|
|
|
Hankekoodi: S22778
Hankkeen nimi: Älykkäästi ohjaten
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 30.11.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: +358 40 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Talsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406485020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykkäästi ohjaten -hankkeen tavoitteena on Älykäs ohjaus - tekoälyn hyödyntäminen asiakaslähtöisessä opinto- ja uraohjauksessa -hankkeessa kehitetyn tekoälytuetun käyttöliittymän jatkokehitys urasuunnittelualustaksi, jota hyödynnetään uraohjauksen toteuttamisessa sekä uusien digitaalisten taitojen kehittämisessä. Urasuunnittelun tekoälykokeilujen ja toiminnan avulla edistetään opiskelijoiden ja asiakkaiden työllistymisvalmiuksia, digitaalisia taitoja, kuten ymmärrystä tekoälyn hyödyntämisestä, joka tulee olemaan erittäin tärkeä lähitulevaisuuden digitaito. Hakijat/opiskelijat/asiakkaat sekä henkilöstö kohtaavat internettiä käyttäessään jatkuvasti erilaisiin tekoälypalveluita, ja ovat tekoälyn vaikutusten kohteena. Tekoälyn toiminta on usein piilotettu esimerkiksi kaupallisiin palveluihin ja asiakkaiden on haasteellista tunnistaa niitä.
Tekoälytuetun, sähköisiin järjestelmiin integroidun, rajapintoja erilaisiin tiedon lähteisiin rakennetussa urasuunnittelukäyttöliittymässä opiskelija/hakija/asiakas kokoaa ja rakentaa omia uratavoitteitaan, tulevaisuuden suunnitelmiaan, osaamisiaan, vahvuuksiaan sekä kehittämisen kohteitaan sekä hyödyntää niihin liittyviä tekoälytoimintoja. Tätä tietoa opiskelija/hakija/asiakas sekä hänen ohjaajansa hyödyntävät uraohjauksessa suunnittelun ja keskustelun pohjana, sillä ne tuottavat tietoa ohjaajalle opiskelijan valmiuksista ja olemassa olevista osaamisista sekä suunnitelmista. Tekoälytuetun urasuunnittelun avulla voidaan tehdä opiskelijoille/hakijoille/asiakkaille näkyväksi tekoälyn toimintaa heidän oman urasuunnitelmansa kautta. Tämä vahvistaa uusia tekoälyä koskevia digitaitoja samaan aikaan kun heidän valmiutensa työllistyvyyteen kasvata.
Keskeisimpiä kohderyhmiä ovat ammatillisen koulutuksen osalta hakijat (data hakijarekisterissä), kuntakokeilun asiakkaat, opintoja aloittavat jatkuvan haun opiskelijat (data opiskelijarekisterissä), opinnoissaan valintoja tekevät sekä ohjausta tarvitsevat opiskelijat, ja ammattikorkeakoulun taholta kohderyhmiä ovat jatkuvan oppimisen asiakkaat, polkuopiskelijat ja tutkintö-opiskelijat. Hankkeessa on tarkoitus edistää myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä hakijoiden osaamistarpeiden tunnistamista jo hakeutumisvaiheessa, jolloin hakijat ohjautuisivat oikeisiin, juuri heille kohdennettuihin opintoihin.
Urasuunnittelualustan rakentaminen on vaiheistettu toimenpidekokonaisuuksiin, jotka on vastuutettu eri osatoteuttajille. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja kahden ammatillisen oppilaitoitoksen - Esedu ja Samiedu - yhteistyönä. Kukin toteuttaja tuo kehittamistyohon oman asiantuntemuksensa ja verkostonsa.
Hankkeen kehittämistyössä hyödynnetään opiskelijoilta ja henkilöstöltä saatuja palautteita ja kehittämisehdotuksia. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden ja asiakkaiden ura- ja työllistymisvalmiudet ovat vahvistuneet sekä digitaalisten taitojen osaaminen on laajentunut tekoälyn hyödyntämisen perusymmärryksen rakentumisella. Opiskelijoiden ja ohjaushenkilöstön osallistaminen kehitystyöhön on vahvistanut käyttäjälähtöistä sekä yksilökohtaista soveltuvuutta uraohjausprosessiin.
Tekoälysovelluksen hyödyntäminen opinto- ja urasuunnittelun tukena sekä teknologian rooli ohjauksessa kaikkinensa on saanut lisää näkyvyyttä ja vahvistanut paikkaansa.
Kehittämistyöstä ja sen sisältämistä kokeiluista on syntynyt dokumentoitua tietoa ja dataa hyödynnettäväksi jatkokehityksessä. Nämä antavat lisävalmiuksia edistää uraohjauksen digitalisaatiota.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaiseti seuraaviin kohderyhmiin toteuttajatahoittain kuvattuna:
Samiedu: Hakijat (data hakijarekisterissä), kuntakokeilun asiakkaat, opintoja aloittavat jatkuvan haun opiskelijat (data opiskelijarekisterissä), opinnoissaan valintoja tekevät ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat
Esedu: Hakijat (data hakijarekisterissä), kuntakokeilun asiakkaat, opintoja aloittavat jatkuvan haun kautta hakeutuvat opiskelijat (data opiskelijarekisterissä), opinnoissaan valintoja tekevät ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat
Xamk: Jatkuvan oppimisen asiakkaat / Polkuopiskelijat / Tutkinto-opiskelijat
Huomioitava se, että osallistujilla on oltava dataa koulutusorganisaatioiden järjestelmissä sekä henkilöiltä kysytty lupa datan hyödyntämiseksi (tietosuoja)
Välillisiä kohderyhmiä ovat orgaanisaatioiden ohjausta tarjoavat ammattilaiset: opinto-ohjaajat, TE-palveluiden uraohjausta antavat ohjaajat, jatkuvan oppimisen koulutussuunnittelijat.
Ohjauksen prosesseja kehittävät henkilöt ja organisaatiot: Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatiot (toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut): Esedu, SAMIedu ja Xamk. Etelä-Savon ELY-keskus ja TE-toimistosekä TE-asiakaspalvelu.
Muut suomalaiset toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot ja koulutusorganisaatiot.
Muut alueelliset TE-toimistot ja ELY-keskukset ja niihin liittyvät virastot, julkishallinnon toimijat ja viranomaiset.
Teknologioita kehittävät organisaatiot ja verkostot (ekosysteemihyödyt) yksityisellä sektorilla sekä julkisella sektorilla
(mm. Aurora AI).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 448 707
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 448 707
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 560 882
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 882
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 310
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Monipuolinen uraohjaus ja panostaminen uraohjauksessa käytettävään aikaan vahvistavat henkilön mahdollisuuksia löytää itselleen omia mielenkiinnon kohteita koskevia tulevaisuudensuunnitelmia, jotka tukevat jatkuvan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valintoja. Tulevaisuussuuntautuminen tukee kestävien valintojen tekemistä myös opintojen aikana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Monipuolinen tekoälytuettu uraohjaus ja panostaminen uraohjauksessa käytettävään aikaan vahvistavat henkilön mahdollisuuksia löytää itselleen nopeammin omia intressejä, osaamista vastaavia tulevaisuuden työpaikkoja sekä tukevat jatkuvan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valintoja. Ilmastokysymyksiin liittyvät valinnat ovat osa uraohjauksessa tehtäviä valintoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 6 |
| Uraohjauspalvelut tukee muun muassa jatkuvaa oppimista,joka on myös elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Hankkeessa toteutetaan uraohjauksen kokeiluja, jonka vaikutukset paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen näkyvät pitkällä aikaperspektiivillä. Tekoälytoiminnot tukevat esim. alueen työpaikkojen läsnäoloa hakijoiden/opiskelijoiden arjessa koko opintojen ajan ja ovat läsnä uraohjaukseen liittyvissä keskusteluissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Uraohjauksen avulla kehitetään myös ura- ja työllistyvyys- sekä osaamispääoman tuotteistamista liiketoiminnaksi, joka usein sisältää aineettomien palveluiden tarjoamista kuin tuotannollista liiketoimintaa. Hankkeessa toteutetaan kokeiluja, joiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikajänteellä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Digitaalista teknologiaa ja tekoälyä hyödyntävä teknologia uraohjauksessa antaa mahdollisuuksia kehittää myös verkossa tapahtuvaa ohjausta, joka vähentää matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Jatkuvan oppimisen, elinikäisen opiskelun mahdollisuus ja tukeminen ja ihmisen valintarepertuaarin avaaminen parantavat hyvinvointia ja tunnetta oman elämän hallinnasta. Uraohjaus nimestään huolimatta ottaa huomioon henkilön kokonaisuutena, ei vain työn. Kokonaisajattelu edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Uudet digitaaliset keinot tavoittavat kohderyhmiä ja tarjoavat uusia tapoja saada tukea ja vuorovaikutuksen tilaisuuksia. Tasa-arvoa edistetään myös sillä, että tekoäly ei erottele henkilöitä sukupuolen mukaan vaan kaikki tekoälyn ehdotukset ovat tasa-arvoisia ja yksilöiden tarpeisiin perustuvia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Teknologian hyödyntäminen uraohjauksen avuksi ja tueksi vapauttaa resursseja kohtaamisiin, vuorovaikutteiseen työhön ja ohjaustoimintoihin. Se parantaa yhdenvertaisuutta erilaisista lähtökohdista tulevien asiakkaiden kesken. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli kehittää Älykkäästi ohjaten -hanketta edeltäneessä Älykäs ohjaus -hankkeessa (S21743) luotua opintojen suunnittelua ja seurantaa tukevaa, tekoälyä hyödyntävää käyttöliittymää laajemmaksi opinto- ja urasuunnittelua tukevaksi alustaksi. Tarve laajentamiseen syntyi opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tekoälystä vahvistamalla samalla osallistujien digitaalisia taitoja sekä parantaa ohjauksen saatavuutta, joissa kerätyn palautteen perusteella onnistuttiin hyvin.
Hankkeen kohderyhmänä olivat sekä hakeutumisvaiheessa että eri vaiheissa opintopolkua, ml. jatkuva oppiminen, olevat eri oppilaitosten opiskelijat sekä kuntakokeilun asiakkaat. Välillisinä kohderyhmiä olivat oppilaitosten ohjausta tekevät ja kehittävät henkilöt, TE-palveluiden ohjauksen ammattilaiset sekä laajemmin muut suomalaiset oppilaitokset, julkishallinnon toimijat ja erilaiset opinto- ja uraohjaukseen liittyvää teknologiaa kehittävät organisaatiot ja verkostot. Hanke osui hyvin vuoden 2022 lopussa alkaneeseen tekoälyinnostukseen, jolloin sen aikana oli mahdollista lisätä tietoisuutta tekoälyn mahdollisuuksista osana ohjaustyötä, koska tekoäly puhutti jo muutenkin. Tämän arveltiin olevan yksi vetovoimatekijä osallistua hankkeen kevään 2023 toimenpiteisiin.
Hankkeessa kehitetyn Aidi-urasuunnittelusovelluksen tarkoitus on mallintaa tekoälyavusteista urasuunnittelua, joka huomioi myös käyttäjän omiin tietoihin liittyvät eettiset näkökohdat. Tavoitteeseen päästiin sovelluksen perusteknisen toimivuuden osalta, mutta esim. käyttöliittymään jäi vielä kehitettävää. Perussisältönsä puolesta Aidi on kuitenkin toimiva tuki urasuunnittelulle. Koska tekoälykehitys on nopeaa, pohdittiin hankkeessa, ajoiko aika jo Aidin tekniikan ohi, koska siinä kyse on vielä pitkälti koneoppivasta tekoälystä. Aidin käyttöä tukemaan kehitettiin neuvovat chatbotit, jotka lisäävät sovelluksen käytettävyyttä. Sekä opiskelija- että ohjaajakokeilijoilta saadun palautteen perusteella Aidi koettiin hyödylliseksi välineeksi tukea hankkeessa tavoiteltua ihmiskeskeistä ja asiakaslähtöistä teknologian avulla tuettua urasuunnittelua.
OSTU-sovelluksen tarkoitus on tukea tällä hetkellä manuaalisesti tehtävää ja aikaa vievää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia. Tämä tarve rajattiin heti alussa selkeästi ja sen kohderyhmäksi valittiin toisen ammatillisen asteen koulutus. Kehittämistyötä edisti jo aiemmassa Älykäs ohjaus -hankkeessa saatu rajapintaosaaminen. Kehittämisessä onnistuttiin liittämään Opetushallituksen (OPH) ylläpitämä KOSKI-palvelu sovelluksen tueksi. Lisäksi oppilashallintajärjestelmä Wilman ja sovelluksen välinen integraatio onnistui. OSTU:n avulla voidaan tukea sekä opintoihin hakeutuvaa että opintojaan aloittavaa opiskelijaa löytämään aiemmin suoritetun lukion tai ammatillisen tutkinnon todistuksista uuteen tutkintoon tunnustettavia opintoja. Tässä vaiheessa OSTU löytää parhaiten yhteisiä tutkinnon osia (YTO).
Hankkeessa onnistuttiin rekrytoimaan hyvin opiskelijoita kokeilijoiksi sovellusten kehittämistyöhön. Xamkissa kokeilut opinnollistettiin ja osallistujia haettiin avoimella kutsulla. Tästä syystä Aidin kehitystyöhön saatiin mukaan useita satoja opiskelijoita monilta eri koulutusaloilta. Ammatillisista oppilaitoksista Samiedussa Aidin kehittämistyöhön liittyvät kokeilut opinnollistettiin osaksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opintoja. Lisäksi kokeiluihin osallistui eri koulutusalojen lähi- ja verkko-opiskelijoita osana ryhmämuotoista opinto-ohjausta sekä oman mielenkiinnon pohjalta. Esedussa kehittämistyöhön ja testauksiin osallistui oman mielenkiinnon pohjalta opiskelijoita eri koulutusaloilta. OSTU:n kehittämisen eri vaiheissa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ohjaushenkilöstön ja opintohallinnon kanssa oli tärkeää ja toimivaa. OSTU on selkeästi ohjaushenkilöstön ja opintohallinnon työtä helpottava sovellus, jonka vuoksi sen kehittämiseen ja testaamiseen lähdettiin innokkaasti ja sitoutuneesti mukaan. Tässä hanke selkeästi onnistui perustelemaan ja kuvaamaan sovelluksen hyödyt sen tuleville käyttäjille tarpeeksi ajoissa.
Hankkeen aikana osallistettiin kuitenkin kokonaisuudessaan vähemmän oppilaitosten ja muiden toimijoiden ohjaushenkilöstöä, kuin alun perin oli ajateltu. Tähän vaikuttavana tekijä oli mm. organisaatioiden ohjaushenkilöstön käytössä olevat resurssit osallistua hankkeen toimintaan. Lisäksi ohjaushenkilöstön osallistumisen sovittamisesta nopea sykliseen kehittämisprosessiin olisi pitänyt olla selkeä toimintasuunnitelma, joka jäi hankkeen alussa tekemättä. Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista voidaan tukea antamalla heille hankkeen kautta selkeä resurssi osallistua kehittämiseen. Kokonaisuudessaan nähtiin kuitenkin muutos ohjaajien suhtautumisessa tekoälyavuisteiseen ohjaukseen suhteessa aiempaan kokemukseen Älykäs ohjaus -hankkeessa. Tässä hankkeessa onnistuimme tavoitteessa tuoda teknologia lähemmäs ohjaustyötä tekeviä niiden osalta, jotka saatiin osallistujiksi ja kokeilijoiksi.
Huomasimme, että valitsemamme kehittämisen malli – sprinttikehittäminen – toimi paremmin korkeakouluopintojen ohessa, sillä esimerkiksi mahdolliset työelämäjaksot vaikuttivat ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mahdollisuuksiin osallistua kokeiluihin tiiviissä aikataulussa. Kokeilijaopiskelijat sitoutuivat osallistumaan kehittämisjaksolle ja saimme heiltä hyvin kehittämispalautetta, joiden avulla saatiin Aidista enemmän käyttäjien näköinen sekä korjattua siellä olevia virheitä. Osallistujat vastasivat yhteensä neljään kehittämiskyselyyn, joista saadun palautteen perusteella Aidia kehitettiin eteenpäin. Mukana oli myös pieni joukko TE-toimistojen kuntakokeilujen asiakkaita, mutta heiltä saatiin vain vähän palautteita, jonka vuoksi on hankalaa tehdä tarkkaa analyysiä siitä, miten he lopulta kokivat tekoälypohjaisen sovelluksen käytön ja hyödyn oman työllistymisensä tukena. Yhteensä Aidin ja OSTU:n kehittämiseen osallistui noin 600 henkilöä.
Haasteena kummankin sovelluksen kehittämisessä nähtiin hankkeessa tavoiteltu laaja kohderyhmä ajattelu, joka tuli esiin myös kokeilijoilta saadussa palautteessa. OSTU on selkeästi ammatilliselle toiselle asteelle suunnattu ja siellä hyödyttävä työkalu, koska ammatillinen toisen asteen koulutus perustuu yhteisiin ePerusteisiin. Koska ammattikorkeakouluopinnot eivät ole yhtä strukturoituja, ei OSTU:n käytöllä nähty siellä vielä hyötyjä, vaikka OSTU:n kehittämistyöstä saatuja kokemuksia voisi hyödyntää jatkossa esim. jatkuvan oppimisen pienempien osaamiskokonaisuuksien tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Aidi taas soveltui tämän hankkeen kokemusten perusteella paremmin korkeakoulun ohjauksen tueksi. Kuntakokeilun asiakkaiden kanssa olisi ollut parempi testata jo hieman valmiimpaa sovellusta, koska näin olisi saatu paremmin tietoa siitä, miten Aidi soveltuisi työllisyyspalveluiden työkaluksi.
Hankkeen kokonaisonnistumisessa oli ensiarvoisen tärkeää, että sovellusten kehittämisen tueksi löydettiin hyvät ja kehittämistyöhön sitoutuneet teknologiakumppanit: Kwork Innovaatiot Oy huolehti tekoälyn suunnittelusta, toteutuksesta ja näihin liittyvistä tukipalveluista, TCD Research and Consulting Oy (toinen aste) ja Tuudo Oy (amk) vastasivat välitys- ja rajapintaratkaisun suunnittelusta, toteutuksesta ja näihin liittyvistä tukipalveluista ja Metatavu Oy teki urasuunnittelualustan käyttöliittymän suunnittelua. Samoin sprinttikehittämistä vetävän ja sen sujuvuudesta huolehtivan Scrum Masterin valinta oli onnistunut. Tässä roolissa toimi hankkeen ohjelmistosuunnittelija, joka oli mukana jo edeltävässä Älykäs ohjaus -hankkeessa. Tämä toi kehittämiseen jatkuvuutta, kun alkuymmärrys tekoälypohjaisesta opinto- ja urasuunnittelun kehittämisestä oli olemassa. Sykleittäin etenevä sprinttikehittäminen oli hyvä valinta kehittää sovelluksia, koska se oli sekä tuttu toimintamalli teknisille kehittäjille että mahdollisti ketterän etenemisen kehittämispalautteita hyödyntäen.
Hankkeesta julkaistiin artikkelikokoelma, jossa kuvataan tekoälyn ja ohjauksen suhdetta sekä kerrotaan hankkeen kehittämistyöstä. Julkaisu Urasuunnittelua Aidin neuvoin - Tekoäly ohjauksen apuna (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-548-2) löytyy avoimesti Theseus-palvelusta. Julkaisun kohderyhmä on ohjaustyötä tekevät ja kehittävät tahot. Lisäksi hankkeen kehittämistyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää niin mukana olleista organisaatioissa kuin erilaisissa verkostoissa. Sekä Aidia että OSTU:a kehitetään eteenpäin myös hankkeen jälkeen.