RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22770, Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeen päätavoitteena on auttaa koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-alojen, sekä sosiaali- ja terveysalojen yrityksiä selviytymään pandemian luomista haasteista. Yritysten toimintaa tuetaan ideoimalla uusia liiketoiminnan muotoja ja kehittämällä työhyvinvoinnin keinoja. Turun Ammattikorkeakoulun sisäisen yhteistyön avulla hanke kehittää mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä, muutosvalmiutta sekä vahvistaa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittämällä Green Care -ajattelun mukaisia hyvinvoinnin ratkaisuja. Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hankkeen tavoitteet saavutetaan yrittäjien Green Care -osaamista parantamalla, ja kehittämällä näin uusia, ympäristöystävällisiä ja luontoarvoja edistäviä liiketoimintaratkaisuja.

Hankkeessa on neljä työpakettia, jotka on jaettu tarkoituksenmukaisiin teemoihin hankkeen toteuttamista silmällä pitäen. Työpakettien toimenpiteet toteuttamalla hanke edistää Green Care-konseptin teemojen avulla pk-yritysten liiketoimintaa ja uudistaa pk-yritysten työhyvinvointisuunnittelua vastaamaan koronanpandemian vaatimaa tarvetta.

Luonnosta uutta liiketoimintaa -työpaketissa keskitytään uusien liiketoimintakonseptien kehittämiseen luontoa ja Green Care -osaamista hyödyntäen ja parannetaan yrittäjien ja henkilöstön kehittämisosaamista sekä nopeaa muutoskyvykkyyttä. Toimenpiteisiin kuuluu kahden työpajasarjan järjestäminen, joihin kumpaankin tavoitellaan osallistuvan 10-15 yritystä. Lisäksi yritykset saavat mahdollisuuden osallistua Turun AMK:n asiantuntijoiden vetämiin yrityskohtaisiin sparraussessioihin, sekä vierailla muissa Green Care -yrityksissä ideoita hakemassa.

Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpaketissa tuemme yritysten henkilöstön työhyvinvointia ja muutosjoustavuutta uudistamalla työhyvinvointisuunnittelua. Tarjoamme tukea uudenlaisten työympäristöjen suunnitteluun siten, että ne mahdollistavat paremmin työntekijöiden työstä palautumista ja elpymistä jo työpäivien aikana. Työpaketissa mahdollistetaan yritysten henkilöstölle yksilöllisen luontosuhteen hyödyntäminen työarjessa, ja tuodaan työhyvinvointisuunnitteluun henkilöstön luontosuhdetta tukevia elementtejä. Luontoympäristössä järjestettävien yhteiskehittämistapahtumien aikana keskitytään siihen, kuinka luontoelementtejä voidaan käyttää työhyvinvoinnin keinojen parantamisessa. Yhteensä hanke tavoittelee 25 yritysosallistujaa.

Hankkeessa tehdään myös sähköinen julkaisu työpajoissa esiin tulleisiin uusiin liiketoimintaideoihin ja hyviin käytänteisiin liittyen, jota mukana olevat ja myös muut yritykset voivat jatkossa hyödyntää vapaasti oman liiketoimintansa kehittämiseen Green Care –menetelmien avulla. Hankkeen aikana julkaistaan Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -aiheisia blogitekstejä, jotta hankkeen kokemukset, opit ja tulokset ovat laajasti jaettavissa useiden kanavien kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-alat, sekä sosiaali- ja terveysalat kuten esimerkiksi kuntoutus- ja hoivapalvelualat. Green Care –toimintoja voidaan hyödyntää laajasti eri aloilla niin liiketoimintana kuin työhyvinvoinnin edistämisessä. Tämän vuoksi hankkeen toiminnot ovat avoinna myös muun toimialan yrityksille tarveperustaisesti.
Hankkeen tulokset jaetaan laajasti sekä varsinaissuomalaisille että muuallekin Suomeen mikro- ja pk-yrityskentälle. Tuloksia pystyvät hankkeen päätyttyä hyödyntämään hankkeen kohderyhmään kuuluvat toimijat, jotka eivät ole osallistuneet hankkeeseen, mutta myös hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuulumattomat, tai hankkeen toiminta-alueen ulkopuolella toimivat pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1. Yrittäjäjärjestöt, kuten Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät
2. Kehittäjäorganisaatiot, kuten Luonnonvarakeskus, korkeakoulut
3.Työterveyshuollot, kuten Terveystalo ja Mehiläinen
4.Kuntoutuksen ja hoidon maksajatahot, kuten Kela, vakuutusyhtiöt ja julkinen sektori
5. Eläkevakuutusyhtiöt, kuten Veritas ja Elo
6. Korkeakoulujen henkilöstö

Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muun muassa levittämällä tietoa hankkeen tarjoamista palveluista eri verkostojen jäsenille. Kaikki hankkeen välilliset kohderyhmät pystyvät hyödyntämään lopputuotosta palvellessaan mikro- ja pk-yrityksiä ja siten täydentämään olemassa olevia palvelujaan entistä monipuolisemmiksi. Niin ikään hankkeessa syntyviä materiaaleja jaetaan myös laajasti hankkeen välillisille kohderyhmille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 136 622

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 622

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 170 778

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 778

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Vehmaa, Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Aura, Koski Tl, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Parainen, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Perustelu: Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon, kuinka sukupuolinäkökulma tulee esiin myös luonnosta uutta liiketoimintaa ja työhyvinvointia kehitettäessä. Suurin osa hankkeen toimenpiteisiin osallistuvista yritysten edustajista on todennäköisesti naisia, sillä hankkeen toimenpiteet kohdentuvat markkinoinnin avulla erityisesti ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-aloille, sekä sosiaali- ja terveysaloille kuten esimerkiksi kuntoutus- ja hoivapalvelualoille. Näillä aloilla on töissä enemmän naisia, ja miehet ovat usein niissä aliedustettuina.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Perustelu: Koska todennäköisesti suurin osa hankkeen toimintaan osallistuvista ovat naisia, on työpajoissa, ideariihissä ja muussa yhteiskehittämisessä otettava tasapuolisesti huomioon sekä naisten että miesten kehitysehdotukset. Valtavirtaistaminen tapahtuu näin ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon hankkeen päätöksenteossa ja myös toiminnassa, kuten esimerkiksi ryhmätöissä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Perustelu: Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan auttaa koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia yrityksiä (ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-alat, sekä sosiaali- ja terveysalat) selviytymään pandemian luomista haasteista löytämällä uusia liiketoiminnan muotoja ja kehittämällä yritysten henkilöstön työhyvinvointia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	7
Kun yrityksen toimintakulttuuria muutetaan enemmän luontoa arvostavaan suuntaan, muuttuvat myös työntekijöiden ajatusmallit hitaasti. Tällöin aletaan myös ajatella mitä pieniä ja suuria asioita yrityksen sisällä voitaisiin tehdä säästääkseemme luontoa. Näin luonnonvarojen kestävä käyttö paranee välillisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Luontoympäristöä arvostava yrittäjä toimii työssään kestävällä tavalla, ja omalla liiketoiminnallaan minimoi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	0
Työhyvinvointisuunnitelmien mahdollinen uudistuminen yrityksissä voi hankkeen jälkeen johtaa monien yrittäjien hankintoihin, joissa kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta parannetaan. Näin käy, jos yrittäjä hankkii yritykselleen kukkaistutuksen, viherseinän, tai vaikkapa pienen puutarhan työstä elpymistä varten.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	5
Luontoympäristöä arvostava yrittäjä toimii työssään kestävällä tavalla, ja omalla liiketoiminnallaan minimoi vesien ja maaperän saastuttamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	5	0
Työhyvinvoinnin keinojen kehittäminen tapahtuu osittain Varsinais-Suomen luontokohteissa, mikä lisää Natura 2000 -ohjelman kohteiden tunnettuutta ja arvostusta (Esim. Kuusistonlahti, Rauvonlahti, Ruissalo).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	0
Luonnonmukaisia arvoja toiminnassaan kehittävä yritys ottaa todennäköisemmin huomioon käyttämiensä materiaalien hiilijalanjäljen, ja kierrättää tehokkaasti. On yrityksen etu, että ympäröivä luonto säilyy hyvänä, jotta se auttaa työntekijöitä elpymään työpäivästä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Keskustelu Green Care -menetelmistä, luonnon käytöstä työympäristössä ja luontolähtöisestä liiketoiminnasta saa yrittäjät pohtimaan laajemmin suhdettaan ympäröivään luontoon. Vastuu siitä huolehtimisesta on jokaisella, ja tähän liittyy välillisesti myös uusiutuvien energialähteiden käyttö, jota yrityksillä on mahdollista hyödyntää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	0
Työpaketin 1 yhteiset työpajat mahdollistavat uusien verkostojen muodostumista ja yhteistyössä toimiminen työpajoissa rikastaa ja kirkastaa yritysten omaa bisnesideaa sekä pääsee suunnittelemaan uusia yhteistyömuotoja sekä palvelukokonaisuuksia. Tarkoituksena on kehittää liiketoimintakonsepteja löytämällä uusia keinoja luonnon hyödyntämiseen hankkeen kohderyhmän yrityksille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	0
Hankkeessa tuetaan yritysten keinoja kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia ja samalla annetaan uusia ideoita yritysten liiketoimintamalleihin. Työpaketissa 2 tuemme yritysten henkilöstön työhyvinvointia ja muutosjoustavuutta auttamalla työhyvinvointisuunnitelman uudistamisessa. Tarjoamme tukea uudenlaisten työympäristöjen suunnitteluun siten, että ne mahdollistavat paremmin työntekijöiden työstä palautumista ja elpymistä jo työpäivien aikana. Työpaketissa mahdollistetaan yritysten henkilöstölle yksilöllisen luontosuhteen hyödyntämistä työarjessa, sekä tuetaan työhyvinvointisuunnitelman uudistamista tuomalla sen osaksi luontosuhdetta tukevia elementtejä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Liikkuminen yritysvierailukäynneille ja luontoteemaisiin yhteiskehittämispäiviin järjestetään ensisijaisesti yhteiskuljetuksella vuokra-bussilla, jolloin yksityisautoilua pyritään välttämään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Hankkeessa edistetään hyvinvointia hyvin monitahoisesti. Projektin aikana koulutetaan yrittäjiä luomaan liiketoimintaa luonnosta sekä tuetaan yrityksiä työhyvinvointisuunnitelmien uudistamisessa. Myös henkilökohtaisia työhyvinvointisuunnitelmia voidaan luoda, ja yritysten toimintaa uudistetaan ottamaan huomioon laajempi luontoympäristö.
Tasa-arvon edistäminen	0	3
Luonto on tilana tasa-arvoinen ja syrjimätön, ja näiden viitekehysten sisällä koko hanke toimii. Turun AMK:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma "Yhdenvertainen AMK" on voimassa 2021-22. Uusi suunnitelma tulee voimaan sen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	3
Työhyvinvoinnin kehittäminen luontoympäristössä auttaa ihmisiä ajattelemaan itseään osana luontoa, ja osana yhteiskuntaa. Tällainen ajattelutapa edistää yhdenvertaisuutta välillisesti.
Kulttuuriympäristö	7	0
Varsinais-Suomen alueella on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäviä kohteita, jotka ovat usein myös luonnon lähellä tai kokonaan luonnossa. Näitä ympäristöjä voidaan käyttää myös työhyvinvoinnin keinojen kehittämisessä, jolloin ympäristöjen arvostus paranee välittömästi henkilöstön keskuudessa, jotka ovat mukana hankkeen toiminnassa.
Ympäristöosaaminen	5	0
Ympäristöosaaminen paranee varmasti etenkin niillä osallistujilla, jotka omaksuvat hyvin luonnon merkityksen elpymiselle. Arvostus luontoa kohtaan näkyy niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeen päätavoitteena oli auttaa koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-alojen, sekä sosiaali- ja terveysalojen yrityksiä selviytymään pandemian tuomista haasteista. Hankkeen tavoitteena oli kehittää mikro- ja pk-yritysten liiketoimintamalleja hyödyntäen Green Care -konseptin teemoja. Liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta keskiössä oli yritysten palvelutarjonnan uudistaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen Green Care –ratkaisujen ja palvelumuotoilun keinoin sekä tunnistamalla uusia yhteistyöverkostoja ja asiakaskohderyhmiä, sekä niihin liittyviä markkinointi- ja myyntikanavia. Lisäksi tavoitteena oli ideoida ja uudistaa mikro- ja pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja Green Care -ratkaisuja hyödyntämällä, saada uutta tietoa luontolähtöisten menetelmien edistämisestä ja kytkemisestä osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä ja löytää yksilöllisiä ja yrityskohtaisia luontolähtöisiä keinoja työhyvinvoinnin voimavaraksi.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavilla toimenpiteillä:

Luonnosta uutta liiketoimintaa työpajasarjan avulla, joka kohdennettiin yrittäjille. Työpajasarjassa yrittäjät saivat monipuolisesti tietoa palvelumuotoilusta ja liiketoiminnan kehittämisestä yhdistettynä Green Care –toimintatapaan. Työpajasarja sisälsi henkilökohtaisen kehittämistehtävän tekemisen (Green Care laatukäsikirja), jonka avulla yrittäjät kehittivät omaa luontolähtöistä palveluaan. Kehittämisen tueksi yrittäjät saivat yrityskohtaista sparrausta sekä yksilöllisesti että verkostomaisesti. Työpajasarjan aikana yrittäjät pääsivät osallistavalle yritysvierailupäivälle, jossa he saivat ideoita oman liiketoimintansa kehittämiseksi.

Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpajasarjan avulla, joka oli tarkoitettu niin yrittäjille kuin yritysten henkilöstölle. Työpajasarja sisälsi neljä osallistavaa työpajaa, joissa teemoina olivat henkilökohtaisen luontosuhteen vahvistaminen, luonnon merkitys hyvinvoinnille ja luontoympäristöjen mahdollisuudet työhyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi työpajasarja sisälsi kaksi yhteiskehittämistapahtumaa aidoissa luontoympäristöissä, joissa osallistujat pääsivät kokeilemaan ja kehittämään luontolähtöisiä menetelmiä.

Sähköisten julkaisujen ja hyvien käytäntöjen jakamisen avulla. Hankkeelle perustettiin nettisivut, joissa koko hankkeen ajan on julkaistu vähintään kuukausittain blogia hankkeen aihepiireihin liittyen. Lisäksi hankkeessa kerätystä tiedosta ja hyvistä käytänteistä koostettiin sähköinen julkaisu, Luontolähtöistä liiketoimintaa ja työhyvinvointia kehittämässä, joka julkaistiin osana Turun ammattikorkeakoulun Oppimateriaaleja -sarjaa. Hankkeen lopussa järjestettiin myös päätöstapahtuma, jossa kerrottiin hankkeesta ja sen tuloksista, Green Care –toiminnan tilanteesta Varsinais-Suomessa, esiteltiin sähköinen julkaisu ja toteutettiin paneelikeskustelu aiheen asiantuntijoiden kesken. Päätöstapahtumassa oli lisäksi mahdollisuus luontolähtöisten menetelmien kokeiluun sekä verkostoitumiseen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot