RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22775, Matkailu- ja palveluyritysten kasvuohjelma

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0727178-6

Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6, PL 14

Puhelinnumero: 040 1902 500

Postinumero: 48601

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.cursor.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Luomi Marjo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori, kehittämishankkeet

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.luomi(at)cursor.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1902575

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkailuala on yksi eniten koronapandemiasta (COVID-19) kärsinyt toimiala sekä Suomessa että globaalisti. Pandemian alkuvaiheessa matkustus pysähtyi täydellisesti, mikä johti alan mittavaan rakennemuutokseen asiakasrakenteessa, varauskäyttäytymisessä, matkailijoiden ostopoluissa ja palvelutarpeissa. Kansainvälisen matkustuksen tyrehtyessä lomailijat suuntasivat kotimaan kohteisiin. Ryhmämatkustus loppui koronaviruksen leviämisen ehkäisemisestä johtuvien rajoitusten vuoksi, ja yksittäiset kuluttajamatkailijat täyttivät maan matkailukohteet kesäsesongin aikana. Loma-aikojen ulkopuolella kohteiden varausasteet jäivät kuitenkin hyvin alhaisiksi.

Yksittäisen kuluttajamatkailun kasvun myötä varausajat lyhenivät, siirtymät paikasta toiseen nopeutuivat ja matkailijoiden vaatimukset kasvoivat. Vuoden 2022 aikana ollaan taas uudessa tilanteessa, kun kansainväliset rajat aukeavat ja matkailun painopiste siirtyy taas enenevissä määrin ulkomaille. Tämä tuo myös suuren potentiaalin Suomelle ja Kymenlaakson alueelle. Kansainvälinen matkailu virkistyy ensin lähialuematkailun myötä, ja odotettavissa on, että ensimmäiset kansainväliset matkailijat saapuvat Suomeen Pohjois-Euroopan maista. Visit Finland on määritellyt pandemian jälkeisen matkailun edistämisen strategiansa keskittyvän lähialueisiin, etenkin Ruotsiin. Kymenlaakso on mukana Ruotsin markkina-avauksessa taktisin toimenpitein ja tulee avaamaan myynnin toimenpiteitä vahvemmin myös Saksaan sekä Venäjälle, kun rajoitusten purku sen sallii.

Matkailu- ja palveluyritysten kasvuohjelman tavoitteena on vahvistaa kasvuohjelman avulla yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja siten hakea matkailuliiketoimintaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja kotimaasta, kasvattaa matkailuyritysten valmiuksia kansainvälistä kenttää varten sekä kasvattaa seudun matkailualan liikevaihtoa ja työllisyyttä sekä välillisesti mahdollistaa uudet investoinnit matkailutoimialalle. Hankkeessa edistetään yrittäjien ja yritysten nopeaa kykyä sopeutua muuttuvaan matkailuelinkeinon toimintaympäristöön, tuetaan yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kasvua, vähähiilisyyttä tavoitellen. Tavoitteena on erityisesti yrittäjien osaamisen vahvistaminen ja myös keskinäinen verkostoituminen ja vertaistuki sekä koko maakunnan yritysverkoston vahvistuminen matkailu- ja palvelualalla.

Matkailu- ja palveluyritysten kasvuohjelma -hankkeen toimenpiteinä perehdytetään Kymenlaakson matkailuyrittäjiä matkailun nykytilaan, keskitytään uusien matkailusegmenttien myyntistrategian luomiseen, palvelumuotoiluun, markkinointiin, sekä myyntikanavien valintoihin: esimerkiksi erilaiset digitaaliset alustat ja teknologiaratkaisut.
Ohjelman alkuvaiheessa arvioidaan yritysten kansainvälistymisen edellytykset ja valitaan kansainvälinen kasvuohjelman pääteemat ja koulutuskokonaisuudet. Hankkeessa toteutetaan räätälöity valmennuskokonaisuus kansainvälistymisohjelmaan soveltuville yrityksille. Valmentajina toimivat matkailutoimialan erityisosaajat. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa alueen matkailuyritysten kasvuedellytyksiä ja tukea kasvua uudessa normaalissa, jossa yritysten toimintaympäristön vakautta horjuttavat erilaiset, nopeasti muuttuvat, matkailuun vaikuttavat ulkopuoliset tekijät.

Hanke tukee yritysten kansainvälisyys- ja kasvuvalmiuksia kehittämällä myös muita käynnissä olevia matkailun kehittämishankkeita mm. Ruotsin markkinan sekä kokous-ja virkistysmatkailun avaamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kymenlaakson alueen matkailusegmentin kasvua tavoittelevat mikro- ja pk-yritysten yrittäjät sekä niissä työskentelevät, myynnistä vastaavat työntekijät sekä myös yksinyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koulutuspalveluja tuottavat tahot, muu matkailuelinkeino, matkailuelinkeinosta hyötyvät sidosryhmät ja muut toimialat (mm. kauppa, liikenne ja huoltopalvelut).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 771

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 546

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 964

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 682

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Yrityskentästä on valittu matkailu- ja palvelualan yrityksiä, jotka ovat osoittaneet kasvuhalukkuutta sekä kiinnostusta laajentaa palveluitaan uusille kotimaan- ja ulkomaan markkinoille. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon yritysvalinnassa, niiden henkilökunnan edustuksessa, sekä kohderyhmäajattelussa valmennusohjelmaa suunniteltaessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke tukee sekä nais- että miesyrittäjien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua kasvupalveluihin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolten tasa-arvoisuus on kuitenkin huomioitu jo hankkeen suunnittelussa. Lisäksi valmennuksien osaksi otetaan teemana naisten ja miesten välinen tasa-arvo toimialalla. Miten voidaan uudessa normaalissa toimia parhaiten lain täyttämiseksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta estää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti matkailualalla. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	8	10
Kasvuhankkeella pyritään tukemaan yritysten tavoitteita vähähiilisyyden saavuttamisessa ja edistämään uusien ratkaisujen löytämistä palveluidensa kehittämisessä, niiden markkinoinnissa ja myynnissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	9
Kasvuhankkeella pyritään edistämään yritysten vähähiilisyystavoitteita palveluiden kehittämisen myötä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	6	6
Ei merkittäviä välillisiä tai välittömiä negatiivisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei merkittäviä välillisiä tai välittömiä negatiivisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei merkittäviä välillisiä tai välittömiä negatiivisia vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	8
Palvelujen kehittämisessä huomioidaan kiertotalouden trendit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	8	8
Hankkeen kasvuohjelma pyrkii edistämään kestävää kasvua, joka tulee tulevaisuudessa perustumaan mm. erilaisiin uusiin teknologioihin
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	9
Kasvuohjelmalla vauhditetaan yritysten ja toimialojen kestävää uudistumista sekä uusien ja korvaavien markkinoiden löytymistä, mm. uusien älykkäiden digiratkaisujen avulla. Välillisesti hankkeen toiminnan on tarkoitus vahvistaa Kymenlaakson maakunnan elinvoimaa ja yrittäjyyttä sekä tukea yrityksissä jo olemassa olevien työpaikkojen säilymistä. Kasvun käyntiin saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa takaa yrityksille kestävän ja kannattavan liiketoiminnan kehityksen myös tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	10
Kasvuohjelma luo turvallisen ja ohjatun ympäristön yritysten nopeille ja ketterille kasvukokeiluille. Kasvun käyntiin saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa takaa yrityksille kestävän ja kannattavan liiketoiminnan kehityksen myös tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka	6	7
Uusien teknologioiden kehittäminen edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista myös liikkumisen ja logistiikan osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hanke tukee yrittäjän omien henkisten voimavarojen riittävyyttä ja kasvua. Hankkeen toiminnan on tarkoitus vahvistaa Kymenlaakson elinvoimaa ja yrittäjyyttä, yritysten verkostoitumista sekä tukea yrityksissä jo olemassa olevien työpaikkojen säilymistä. Välillisesti hanke tukee myös seudun asukkaisen uskoa tulevaan ja kannustaa heitä käyttämään paikallisia palveluita.
Tasa-arvon edistäminen	6	7
Hanke on tasa-arvon edistämisen kannalta neutraali, vaikka sillä ei ole suoraan tasa-arvon edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteissä huomioidaan kuitenkin toimenpiteiden vaikutus tasa-arvon näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	9
Hanke tukee yrittäjän omien henkisten voimavarojen riittävyyttä ja kasvua. Hankkeen toiminnan on tarkoitus vahvistaa Kymenlaakson elinvoimaa ja yrittäjyyttä sekä tukea yrityksissä jo olemassa olevien työpaikkojen säilymistä. Välillisesti hanke tukee myös seudun asukkaisen uskoa tulevaan ja kannustaa heitä käyttämään paikallisia palveluita.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei välittömiä eikä negatiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Resurssiviisauden tavoitteisiin vastaaminen edellyttää osaamisen laajaa ja tehokasta hyödyntämistä, johon hanke vastaa niin kasvuohjelmalla kuin kaikille alueen yrityksille tarjottavilla monipuolisilla koulutuksilla. Nopeutetaan vihreään siirtymään pääsemistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matkailu- ja palveluyritysten kasvuohjelmassa vahvistettiin valmennuskokonaisuuden avulla Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla toimivien yrittäjien osaamista ja yritysten kykyä hakea liiketoimintaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta sekä kotimaasta. Hankkeen aikana tuettiin yrittäjien ja toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja maakunnan matkailu- ja palvelualan yritysverkostoa sekä aktivoitiin yritysten keskinäistä yhteistyötä.

Hankkeen valmennuksiin osallistui yhteensä 42 henkilöä, jotka edustivat hankkeen kohderyhmää: Kymenlaakson alueen matkailusegmentin kasvua tavoittelevat mikro- ja pk-yritysten yrittäjiä sekä niissä työskenteleviä, myynnistä vastaavia työntekijöitä sekä yksinyrittäjiä.

Vuoden 2022 puolella toteutetut valmennuspäivät suunniteltiin siten, että samansisältöiset tilaisuudet järjestettiin Kotkassa ja Kouvolassa loka-joulukuun 2022 aikana. Vuonna 2022-2023 valmennuspäiviä oli yhteensä 8 kpl. Lokakuun valmennuspäiviin Kotkassa osallistui 27 henkilöä (6.10., 11.10. ja 25.10.) ja Kouvolassa (5.10., 11.10. ja 26.10.) 34 henkilöä. Lisäksi yrityskohtaisiin valmennuksiin osallistuvat yritykset kokoontuivat kolme kertaa lähitapaamiseen: Joulukuussa Ankkapurhassa oli 15 osallistujaa, toukokuussa Patoklubissa pidettävään tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä ja elokuussa ennen loppuseminaaria yhteiseen tiliasuuteen osallistui 10 hlö. Lisäksi tämä ryhmä tapasi kaksi kertaa Teams-kokouksessa.

Aihekokonaisuuksina näissä tilaisuuksissa oli tuottojohtaminen ja asiakastuntemuksen parantaminen, yhteistyön merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kansainvälinen moderni myynti.
Valmennukseen osallistuvilta toimijoilta saatiin Visit Finlandin kansainvälistymiskyselyn avulla kerättyä tietoa yritysten lähtötasosta kansainvälistymispolulla. Kansainvälistymiskyselyyn vastasi 16 yritystä ja asteikolla Start – Ready – Steady – Go 75 % vastanneista oli Start tasolla, eli kansainvälistymispolun alkuvaiheessa ja 25 % jo valmiustasollaan jo pidemmällä, eli Steady tai Go –tasolla.

Vuoden 2022 loppupuolella valmennuksiin osallistuvilta yrityksiltä kartoitettiin kyselyn avulla kiinnostusta ja motivaatiota jatkaa yrityskohtaisiin valmennuksiin. Näin yrityksistä valikoitui 14 yrityksen ryhmä, joiden kanssa jatkettiin yrityskohtaista valmennusta ja heille annettiin oman toiminnan kehittämiseen räätälöityä valmennusta. Yrityskohtainen valmennus oli yrityksille de minimis –tuen alaista toimintaa.

Yritysten kehittämistarpeina korostuivat digitaalisten kanavien monipuolisempi ja tehokkaampi hyödyntäminen, analytiikka ja sen hyödyntäminen, oman verkkosivuston kehittäminen, tavoiteltavien kohderyhmien selkeämpi määrittely, kansainvälisten markkinoiden eri asiakasprofiilien tunnistaminen, tuotteistaminen, palvelumuotoilu, hinnoittelu, digitaalisen markkinoinnin sisällönsuunnittelu ja -tuotanto ja digitaalinen myynti. Valmennuksista vastaava FlowHouse Oy teki jokaisen yrityksen kanssa toimintasuunnitelman ja suunnitelmaa tarkennettiin valmennusten edetessä niin, että elokuussa 2023 yritysten kanssa sovitut toimenpiteet oli tehty suunnitelmien mukaisesti ja lisäksi yritykset saivat heille räätälöidyt suositukset jatkoa varten. Yritykset saivat myös tietoa yrityksille suunnatuista rahoitusohjelmista.

Yritysryhmä kokoontui keväällä 2023 jakamaan omia kokemuksiaan ja oppejaan valmennuksen sisällöstä ja samalla he pääsivät kuulemaan laajemmin kehittämistoimenpiteistä, joita eri yrityksissä toteutettiin.

Hankkeen lopussa järjestettiin päätösseminaari 23.8.2023, jonka aiheena oli “Trendejä ja Tekoälyä”. Seminaaria edelsi yrityskohtaista valmennusta saavien yrittäjien tapaaminen yhdessä FlowHouse Oy:n ja hankkeen projektitiimin kanssa.

Hankkeen ostobudjettia käytettiin pääosin yrityskohtaiseen valmennukseen, joka toteutui budjetoidun mukaisesti sekä muihin valmennuspäiviin sekä yrityskohtaisessa valmennuksessa olevien yritysten yhteistapaamisiin. Hankeryhmällä oli myös loppuvaiheessa ideoita ja ajatuksia siitä, mitä lisävalmennusta olisi voinut vielä mahdollisesti tarjota, mutta koska näitä sisältöjä ei ollut hankesuunnitelmassa, ei niitä päätetty toteuttaa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke