Hankekoodi: S22766
Hankkeen nimi: Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)
Puhelinnumero: 0172556000
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Lehtonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.lehtonen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856479
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen ja sitä kautta aikuistuvien nuorten työurien varmistamiseen ja vahvistamiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueellisen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.
Aikuistuvia jälkihuoltopalvelujen piirissä olevia nuoria (18-25 -vuotiaat) tukemalla vaikutetaan myönteisesti myös muihin syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja laajemmin hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä varmistetaan digitaalisten palvelujen kohdentuminen ko. kohderyhmälle.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa aikuistuvien nuorten osallisuutta ja ottaa heidät mukaan palvelujen kehittämistyöhön digitalisoituvan yhteiskunnan toimintaympäristö huomioiden. Tavoitteena on myös kehittää jälkihuollon työtapoja, työkulttuuria ja palveluita, pilotoida yhteistyöverkoston kanssa jälkihuoltopalvelujen toimintakokonaisuusmallinnuksia (henkilökohtaisesti tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan verkossa tarjottavat palvelut) ja rakentaa jälkihuoltopalveluihin laatukriteeristöä monitoimijaisesti.
Jälkihuoltotyön laatua ja vaikuttavuutta lisätään määrittämällä yhteiset jälkihuoltotyön (1) haasteet huomioiden lastensuojelun laatusuositus (Malja, Puustinen-Korhonen, Petrelius & Eriksson 2019), (2) kehittämällä jälkihuoltopalveluja ketterien palvelupilottien avulla sekä (3) analysoimalla pilottien pohjalta palvelujen laatua ja lisäämällä vaikuttavuusajattelua jälkihuollon palveluissa. Aikuistuvien jälkihuoltopalvelujen piiriin kuuluvien nuorten hyvinvoinnin tila, tutkitusti vaikuttavat menetelmät sekä vaikuttavuusarviointi hyvinvointitiedolla johtamisen tukena toimivat hankkeessa kehittämisen lähtökohtina.
Hankkeen alussa järjestetään virtuaalinen tai fyysinen starttityöpaja, jossa käydään yhteinen keskustelu hankkeen lähtökohdista ja kehittämistarpeista sekä kootaan eri osapuolten näkemystä tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteutuksesta hankkeen aikana pilottien palvelumuotoilun pohjaksi.
Hankkeen toimintasuunnitelmaa täsmennetään hankkeen toteutusaikana. Yksityiskohtia tarkennetaan hankkeen edetessä ja painopisteitä voidaan kohdentaa jälkihuoltopalveluihin liittyvien tarpeiden mukaan huomioiden digitaalisen yhteiskunnan muutostarpeet.
Tuloksena hankkeesta ovat
1) Jälkihuoltopalveluja käyttäneiden nuorten aikuisten osallisuuden ja digitaitojen vahvistaminen ja palvelukokemusten huomioiminen jälkihuoltopalveluja kehitettäessä. Nuorten hankkeeseen osallistumisen kautta kehittyvät heidän arjessa selviämisen taitonsa, kyky oman tulevaisuudensa rakentamiseen ja yleisemmin työ- ja toimintakykyisyys. Aikuistuvia nuoria arvioidaan hankkeeseen osallistuvan noin 20-30.
2) Jälkihuoltopalvelujen työtapojen ja työkulttuurien kehittämisen ja palvelumuotoilun kautta kehitetään jälkihuoltopalvelujen malli erilaisista palvelusta (kasvokkain tarjottavat palvelut, teknologia-avusteiset palvelut ja kokonaan digitalisoidut palvelut
3) Jälkihuoltopalvelujen laatu- ja vaikuttavuuskriteeristön mallintaminen. Osana tätä kriteeristöä kehitetään vaikuttavuuden arviointia ja otetaan käyttöön parhaimmat vaikuttavuuden arvioinnin välineet jälkihuoltotyöhön.
4) Hankkeen kautta syntyy uudenlainen palvelujen kehittämisen tapa: suunnittelu ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden (nuoret aikuiset) kanssa – rohkeat kokeilut – mallien toimivuuden arviointi ja vaikuttavuuden arviointi – toimivien mallien konseptointi – skaalaaminen.
Kohderyhmänä, johon toimintaa kohdistuu hankkeessa, ovat jälkihuollon työntekijät.
Digitaaliset palvelut tarjoavat mahdollisuuden siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäisyn suuntaan, kun palveluja voidaan tarjota matalalla kynnyksellä. Palvelumuotoilu ja mallintaminen pilottikokeiluin Pohjois-Savossa vuorovaikutteiseksi palveluksi, teknologiavusteiseksi palveluksi sekä mahdollisiksi automatisoiduiksi palveluiksi tuottaa tehokkuutta, asiakaslähtöisiä joustavia palveluita ja kustannusten hallintaa lastensuojeluun ja sosiaalialalle laajemminkin.
Työkulttuuri muuttuu digitalisaatio-osaamisen lisääntymisenä. Hankkeen myötä tapahtuu työntekijöiden voimin jälkihuollon palveluohjauksen/sosiaaliohjauksen työorientaatioiden sisällöllistä jäsentämistä ja se varmistaa palvelun laadun. Hankkeen tarkoituksena on osaltaan myös vahvistaa case manager -ajattelua eli jokaiselle asiakkaalle olisi nimetty oma työntekijä, joka kartoittaa kaikki mahdolliset tarpeet ja ohjaa asiakasta eteenpäin monimuotoisessa palveluviidakossa ja joka pystyy nuoren kanssa arvioimaan mikä palvelumuoto (kasvokkain tarjottava palvelu/ teknologia-avusteinen palvelu/kokonaan verkossa tarjottava palvelu) on milloin perusteltua ja paikallaan.
Työntekijöitä kunnista, yrityksistä ja yhdistyksistä arvioidaan olevan hankkeen kehittämistyössä noin 10-20 mutta välillisesti jopa enemmän. Hankkeen koulutuksellisiin kehittämistyöpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä.
Yhteistyökumppanina / hyödynsaajina ovat jälkihuoltopalveluja tuottavat tahot (mm. palvelua tuottavat lastensuojeluyritykset)
Hankkeen myötä kehitetään jälkihuollon palveluintegraatiota ja maakunnallista/ ja ehkä jopa valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Nykyisin on haasteena, miten aikuistuvalle nuorelle saadaan palvelukokonaisuus, jossa yhteensovitetaan asiakaslähtöisesti eri palveluja (tarvitsee asumispalveluja, työllisyyspalveluja, koulutuspalveluja, mielenterveyspalveluja jne). Nykyinen palvelurakenne on sellainen, että kaikki ovat hallinnollisesti eri toimijoita. Asiakkaan tiedot saavat liikkua vain erikseen annetun luvan perusteella.
Hanke lisää jälkihuoltopalveluja tuottavien tahojen ammatillista osaamista huomioida työssä digitalisaation haasteet, mahdolliset tietoturvakysymykset ja asiakastyön laatu. Julkiselle sektorille kehitetään lainsäädännön ja sote-muutokset huomioivaa palvelurakennetta jälkihuoltotyöhön. Se varmistaa kustannussäästöjä, laatua ja joustavuutta palveluihin. Hanke tuottaa myös yhteistä osaamista jälkihuoltotyöhön, kun yhdessä pohditaan jälkihuoltopalvelujen vaikuttavuutta ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa voidaan tukea myös hankkeeseen osallistuvien tahojen koulutusyhteistyötä.
Hankkeeseen on alustavasti lupautunut neljä jälkihuoltopalveluja tuottavaa yritystä, joista aktiivisesti osallistuu hankkeen palvelujen pilotointiin ja kehittämiseen 15-20 henkilöä. Hankkeen koulutuksellisiin työpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä.
Oppilaitos tutkii jälkihuollon vaikuttavuutta selvittämällä hankkeeseen osallistuvien nuorten ja työntekijöiden käsityksiä aikuistuvan jälkihuoltonuoren palveluista ja tuen tarpeista hankkeen alussa ja lopussa. Vaikuttavuutta selvitetään soveltuvan mittariston avulla ja mittaristoa kehitetään tarvittaessa hankkeen kohderyhmä huomioiden. Oppilaitos toimii myös koulutusyhteistyökumppanina.
Oppilaitokselta mukaan osallistuu arviolta kaiken kaikkiaan 30 työntekijää. Hankkeen koulutuksellisiin työpajoihin liitetään koulutussessioita, joihin voi osallistua enemmänkin henkilöstöä/alan opiskelijoita. Opiskelijoita arvioidaan osallistuvan noin 100-150 koulutuksellisiin kehittämistyöpajoihin.
Loppuhyödynsaajina ovat aikuistuvat jälkihuoltonuoret (18-25-vuotiaat), joille tarjotaan jälkihuollon palveluja. Nuorten kokemuksia jälkihuollon tarpeesta, tilasta ja palvelutarpeesta selvittämällä saadaan vahvistettua hankkeen kautta osallisuuden tunnetta ja myönteistä aikuistumiskehitystä. Nuoria aikuisia, jotka ovat saaneet jälkihuoltopalveluja, tavoitellaan hankkeeseen mukaan noin 20-30. Hankkeeseen osallistuvat nuoret tuovat hankkeelle oman kokemuksensa ja näkemyksensä palveluprosesseista ja palvelujen kokonaisuudesta ja osallistuvat palvelumuotoilujen kehittämiseen ja analysointiin.
Tarve on kokeilla myös toimivia mittareita, joilla nuori voisi itsekin arvioida omaa palvelun tarvettaan. Tämä voisi puolestaan parantaa palveluiden vaikuttavuutta, oikeinkohdentumista ja laatua. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden tarjota palveluja siellä, missä nuoret muutenkin netissä liikkuvat, eikä haudata palveluja esimerkiksi kuntien verkkosivujen syövereihin. Toisaalta palvelumallinnusten myötä saadaan tietoa missä tilanteessa kasvokkain tarjottavat palvelut ovat välttämättömiä laadukkaan ja vaikuttavan jälkihuoltotyön turvaamiseksi.
Hankkeen myötä aikuistuvan nuoren osallisuutta vahvistetaan jälkihuoltosuunnitelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Siirtyminen lastensuojelun sijaishuollosta jälkihuoltoon on tärkeä nivelkohta ja jatkumo aikuisuuteen, opiskeluun ja työelämään. Laadukkailla jälkihuoltopalveluilla ennaltaehkäistään sosiaalisen tuen tarpeita myöhemmällä aikuisiällä ja tuetaan varhaisessa vaiheessa aikuistuvan nuoren työ- ja toimintakykyisyyttä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 384
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 431
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 480
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 289
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon
Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 48
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
Etäpalveluiden kehittämisellä vähennetään hiilenkulutusta maltillisesti. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Hankkeessa hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia . Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hanke voi vähentää tulevaisuudessa koulutuksesta aiheutuvaa matkustamista ulkomaille ja siten samalla vaikuttaa päästöihin.Hankkeessa hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei erityistä vaikutusta. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei erityistä vaikutusta. Hanke ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
Hanke tukee alueen elinkeinoelämän osallistumista sosiaalialan koulutuksen ja hyvinvointiteknologian kehitykseen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
Hanke kohdistuu juuri tähän. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa. Toisaalta myös kehitetyt palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
Sosiaalialan koulutuksen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi hyvinvoinnin edistämiseen, työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistumiseen. Hankkeessa kehitetään lastennuojelun jälkihuoltonuorten aikuisuuden elämänhallintaa tukevia palveluita joka edistää heidän hyvinvointiaan. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 7 | 5 |
Hanke edistää erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien jälkihuoltonuorten tasa-arvoisempaa alkua itsenäiseen aikuiseen elämään. Toiminta on avoin kaikille ryhmille ja tukee innovaatioalustoiden kehitystä, joka edistää täten kilpailun ja toimialojen tasavertaisuutta. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
Hanke edistää erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien jälkihuoltonuorten tasa-arvoisempaa alkua itsenäiseen aikuiseen elämään. älkihuoltonuoren osallisuus yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä on hankkeen päämäärä. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta ympäristöosaamiseen. |
Hankkeen päätavoitteena oli kehittää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyötä ja sitä kautta vahvistaa aikuistuvien jälkihuoltoa tarvitsevien nuorten työ- ja toimintakykyisyyttä koulutukseen ja töihin. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat jälkihuollon työntekijät, yhteistyökumppaneina/hyödynsaajina jälkihuoltopalveluja tuottavat tahot ja loppuhyödynsaajina aikuistuvat jälkihuoltonuoret. Jälkihuollon myöntämisen perusteet ja käytännöt valtakunnassa ovat moninaiset ja palveluverkosto pirstaleinen. Tähän kehittämistarpeeseen vastattiin hankkeen aikana luomalla jälkihuoltoon laatuajattelua ja palvelujen yhdenmukaista myöntämistä sekä saavutettavuutta edistäviä työkaluja, kuten jälkihuollon palvelumallinnus, laatukriteeristö ja osaamisen vahvistamisen kokonaisuus. Tuotokset ovat saatavilla hankkeen julkisilla verkkosivuilla osoitteessa: https://laatuajalkihuoltoon.savonia.fi/ sekä Innokylässä: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/aikuistuvan-nuoren-tukeminen-laadukkainjalkihuoltopalveluin-hanke. Jälkihuollon työtapojen, työkulttuurin ja palveluiden vahvistamiseksi hankkeessa luotiin palvelumallinnus, jolla pyritään rohkaisemaan jälkihuollon työntekijöitä pohtimaan palvelujen tarjontaa monikanavaisesti, digiavusteisesti ja nuorilähtöisesti. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on saatavilla hankkeen julkisilla verkkosivuilla myös hankkeen päättymisen jälkeen. Koska jälkihuoltotyö on liikkuvaa/jalkautuvaa työtä, palvelumallinnuksesta ja laatukriteeristöstä tehtiin myös painoversiot ja niitä toimitettiin halukkaille (alueen jälkihuoltotyötä tekeviin sosiaalialan yrityksiin).
Hankkeen alussa jälkihuoltonuorten foorumeissa sekä yhteistyöverkoston kehittämistapaamisissa määriteltiin jälkihuollossa esiintyvät haasteet ja ideoitiin niihin vastaavat palvelupilotit. Toteutetut jälkihuoltopalvelujen palvelupilotit olivat mallinnuksen perustana. Pilotit itsessään vahvistivat nuorten osallisuutta ja toivat heille osallisuuden kokemuksia sekä vertaistukea. Pilotin toteuttaneet työntekijät kokivat mm. ammattitaitonsa vahvistuneen sekä onnistuneiden pilottien jälkeen saaneensa uutta puhtia ja jaksamista työhönsä. Jälkihuollon laatukriteeristöllä puolestaan pyrittiin vahvistamaan laatuajattelua jälkihuollossa ja nostamaan kunkin nuoren yksilölliset tarpeet työskentelyn keskiöön. Materiaalien avulla jälkihuollon työntekijät saavat konkreettista apua ja työvälineitä arjen jälkihuoltotyöhön. Kussakin työkalussa on huomioitu vahvasti voimavaralähtöisyys, käytettävyys sekä nuorten näkökulma. Materiaalit vahvistavat laatuajattelua ja nuorten osallisuutta jälkihuoltotyössä.
Hankkeen aikana vahvistettiin tietoa jälkihuollosta niin jälkihuollossa toimiville, että tuleville ammattilaisille. Lisäksi hankkeen sivuille on luotu laadukkaan jälkihuollon toteuttamiseen osaamisen kehittämispaketti, jota asiasta kiinnostuneet voivat omassa aikataulussaan ottaa haltuun. Hankkeen nettisivut kokonaisuudessaan tuovat ajankohtaista tietoa laadukkaan jälkihuollon toteuttamiseksi.
Hanke saavutti kirkkaasti tavoitemäärät, niin kumppaneiden kuin henkilöidenkin osalta. Hankkeessa tavoiteltiin 48:aa henkilöä. Hanke tavoitti 92 henkilöä (ESR-lomakkeet). Kaikkia hankkeen toiminnassa aloittaneita yhteistyökumppaneita tai osallistujia ei tavoitettu enää hankkeen edetessä ja tästä syystä heiltä ei ollut mahdollista saada lopetuslomakkeita. Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä tavoiteltiin yhteensä 8 ja hankkeessa tavoitettiin tiiviiseen yhteistyöhön yhteensä neljä yritystä, kaksi yhdistystä sekä kuntien (4) edustus.