Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22767

Hankkeen nimi: DigiTikkaat

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1

Puhelinnumero: 0974245000

Postinumero: 00920

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Myllärinen Mira

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mira.myllarinen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408261554

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaation aiheuttama työn murros ja nopeat muutokset työmarkkinoilla aiheuttavat isoja osaamishaasteita. Digiosaaminen myös polarisoituu, josta aiheutuu ns. digikapeikkoja ja -kuiluja. Pahin tilanne on niillä, joiden työmarkkina-asema on suoraan tai välillisesti vaarantumassa sen johdosta, että digivalmiudet eivät ole ajantasaiset.

Hanke on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteishanke. Hanke myötävaikuttaa siihen, että Suomi onnistuu työelämän murroksessa ja kansalaisten digitaitojen kehittämisessä siten, että digitaalisesta osaamisesta pääsevät osaksi myös tällä hetkellä digikapeikoissa ja -kuiluissa olevat henkilöryhmät.

Hanke keskittyy kolmen erityisryhmän tarpeisiin: ITSENSÄ TYÖLLISTÄJIIN, IKÄÄNTYVIIN JA TYÖTTÖMYYSUHAN ALLA OLEVIIN VALMISTUVIIN NUORIIN. Jokaisella erityisryhmällä on omat digitaalisiin käyttö- tai hyödyntämistaitoihin liittyvät tarpeensa ja kaikkien ryhmien osalta Digisilta – hanke tähtää työelämään pääsyyn tai palaamiseen, tehdyn työn määrän kasvattamiseen sekä työssä jaksamiseen ja pärjäämiseen. Hanke tarjoaa koulutusta suoraan yhteensä 510 henkilölle.

Hankkeessa kehitetään kolme uutta toimintamallia, digitaitotesti, digipudokkaiden ohjauksellisen ryhmämuotoisen ohjauksen ja tuen malli sekä varsinaisia koulutussisältöjä. Näiden toimintamallien avulla jalostetaan hankkeen tuotoksia laajasti levitettävään ja skaalattavaan muotoon, jonka piiriin tavoitellaan tuhansia uusia erityisryhmien kouluttautujia.

Kehitettävät toimintamallit perustuvat systeemiseen ja lähestymistapaan: yksilöllisesti tunnistettuihin osaamistarpeisiin, monikanavaisesti tarjottavaan ohjauspalveluun sekä tarpeisiin räätälöityviin koulutusratkaisuihin. Hankkeessa kolmen erityyppisen kohderyhmän erityistarpeista käsin kehitetään toimintamalleja ja yhteensovitetaan ne lopuksi siten, että löydetään yhtenäiset geneeriset toimintamallit, joita voidaan levittää laajasti. Sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista tuetaan kohdistamalla hankkeen markkinointia kunkin kohderyhmän osalta mahdollisesti aliedustettuihin ryhmiin sekä seuraamalla hankkeen koulutustarjonnan ilmoittautumisia.

Hankkeen nimeksi muutettiin DigiTikkaat (hankkeen alkuperäinen nimi oli DigiSilta).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on kolme varsinaista kohderyhmää:

Itsensä työllistäjät, keikkatyöntekijät, kevytyrittäjät ja freelancerit (erityisesti luovat alat), joille suunnattavalla digikoulutuksella parannetaan heidän työllistymistään, tehdyn työn määrää sekä epätyypillisen työskentelyt arvostusta työmarkkinoilla. Hankkeessa on mukana 250 henkilöä. Koulutus integroidaan henkilön omaan työllistymiseen tai oman yritystoiminnan kehittämiseen, joten henkilö osallistuu valitsemiinsa koulutusteemoihin. Ryhmän koko on mitoitettu niin, että jokaisella osallistujalla on mahdollisuus saada valmentajilta pienryhmämuotoista tukea juuri oman yrittäjyytensä kehittämiseen. Kohderyhmän tavoittamisessa hyödynnetään vahvasti Uudellamaalla, sekä Päijät-Hämeessä toimivia yrittäjäverkostoja sekä Suomen Yrittäjien eri kanavia. Osallistujien odotetaan jakaantuvan kaikkiin ikäryhmiin kohtalaisen tasaisesti, naisia ja miehiä tavoitellaan saman verran. Kohderyhmälle toteutetaan 10 etäkoulutuspäivää (webinaari) viidestä eri teemasta, sekä näihin jokaiseen liittyviä ryhmämuotoisia työpajoja. Koulutukset ja työpajat toteutetaan pääsääntöisesti verkossa, jotta osallistujat on helpompi saavuttaa. Webinaareihin osallistujia odotetaan vähintään 50 osallistujaa/päivä ja ryhmämuotoisiin työpajoihin 25 osallistujaa/päivä. Koulutuspäiviä näistä tulee yhteensä 750.

Ikääntyvät muodostavat merkittävän työvoimavarannon mm. työvoiman saatavuudesta kipeimmin kärsiville aloille kuten hyvinvointi- ja sotealoille. Nämä alat ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi myös digiratkaisujen hyödyntämisessä. Työssä jaksaminen, työssä pysyminen ja eläkkeeltä jopa töihin palaaminen ovat yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisen keskeisiä välineitä. Hankkeessa on tavoitteena parantaa ikääntyvien digitaalisia taitoja ja valmiuksia sekä edistää digiratkaisujen käyttötapoja ja tätä kautta tuetaan tukea työssä jaksamista ja mahdollistetaan työelämässä pysyminen. Hankkeessa koulutetaan ja parannetaan yhteensä 60 yli 45-vuotiaan työnhakijan digivalmiuksia.

Hankkeessa toteutetaan ikääntyville työnhakijoille kaksi ryhmää, joiden tavoitekoko on 30 henkilöä. Kummallakin ryhmällä on noin 30 osallistumispäivää. Osallistujien odotetaan jakautuvan suunnilleen tasan 45-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden kesken. Ryhmään tavoitellaan saman verran miehiä ja naisia. Pandemian sallimissa rajoissa kaksi kolmasosaa päivistä on suunniteltu toteutettavan lähipäivinä siten, että toteutuksen alkuvaiheessa lähiopetus painottuu. Lähitoteutus nähdään tärkeänä mm. ryhmäytymisen, motivoitumisen ja välineiden käytön omaksumisen kannalta. Toteutuksessa on kuitenkin valmiudet siirtyä etätoteutukseen pandemiatilanteen niin edellyttäessä. Ikääntyvien osuudessa suunnitellut kokonaispäivät ovat näin 1200 lähipäivää ja 600 etäpäivää.

Tuetun opiskelun ja korkeamman työttömyysriskin omaaville ammattikoulutetuille nuorille hanke tarjoaa digitaalisten työnhakutaitojen, digitaalisen median työelämään liittyvän sisältölukutaidon sekä työssä vaadittavien digitaitojen kehittämistä. Hanketta toteutuu tältä osin yhteistyössä toisen asteen koulutuksen järjestäjän Stadin AO:n kanssa.

Nuoria hankkeen koulutuksiin osallistetaan yhteensä 200 henkilöä. Tavoitellusta määrästä 40 henkilöä tavoitellaan ensin digiosaamistarpeiden ja osaamisvajeiden kartoituksen kehittämistyöpajoihin sekä 160 henkeä lisäksi digitestin käyttöön sekä oppimis- ja ohjausratkaisuihin. Nuorten kohderyhmälle on suunniteltu 600 lähipäivää ja 500 etäpäivää. Nämä sisältävät työpajan sekä erilaiset osallistujan osaamisvajeisiin vastaavat oppimis- ja ohjausratkaisut. Lähipäiviä on suunniteltu viidenneksen enemmän kuin etäpäiviä, koska nuorten kohderyhmässä vuorovaikutus lähitoteutuksissa on tärkeää. Kuitenkin pandemiatilanteen vaatiessa lähipäivät pystytään toteuttamaan myös etä- tai hybridiopetuksena. Naisia ja miehiä tavoitellaan kohderyhmään yhtä paljon. Iältään kohderyhmän edustajat on ajateltu asettuvan tasaisesti kahteen kategoriaan, alle 25-vuotiaat sekä 25-29-vuotiaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ohjaustyön asiantuntijat eri kohderyhmien osalta. Näitä ovat itsensä työllistäjien ym. osalta mm. työllisyyspalveluiden ohjaushenkilöstö, ohjaamot sekä yritysneuvojat. Ikääntyvien osalta näitä ovat esimerkiksi alan etujärjestöt sekä ammattiliitot. Nuorten ohjaustyössä keskeisiä tahoja mm. koulutuksenjärjestäjien opinto-ohjaajat sekä työelämäkumppanit (mm. työpaikkaohjaajat). Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen suorien toimenpiteiden ohella kaikki muut kolmeen kohderyhmään kuuluvat itsensä työllistäjät, ikääntyvät sekä nuoret, jotka tekevät digitaitotestin, pääsevät hyödyntämään (digitaitotestin suositusten perusteella) avoimeksi verkossa julkaistavia, sekä hankkeen tuottamia, että muita sisältöjä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 464 972

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 464 972

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 581 215

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 581 215

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Lahden

Kunnat: Vantaa, Hyvinkää, Porvoo, Espoo, Lohja, Helsinki, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 510

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tausta-analyysissä on tarkasteltu kohderyhmien digitaalisia osaamiskuiluja myös sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen (2017) mukaan työikäisistä alle 55-vuotiaat, sekä miehet että naiset, käyttävät internetpohjaisia sovelluksia, mobiililaitteita sekä tekstinkäsittely- ja tilasto-ohjelmistoja selkeästi enemmän kuin heitä vanhemmat työikäiset. Tilastokeskus (2017) http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_201800_2018_19722_net.pdf.  Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa (2019) digitaalisia laitteita työssään käyttävät miehet (17 %) luokittelivat itsensä digieksperteiksi selvästi useammin kuin naiset (8 %), jotka taas luokittelivat itsensä vastaavasti useammin osaajiksi (naiset 60 %, miehet 53 %). Raportissa arvioidaan, että tulos voi toisaalta heijastaa naisten ja miesten toimialoja ja ammatillista segregaatiota, toisaalta kyse voi olla myös erilaisesta tavasta arvioida omaa osaamistaan. Putoajissa ei ole eroa sukupuolten välillä; osuus on 1% sekä miehissä että naisissa. Ikääntyvien arviot omasta osaamisestaan ovat keskimääräistä alhaisempia, mutta raportti ei kerro eroista ikääntyvien miesten ja ikääntyvien naisten välillä. Samassa tutkimuksessa kuitenkin kerrotaan, että ongelmat uuden teknologian käyttöönotossa heijastuivat ylemmillä toimihenkilöillä erityisesti naisten halukkuuteen varhaistaa eläkkeelle jäämistä. Työterveyslaitos on analysoinut (2020) em. työolotutkimuksen aineistoa erityisesti digitaalisten kuilujen näkökulmasta. Aineiston perusteella miespalkansaajista 8,7 prosenttia ei käytä työssään digitaalisia välineitä, naisilla 5 prosenttia. Koko aineistossa luku on 6,7%. Myös ikäryhmien välillä on eroja niin, että digitaalisten välineiden käyttö on vähäisintä alle 25-vuotiaiden (10,8) ja yli 55-vuotiaiden keskuudessa (9,3). Tarkasteltaessa käyttötapoja, 7,2 prosenttia digivälineiden ja sovellusten käyttäjistä kokee osaamisen ja motivaation rajallisuuden lisäksi nykyisen osaamistason riittämättömäksi työtehtävien sujuvalle hoitamiselle. Ryhmään kuuluvat ovat myös huolissaan osaamisensa kehittymisestä tulevissa haasteissa. Tähän ”huolestuneiden käyttäjien” ryhmään kuuluvista on naisia 61% ja miehiä 39%. Ryhmä on myös muita keski-iältään vanhempaa. Nuorten perus- ja toisen asteen opiskelijoiden digitaitojen eritymistä on tutkittu tuoreessa väitöskirjassa (Kaarakainen, 2019). Kaarakainen mukaan havaitut sukupuolierot digitaidoissa liittyvät tiettyihin aihealueisiin esimerkiksi siten, että pojat hakeutuvat luonnontieteellisiin ja matemaattisiin aineisiin tyttöjä enemmän, joissa digitaalisten taitojen oppiminen usein mahdollistuu paremmin. Siten digitaalinen osaaminen kertyy tyypillisesti pojille, jotka helpommin hakeutuvat näille aloille. Väitöskirjan mukaan keskiössä ovat pedagogiset ratkaisut, jotka tukevat digitaitojen kehittymistä. DigiSilta-hankkeessa nuorten kohderyhmän osalta hakevan toiminnan kautta varmistetaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikkien kohderyhmien osalta hankkeen viestintää ja markkinointia kohdennetaan mahdollisille aliedustetuille ryhmille sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi. Oppimisratkaisuihin liittyvässä ilmoittautumisvaiheessa voidaan mahdollista vinoumaa korjata.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on digitaalista osaamista vahvistamalla parantaa työllisyysmahdollisuuksia. Hankkeen horisontaalisista tavoitteista on tasa-arvon edistäminen, mikä sisältää myös sukupuolten tasa-arvon edistämisen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 7
Hankkeessa on huomioitu, että uusia teknologioita ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää liikkumisen minimoimiseksi ja sujuvan arjen tukemiseksi muun muassa edistämällä etätyö- ja etäopiskelumahdollisuuksia. Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kestävien käytäntöjen käyttöönotossa omassa toiminnassaan. Hankkeessa tuetaan älykaupunkien kehittämistä digitalisaation ja palvelumuotoilun keinoin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Hankkeessa kehitetään digitaalinen ekosysteemi, ja sisällöin toimintamalleja, jonka kaikki toiminnot kartoituksesta ohjaukseen ja oppimisratkaisuihin toimivat digitaalisissa ympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 7
Hankkeessa toteutetut koulutukset ovat digitaalisia, joten osallistujien ei kaikilta osin tarvitse liikkua paikan päälle osallistuakseen niihin. Hankkeessa sitoudutaan vähentämään fyysisten kohtaamisten tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä osallisuuden tukeminen ovat olleet vahvasti mukana hankkeen painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä kehitettäessä. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmien osaamisidentiteettiä, digi-itseluottamusta, voimavaroja ja resilienssiä. Hankkeen tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria ja estää syrjäytymistä. Näiden vaikutuksesta kohderyhmien koettu hyvinvointi kasvaa. Hanke kohdistuu koulutuksen tasa-arvon edistämiseen erityisryhmillä, joilla juuri koulutuksesta katsotaan olevan suurinta hyvinvointia lisäävää vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Koronakriisi on kansainvälisesti nähty sukupuolten tasa-arvon kriisinä. Myös Suomessa korona-aika on heikentänyt etenkin naisten työllisyyttä ja toimeentuloa. Esimerkiksi Suomessa työmarkkinat ovat erityisen eriytyneet sukupuolen mukaan, määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet kasautuvat naisille. Sukupuolivaikutuksia on siksi tärkeä arvioida suhteessa muihin eriarvoisuuden muotoihin. Koronakriisi on vaikuttanut merkittävillä tavoilla sekä työmarkkinoilla, että kodeissa tehtävään työhön. Suomessa naisten työllisyys on kärsinyt enemmän kuin miesten työllisyys. Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä naisten työllisyysaste oli 1,5 ja miesten 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon oli heikentynyt nuorten naisten työllisyystilanne: 15–24-vuotiailla naisilla työllisyysaste oli pienentynyt 4,5 ja miehillä 1,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/tieto-koronakriisin-sukupuolivaikutuksista-avain-tasa-arvoisempaan-jalleenrakennukseen- Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeen markkinoinnin kohdentamisessa sekä mahdollista vinoumaa voidaan korjata oppimisratkaisuissa ilmoittautumisen yhteydessä. 
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Hanke tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Hankkeessa huomioidaan, että koronapandemia on osunut kaikkein pahiten ihmisryhmiin, jotka ovat jo muutoinkin heikoimmassa asemassa, esimerkiksi maahanmuuttajiin, etnisiin vähemmistöihin, pienituloisiin sekä epävarmassa työmarkkina-asemassa oleviin.https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/tieto-koronakriisin-sukupuolivaikutuksista-avain-tasa-arvoisempaan-jalleenrakennukseen- Erityisenä mahdollisuutena ja haasteena Uudellamaalla on nähty korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Tähän liittyen digitaito –koulutuksia kohdistetaan erityisesti myös maahanmuuttajille. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia - Resurssiviisas Uusimaa (uudenmaanliitto.fi) Hankkeessa vähennetään digitaalisen osaamisen eriarvoisuutta. Hankkeessa varmistetaan myös saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ja eettistä laatua seurataan.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hanke edistää erityisesti yhtenäisen ja asiakaslähtöisen hallintokulttuurin ja demokratiakehityksen edistymistä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Voi välillisesti kasvaa esimerkiksi asiakkaiden oppimisratkaisujen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiTikkaat-hanke oli Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen yhteishanke, jonka tavoitteena oli kehittää työikäisten henkilöiden digitaalisia taitoja ja erityisesti heidän osalta, joilla oli havaittu digiosaamisen puutteita ja jotka saattoivat olla vaarassa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kehittämistarve perustui aikaisempiin tutkimuksiin, jotka osoittivat, että digitalisaation vaikutukset työelämään ja nopeat muutokset (ml. koronapandemia) työmarkkinoilla aiheuttavat osaamishaasteita.

Hankkeen kolme kohderyhmää edustivat sellaisia tahoja, joiden työelämätilannetta voidaan selvitysten mukaan parantaa digitaalisia valmiuksia kehittämällä ja tätä kautta edistää heidän työllisyyttään. Kohderyhminä olivat 1) itsensä työllistäjät, 2) ikääntyvät työnhakijat ja 3) työttömät tai työttömyysuhan alla olevat nuoret, jotka ovat valmistuneet tai valmistumassa ammatillisesta oppilaitoksesta. Digitaalisten työelämätaitojen kehittymistä edistettiin järjestämällä koulutuksia kohderyhmille ja samalla luotiin yhteistyössä kolme toimintamallia.

Hankkeen koulutuksiin osallistui yhteensä 412 henkilöä, joka oli 81 % tavoitteesta (510 henkilöä). Itsensä työllistäjille järjestettiin webinaareja ja työpajoja, ikääntyville työnhakijoille Työelämän digiosaajaksi-valmennuksia ja nuorille digitaitokoulutuksia.

Hankkeen myötä syntyi kolme toimintamallia:
1) digitaitotesti digiosaamisen ja digitaalisten työvälineiden hallitsemisen kartoittamiseksi
2) koulutussisältöjä digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi ja
3) ryhmämuotoinen ohjauksellisen tuen malli, joka sisältää Työelämän digiosaajaksi -valmennuksen käsikirjan ja puoliautomatisoituja digitaalisia ratkaisuja valmennuksen kulkuun.

Toimintamallit ovat vapaasti hyödynnettävissä verkkosivulla metropolia.fi/digitikkaat ja ne auttavat jatkossakin digipudokkaiden digitaalisten taitojen kehittämisessä.