|
|
|
Hankekoodi: S22768
Hankkeen nimi: Kotoutujan digipolku
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovalan Setlementti ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0210668-5
Jakeluosoite: Rovala 5
Puhelinnumero: 040 168 1550
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.rovala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ASPELUND ANNE KAARINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: MoniNet, henkilöstövastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.aspelund(at)rovala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 555 4296
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kotoutujan Digipolku –hanke on Rovalan Setlementti ry:n hallinnoima ja osa MoniNetin toimintaa. Monikulttuurikeskus MoniNet on matalankynnyksen kohtaamispaikka Rovaniemellä.
Kotoutujan Digipolku –hankkeen taustalla on MoniNetin asiakastyössä esiin noussut lisääntynyt tarve digiasioiden ohjaukseen. Tarpeen lisääntyminen liittynee korona-aikana tapahtuneeseen digiloikkaan, mutta myös yleiseen digitalisaatiokehitykseen, jonka vaikutukset näkyvät yhteiskunnan joka tasolla, esimerkiksi työnhaku tapahtuu internetissä.
Digitaidot ovat tämän päivän perustaitoja ja ilman niitä on arjessa toimiminen haastavaa. Tietokone ei ole ensimmäinen hankinta maahan muuttaessa, mutta kaikki asiointi pitäisi tehdä sähköisissä palveluissa, esim. pankki, Kela, työnhaku jne. Kotoutujalla voi olla monenlaisia haasteita digitaitojen oppimisessa ja käyttämisessä. Kielitaidon ja teknisen osaamisen haasteet sekä tiedon puute erilaisista digitaalisista mahdollisuuksista voivat asettaa esteitä. Verkkopalveluissa käytettävä termistö voi myös olla vierasta ja vaikeasti ymmärrettävää.
Kotoutujan digipolku –hankkeen kohderyhmänä ovat Rovaniemen alueella asuvat, kotoutumisen eri vaiheissa olevat maahanmuuttajat. Kohderyhmään voi kuulua työssä olevia, työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. Erityisesti toimintaa suunnataan pakolaistaustaisille maahanmuuttajille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa.
Hankkeen tavoitteena on arjessa tarvittavien taitojen, sekä opiskelu ja työelämävalmiuksien edistäminen digitaitojen vahvistamisen avulla. Hankkeessa myös lisätään tietoa digitaitojen hyödyistä ja digitaalisen toimintakentän tarjoamista monipuolisista käyttömahdollisuuksista ja motivoidaan kotoutujia digitaitojen kehittämiseen.
Digitaitoja vahvistetaan henkilökohtaisen ohjauksen ja osittain myös pienryhmätoiminnan kautta. Ohjauksen avulla vahvistetaan taitoja niissä asioissa, jotka ovat osallistujalle tärkeitä arjessa. Myös niitä digitaitoja vahvistetaan, jotka ovat tärkeitä osallistujan tulevaisuuden ja jatkopolun näkökulmasta.
Ohjaus- ja neuvontaprosessien rinnalla tuotetaan materiaalia, jonka avulla voidaan oppia digitaitoja itsenäisesti tai ohjatusti. Hanke järjestää myös teemapäiviä, joissa tuodaan esiin digitaitojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia.
Hankkeessa hyödynnetään omakielistä ohjausta, ja tarvittaessa tulkkaus- ja käännöspalveluja, mutta samalla vahvistetaan suomen kieltä ja erityisesti digisanastoa ja eri verkkopalveluissa tai tietokoneohjelmissa käytettävää sanastoa.
Hankkeen toimintojen tuloksena kynnys digitaitojen opiskeluun on madaltunut, motivaatio on lisääntynyt ja osallistujat ovat oppineet uusia digitaitoja. Hankkeeseen osallistuvat osaavat itsenäisemmin hoitaa omia asioitaan eri verkkopalveluissa ja käyttää paremmin erilaisia järjestelmiä ja laitteita. Työnhakuun, työelämään ja opiskeluun liittyvät digitaidot ovat vahvistuneet ja kynnys hakeutua koulutukseen madaltunut. Hankkeeseen osallistuvat ovat saaneet monipuolista osaamista niissä digitaidoissa, joilla on merkitystä heidän omassa arjessaan. Osaaminen on vahvistunut myös sellaisissa digitaidoissa, joita osallistuja tarvitsee jatkopolulla. Hankkeen toiminnan välillisenä tuloksena digitaitojen vahvistumisesta hyötyvät mm. viranomaiset, koulutusorganisaatiot ja työnantajat.
Rovaniemellä asui vuoden 2020 lopussa 1619 ulkomaan kansalaista ja 2267 vieraskielistä Tilastokeskuksen mukaan. Rovaniemi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja Rovaniemellä sijaitsee vastaanottokeskus.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Rovaniemellä asuvat, kotoutumisen eri vaiheissa olevat maahanmuuttajat mukaan lukien työttömät, työssä olevat, opiskelijat, ja työvoiman ulkopuoliset, esim. kotiäidit. Erityisesti toimintaa suunnataan pakolaistaustaisille maahanmuuttajille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Mikäli hankkeeseen osallistuu turvapaikanhakijoita, varmistetaan että he ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja huomioidaan ja tarkistetaan mahdolliset karenssiajat (3 kk passin kanssa tulleilla ja 6 kk ilman passia tulleilta turvapaikanhakijaksi rekisteröitymisestä).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä hankkeeseen osallistuvien perheenjäsenet ja ystävät sekä muu verkosto. Valtiovarainministeriön digitaitokartoituksessa kävi ilmi, että digitukea saadaan eniten Perheenjäseniltä tai lähipiiriltä (kuten puoliso, lapset, sukulaiset, ystävät) 45,8%. Kun osaaminen lisääntyy eri kieliryhmissä, on todennäköisempää, että maahanmuuttajat saavat apua ja neuvoja myös omalla kielellään omissa verkostoissaan. Kun hankkeeseen osallistuvat asiakkaat oppivat digitaitoja, välillisesti asiasta hyötyvät myös viranomaiset, koulutusorganisaatiot ja työnantajat. Osittain hankkeesta voivat hyötyä myös MoniNetissa toimivat vapaaehtoiset, jotka voivat osallistua hankkeen toimintaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 171 404
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 008
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 605
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 816
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: Rovakatu 23
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 147
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa käytetään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä materiaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa vahvistetaan asiakkaiden digitaitoja, jotta asioiden hoitaminen etäyhteyksien ja sähköisten järjestelmien kautta lisääntyisi. Digitaitojen avulla sähköisten asiointikanavien käyttö lisääntyy, mikä voi vähentää osallistujien tarvetta autoiluun ym. liikenteeseen. Myös paperilomakkeiden käyttö vähenee. Hankkeen tuottamat materiaalit julkaistaan www-sivustoilla sähköisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja sähköistä viestintää. Hankinnat mietitään käyttötarkoitukseen sopiviksi ja tarvepohjaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa vahvistetaan digitaitoja, joiden avulla voidaan vaikuttaa koulutus- ja työllistymispolkujen rakentumiseen. Työnhaussa ja opiskelussa on lähes välttämätöntä osata digitaitoja. Hankkeessa voidaan myös soveltuvin osin vastata erityistarpeisiin, jotka edistävät asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa motivoidaan asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluja ja kerätään kokemustietoa hyvistä käytännöistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hanke toimii paikallisesti. Mikäli halutaan tutustua toimiviin käytäntöihin, joita on kokeiltu muualla Suomessa, käytetään etäyhteyksiä tiedonvaihdossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Digitaaliset perustaidot ovat tämän päivän yhteiskunnassa olennaisia perustaitoja, joiden oppiminen lisää huomattavasti hyvinvointia. Perustaitojen lisäksi hankkeessa on mahdollista edistää sellaisia digitaitoja jotka ovat asiakkaalle henkilökohtaisella tasolla arvokkaita. Työelämään ja opiskeluun tarvittavien digitaitojen lisääminen lisää myös hyvinvointia. Digitaitojen avulla hankkeeseen osallistuva henkilö saa enemmän tietoa ja toimintamahdollisuuksia lähes kaikilla elämän osa-alueilla, joten hanke lisää palvelujen saavutettavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tarjotaan tasa-arvoisesti mahdollisuuksia digitaitojen oppimiseen. Digitaidoilla on olennainen merkitys sille, että henkilö voi itsenäisesti hoitaa omia asioitaan yhteiskunnassa, mikä lisää tasa-arvoa. Hankkeen toiminnassa huomioidaan asiakaslähtöisyys. Miehille ja naisille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, joka räätälöidään tarpeiden mukaan. Eri kulttuureissa tai yhteiskunnissa voi olla miehille ja naisille perinteisiä rooleja, joihin voidaan hankkeessa opittavien taitojen kautta saada uusia näkökulmia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä voi olla erityisen haasteellista hoitaa omia asioitaan digitaalisesti tai päästä osalliseksi digitaalisen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Tällä hankkeella on useita elementtejä, joilla vahvistetaan peruspalvelujen saavutettavuutta. Omakielisen ohjauksen mahdollisuus lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Tulkkipalveluja on mahdollista käyttää useilla kielillä. Digiosaamisen kehittymisen myötä erilaisista verkkoympäristöistä on mahdollista löytää mm. vertaistukea ja tietoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
Kotoutujan digipolku -hanke oli Rovalan Setlementti ry:n hallinnoima ja osa monikulttuurikeskus MoniNetin toimintaa. MoniNet on matalankynnyksen kohtaamispaikka Rovaniemellä.
Kotoutujan digipolku -hankkeen taustalla oli MoniNetin asiakastyössä esiin noussut lisääntynyt tarve digiasioiden ohjaukseen. Tarpeen lisääntyminen liittyi osittain korona-aikana tapahtuneeseen digiloikkaan, mutta myös yleiseen digitalisaatiokehitykseen, jonka vaikutukset näkyvät yhteiskunnan joka tasolla. Digitaidot ovat tämän päivän perustaitoja, ja ilman niitä toiminta yhteiskunnassa on monella tavoin haasteellista.
Kotoutujan digipolku -hankkeen kohderyhmänä oli Rovaniemellä asuvat, kotoutumisen eri vaiheissa olevat maahanmuuttajat. Digitaitojen oppimisessa ja käyttämisessä voi olla monenlaisia haasteita: teknisen osaamisen haasteiden lisäksi kehittymässä oleva kielitaito sekä tiedon puute erilaisista digitaalisista mahdollisuuksista voivat asettaa esteitä. Verkkopalveluissa käytettävä sanasto voi olla vierasta ja vaikeasti ymmärrettävää.
Hankkeen tavoitteena oli arjessa tarvittavien taitojen, sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien edistäminen digitaitojen vahvistamisen avulle. Hankkeessa oli tavoitteena myös lisätä tietoa digitaitojen hyödyistä ja digitaalisen toimintakentän tarjoamista monipuolisista käyttömahdollisuuksista sekä motivoida kotoutujia digitaitojen kehittämiseen.
Hankkeessa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti toimintaa kolmessa työpaketissa:
1. Motivaation lisääminen oli tärkeä toimintamuoto, jolla madallettiin digitaitojen oppimisen esteitä. Hanke toi laajasti esiin erilaisia digitaitojen hyödyntämismahdollisuuksia, ja asiakkaiden kanssa räätälöitiin yhdessä heidän kanssaan heille sopivia toimintamahdollisuuksia. Koska hankkeessa oli mahdollisuus tukea asiakkaita juuri heidän tarpeisiinsa sopivissa asioissa, asiakkaiden motivaatio oppimiseen vahvistui hankkeeseen osallistumisen aikana. Motivaatio näkyi mm. säännöllisenä ja aktiivisena osallistumisena hankkeen järjestämään toimintaan. Motivaation lisäämisen tärkein kanava oli henkilökohtaisissa kohtaamisissa, mutta hanke hyödynsi myös sosiaalisen median kanavia tiedottamisessa.
2. Materiaalien tuottaminen oli olennainen osa hankkeen toimintaa. Materiaalia tuotettiin sekä asiakastarpeiden että verkoston kautta tulleiden tarpeiden pohjalta. Suurin osa hankkeen tuottamista materiaaleista on julkaistu kaikkien toimijoiden vapaasti käytettäväksi www.rovala.fi sivustolle: https://rovala.fi/moninet/materiaalia/kotoutujan-digipolku/. Materiaalien tuottamisessa huomioitiin selkokielisyys, visuaalisuus, selkeys sekä erikielisyys. Materiaaleja tehtiin kuva- ja videomuodoissa. Digimateriaaleja tehtiin mm. seuraavasti: digivinkit, arjen digiasiat, sanastot, harjoitukset, videomuotoiset sekä pdf-muotoiset ohjeet eri sovellusten tai verkkosivujen käyttöön, linkkivinkit jne. Materiaaleja on suomen lisäksi venäjän, ukrainan, arabian, persian, tigrinjan, somalin ja englannin kielillä.
3. Yksilö- ja pienryhmäohjaus oli hankkeen tärkein toimintamuoto. Hankkeessa voitiin tarjota yksilömuotoista ohjausta niin paljon kun kukin asiakas tarvitsi. Asiakkaat tulivat joko ajanvarauksella, jolloin tarvittaessa voitiin hyödyntää tulkkausta tai omakielistä ohjausta, taikka ilman ajanvarausta. Yksilöohjauksissa harjoiteltiin niitä digitaitoja, jotka olivat asiakkaalle sillä hetkellä ajankohtaisia ja tärkeitä. Osalla asiakkaista oli jo digitaitoja, joiden pohjalta jatkaa oppimista, ja osa aloitti perustaitojen harjoittelulla. Taitojen oppimisessa oli tärkeintä asiakkaan oma aktiivisuus ja motivaatio, sekä mahdollisuus kerrata ja toistaa erilaisten digipalveluiden ja sovellusten käyttöä.
Digiryhmiä järjestettiin asiakkaiden kanssa yhdessä suunnitellen eri aiheista. Ryhmät toteutettiin suomen kielellä tai osallistujien äidinkielellä niin että mukana oli omakielinen ohjaaja tai tulkkaus. Yksilö- ja pienryhmäohjausta tuki hankkeen tuottama materiaali, jota hyödynnettiin toiminnassa.
Hankkeen onnistumista tuki hyvä paikallinen verkostoyhteistyö. Asiakkaita ohjautui hankkeelle eri yhteistyökumppaneiden kautta, ja verkostolta nousi myös ideoita toiminnalliseen yhteistyöhön jota hankkeen aikana toteutettiin. Hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja tuotettuja materiaaleja hyödynnetään myös jatkossa osana MoniNetin perustoimintaa.
Hankkeen avulla asiakkaat ovat vahvistaneet omia digitaitojaan niissä asioissa jotka ovat heille tärkeitä ja hyödyllisiä. Kynnys digitaitojen käyttöön on madaltunut. Opittuja digitaitoja on mahdollista soveltaa laajemminkin erilaisten digipalvelujen ja toimintaympäristöjen käytön opettelussa. Hankkeen tuottama materiaali tukee oppimista ja sitä on mahdollisuus käyttää itsenäisesti tai ohjatusti. Hanke on lisännyt tietoa erilaisista digitaalisista palveluista ja mahdollisuuksista.
Digitaitojen oppiminen ja niiden kehittäminen on jatkuvaluonteinen projekti - järjestelmien muuttuessa ja kehittyessä tulee aina uusia digitaitoja, joita voi oppia. On tärkeää, että on tarjolla riittävää tukea digitaitojen oppimiseen, jotta yhteiskunnassa voi toimia itsenäisesti ja kaikki digipalvelut ovat saavutettavia kaikille käyttäjille. Digitaitojen oppiminen tulisi mahdollistaa heti kotoutumisprosessin alusta lähtien.