nuorten aikuisten osallisuuden ja digitaitojen vahvistaminen ja palvelukokemusten huomioiminen jälkihuoltopalveluja kehitettäessä. Nuorten hankkeeseen osallistumisen kautta kehittyvät heidän arjessa selviämisen taitonsa, kyky oman tulevaisuudensa rakentamiseen ja yleisemmin työ- ja toimintakykyisyys. Aikuistuvia nuoria arvioidaan hankkeeseen osallistuvan noin 20-30.

2) Jälkihuoltopalvelujen työtapojen ja työkulttuurien kehittämisen ja palvelumuotoilun kautta kehitetään jälkihuoltopalvelujen malli erilaisista palvelusta (kasvokkain tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan digitalisoidut palvelut

3) Jälkihuoltopalvelujen laatu- ja vaikuttavuuskriteeristön mallintaminen. Osana tätä kriteeristöä kehitetään vaikuttavuuden arviointia ja otetaan käyttöön parhaimmat vaikuttavuuden arvioinnin välineet jälkihuoltotyöhön.

4) Hankkeen kautta syntyy uudenlainen palvelujen kehittämisen tapa: suunnittelu ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden (nuoret aikuiset) kanssa – rohkeat kokeilut – mallien toimivuuden arviointi ja vaikuttavuuden arviointi – toimivien mallien konseptointi – skaalaaminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä, johon toimintaa kohdistuu hankkeessa, ovat jälkihuollon työntekijät.

Digitaaliset palvelut tarjoavat mahdollisuuden siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäisyn suuntaan, kun palveluja voidaan tarjota matalalla kynnyksellä. Palvelumuotoilu ja mallintaminen pilottikokeiluin Pohjois-Savossa vuorovaikutteiseksi palveluksi, teknologiavusteiseksi palveluksi sekä mahdollisiksi automatisoiduiksi palveluiksi tuottaa tehokkuutta, asiakaslähtöisiä joustavia palveluita ja kustannusten hallintaa lastensuojeluun ja sosiaalialalle laajemminkin.

Työkulttuuri muuttuu digitalisaatio-osaamisen lisääntymisenä. Hankkeen myötä tapahtuu työntekijöiden voimin jälkihuollon palveluohjauksen/sosiaaliohjauksen työorientaatioiden sisällöllistä jäsentämistä ja se varmistaa palvelun laadun. Hankkeen tarkoituksena on osaltaan myös vahvistaa case manager -ajattelua eli jokaiselle asiakkaalle olisi nimetty oma työntekijä, joka kartoittaa kaikki mahdolliset tarpeet ja ohjaa asiakasta eteenpäin monimuotoisessa palveluviidakossa ja joka pystyy nuoren kanssa arvioimaan mikä palvelumuoto (kasvokkain tarjottava palvelu/ teknologia-avusteinen palvelu/kokonaan verkossa tarjottava palvelu) on milloin perusteltua ja paikallaan.

Työntekijöitä kunnista, yrityksistä ja yhdistyksistä arvioidaan olevan hankkeen kehittämistyössä noin 10-20 mutta välillisesti jopa enemmän. Hankkeen koulutuksellisiin kehittämistyöpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä.


Yhteistyökumppanina / hyödynsaajina ovat jälkihuoltopalveluja tuottavat tahot (mm. palvelua tuottavat lastensuojeluyritykset)


Hankkeen myötä kehitetään jälkihuollon palveluintegraatiota ja maakunnallista/ ja ehkä jopa valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Nykyisin on haasteena, miten aikuistuvalle nuorelle saadaan palvelukokonaisuus, jossa yhteensovitetaan asiakaslähtöisesti eri palveluja (tarvitsee asumispalveluja, työllisyyspalveluja, koulutuspalveluja, mielenterveyspalveluja jne). Nykyinen palvelurakenne on sellainen, että kaikki ovat hallinnollisesti eri toimijoita. Asiakkaan tiedot saavat liikkua vain erikseen annetun luvan perusteella.


Hanke lisää jälkihuoltopalveluja tuottavien tahojen ammatillista osaamista huomioida työssä digitalisaation haasteet, mahdolliset tietoturvakysymykset ja asiakastyön laatu. Julkiselle sektorille kehitetään lainsäädännön ja sote-muutokset huomioivaa palvelurakennetta jälkihuoltotyöhön. Se varmistaa kustannussäästöjä, laatua ja joustavuutta palveluihin. Hanke tuottaa myös yhteistä osaamista jälkihuoltotyöhön, kun yhdessä pohditaan jälkihuoltopalvelujen vaikuttavuutta ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa voidaan tukea myös hankkeeseen osallistuvien tahojen koulutusyhteistyötä.


Hankkeeseen on alustavasti lupautunut neljä jälkihuoltopalveluja tuottavaa yritystä, joista aktiivisesti osallistuu hankkeen palvelujen pilotointiin ja kehittämiseen 15-20 henkilöä. Hankkeen koulutuksellisiin työpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä.

Oppilaitos tutkii jälkihuollon vaikuttavuutta selvittämällä hankkeeseen osallistuvien nuorten ja työntekijöiden käsityksiä aikuistuvan jälkihuoltonuoren palveluista ja tuen tarpeista hankkeen alussa ja lopussa. Vaikuttavuutta selvitetään soveltuvan mittariston avulla ja mittaristoa kehitetään tarvittaessa hankkeen kohderyhmä huomioiden. Oppilaitos toimii myös koulutusyhteistyökumppanina.


Oppilaitokselta mukaan osallistuu arviolta kaiken kaikkiaan 30 työntekijää. Hankkeen koulutuksellisiin työpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä/alan opiskelijoita. Opiskelijoita arvioidaan osallistuvan noin 100-150 koulutuksellisiin kehittämistyöpajoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Loppuhyödynsaajina ovat aikuistuvat jälkihuoltonuoret (18-25-vuotiaat), joille tarjotaan jälkihuollon palveluja. Nuorten kokemuksia jälkihuollon tarpeesta, tilasta ja palvelutarpeesta selvittämällä saadaan vahvistettua hankkeen kautta osallisuuden tunnetta ja myönteistä aikuistumiskehitystä. Nuoria aikuisia, jotka ovat saaneet jälkihuoltopalveluja, tavoitellaan hankkeeseen mukaan noin 20-30. Hankkeeseen osallistuvat nuoret tuovat hankkeelle oman kokemuksensa ja näkemyksensä palveluprosesseista ja palvelujen kokonaisuudesta ja osallistuvat palvelumuotoilujen kehittämiseen ja analysointiin.

Tarve on kokeilla myös toimivia mittareita, joilla nuori voisi itsekin arvioida omaa palvelun tarvettaan. Tämä voisi puolestaan parantaa palveluiden vaikuttavuutta, oikeinkohdentumista ja laatua. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden tarjota palveluja siellä, missä nuoret muutenkin netissä liikkuvat, eikä haudata palveluja esimerkiksi kuntien verkkosivujen syövereihin. Toisaalta palvelumallinnusten myötä saadaan tietoa missä tilanteessa kasvokkain tarjottavat palvelut ovat välttämättömiä laadukkaan ja vaikuttavan jälkihuoltotyön turvaamiseksi.

Hankkeen myötä aikuistuvan nuoren osallisuutta vahvistetaan jälkihuoltosuunnitelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Siirtyminen lastensuojelun sijaishuollosta jälkihuoltoon on tärkeä nivelkohta ja jatkumo aikuisuuteen, opiskeluun ja työelämään. Laadukkailla jälkihuoltopalveluilla ennaltaehkäistään sosiaalisen tuen tarpeita myöhemmällä aikuisiällä ja tuetaan varhaisessa vaiheessa aikuistuvan nuoren työ- ja toimintakykyisyyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 384

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseksi sukupuolinäkökulma ei ole ratkaisevassa asemassa. Lastensuojelualalla työskentelee sekä miehiä että naisia. Lastensuojelun asiakaskunta koostuu molemmista sukupuolista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten kirjon kysymykset eivät ole hankkeen keskiössä, mutta ne huomioidaan toiminnassa. Hankkeessa kehitetään osaamista, joka on sukupuolesta riippumatonta. Hankkeessa tehtävässä avoimessa yhteiskehittämisessä varmistetaan sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ja tasa-arvon edistäminen. Kokouksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen kantavana voimana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta se huomioidaan läpi koko hankkeen läpi eri toiminnoissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Etäpalveluiden kehittämisellä vähennetään hiilenkulutusta maltillisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia . Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hanke voi vähentää tulevaisuudessa koulutuksesta aiheutuvaa matkustamista ulkomaille ja siten samalla vaikuttaa päästöihin.Hankkeessa hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityistä vaikutusta. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei erityistä vaikutusta. Hanke ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hanke tukee alueen elinkeinoelämän osallistumista sosiaalialan koulutuksen ja hyvinvointiteknologian kehitykseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hanke kohdistuu juuri tähän.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa. Toisaalta myös kehitetyt palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Sosiaalialan koulutuksen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi hyvinvoinnin edistämiseen, työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistumiseen. Hankkeessa kehitetään lastennuojelun jälkihuoltonuorten aikuisuuden elämänhallintaa tukevia palveluita joka edistää heidän hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 7 5
Hanke edistää erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien jälkihuoltonuorten tasa-arvoisempaa alkua itsenäiseen aikuiseen elämään. Toiminta on avoin kaikille ryhmille ja tukee innovaatioalustoiden kehitystä, joka edistää täten kilpailun ja toimialojen tasavertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hanke edistää erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien jälkihuoltonuorten tasa-arvoisempaa alkua itsenäiseen aikuiseen elämään. älkihuoltonuoren osallisuus yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä on hankkeen päämäärä. 
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-