Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22780

Hankkeen nimi: Töitä tarjolla, tekijää kaivataan - Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveysalan resurssikeskus helpottamaan alueen hoitajapulaa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0828618-9

Jakeluosoite: Kauppakatu 25

Puhelinnumero: 016243111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: https://www.lapha.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Okkonen Tiina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.okkonen(at)lapha.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406637963

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemin kaupunki, 0210427-6
Tornion kaupunki, 0193524-6
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, 2109309-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maailman terveysjärjestö arvioi, että maailmassa tarvitaan yhdeksän miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä lisää vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tutkijat arvioivat, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä (Helsingin Sanomat 7.10.2019). Tilanne sosiaali- ja terveydenhuollossa on ajautunut negatiiviseen kierteeseen. Hoitajapula pahimmillaan saattaa uhata hyvinvointivaltion toimivuutta ja olemassaoloa, jos peruspalvelujen tuottaminen ei työntekijäpulan takia enää hyvinvointialueilla onnistu vaaditulla tavalla. Hoitajapulaan on löydettävä vaikuttavia ratkaisuja sekä valtakunnan tasolta että paikallisesti. Hoitajapula näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa jatkuvana sijaispulana, vaikeutuneena rekrytointina, hoidon laadun ja saatavuuden laskuna sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Lähes joka päivä eri tiedotusvälineissä on aiheena hoito- ja hoivatyön henkilöstöresurssien puutteen aiheuttama ongelma palvelujen tarjonnassa, hoiva- ja hoitotyön työntekijöiden hyvinvoinnissa tai työolosuhteissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on tavoitteena vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen houkuttelevuuteen ja rekrytointiin. Nykyinen työvoima sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tule riittämään, minkä vuoksi tulevaa työuraa pohtivia nuoria, työttömiä työnhakijoita ja työikäistä työväestöä on syytä kannustaa alalle.

Työvoimapulan kanssa samanaikaisesti on työttömiä, työpaikan hakijoita ja epävakaissa työsuhteissa olevia merkittävä määrä työvoimasta. Joka vuosi noin 60 000 nuorta valitsee tulevaisuuden uraansa. Työttömänä työnhakijana Suomessa oli elokuussa 2021 noin 280 000 henkilöä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on tapahtunut vuoden sisällä kaksi äkillistä rakennemuutosta ja työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt. Erityisesti Stora Enso Oy:n paperitehtaan sulkemisen vaikutukset ovat alueelle merkittävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivatyössä aikaisemmin epätyypilliset työsuhteet, kuten keikka- ja pätkätyöt, määräaikaiset sijaisuudet ja osa-aikaisuudet, ovat tänä päivänä hoitotyössä arkipäivää. Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelupaikoista on vähentynyt. Ala ei houkuttele. Työtä on tarjolla, mutta tekijöitä puuttuu. Miten alalle saadaan houkuteltua uutta työvoimaa nuorista, työttömistä työnhakijoista, alanvaihtajista, irtisanotuista työntekijöistä, epävakaassa työasemassa olevista sekä maahanmuuttajista? Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio) ovat yhteistyössä tehneet hankesuunnitelman hoito- ja hoivatyön ammattilaisten kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuusongelmaan. Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Koulutuskuntayhtymä Lappia on myös osatoteuttajana hankkeessa. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa tehdään yhteistyötä.

Hankkeen ydintavoite on työvoiman ja työpaikkojen kohtaamattomuus ongelmaan vastaaminen. Hankkeen keskeisin tavoite on löytää työttömille työnhakijoille, nuorille, maahanmuuttajille ja ammatinvaihtajille polkuja sote-alan töihin. Keinoina on niin ammatillisen kuin alueellisen liikkuvuuden edistäminen. Toisaalta hankkeen tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaali- ja terveyssektorille Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella sekä myöhemmin Lapin hyvinvointialueella. Hankkeen osatavoitteina on siis: 1) edistää nuorten, työttömien, irtisanomisuhan alla olevien/irtisanottujen, alanvaihtajien, maahanmuuttajien tai ei-tyypillisissä työsuhteissa olevien työllistymistä hoiva- ja hoitotyöhön 2) kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon työllistämisen käytäntöjä, 3) kehittää toimintamalleja työntekijöiden kiinnittämiseksi organisaatioihin sekä 4) kehittää oppilaitos-työnantaja yhteistyönä sote-alalle rekrytointia, alan markkinointia ja työnantaja TNO-mallia hyvinvointialueelle.

Hanke toteutetaan viidessä työpaketissa, jotka noudattavat osatavoitteita. Työpakettien sisällöt ovat seuraavat:

TP1 Hankkeen hallinnointi sisältäen normaalin hankehallinnoinnin

TP2 Työntekijöiden poluttaminen sote-alalle hyvän rekrytoinnin keinoin

Työpaketin tavoitteena on edistää työttömien, työnhakijoiden, nuorten, irtisanomisuhan alla olevien ja maahanmuuttajien sekä muiden vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työelämään pääsemistä sekä saman aikaisesti uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajien rekrytointikäytäntöjä yksilölähtöisemmiksi. Työpaketin keskeisenä sisältönä on työnantajien asiakaskohtainen ohjaus, neuvonta ja rekrytoinnit. Rekrytointikäytäntöjä kehitetään työllistymisen edistämiseksi mm. yhteisissä työpajoissa hyvinvointialueen ja alueen muiden työnantajien yhteistyössä toinen toiselta oppien ja toimintatapoja yhdistäen. Aluksi hanke keskittyy Meri-Lapin alueelle, mutta hyvinvointialueen käynnistyessä, toimintaa laajennetaan. Lisäksi hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajakuvaa, alan houkuttelevuutta ja pyritään sote-alan imagon nostamiseen nykyisessä tilanteessa, missä ala on kärsinyt imagotappiosta. Toimintaa toteutetaan järjestämällä asiantuntijaluentoja, rekrytointikamppanjoita (esim. Mätsis-messuihin osallistuminen), alan esittelyjä sekä suunnitellaan ja arvioidaan ulkomailta tehtävien rekrytointien mahdollisuuksia sekä tehdään rekrytointikokeilu ulkomaille yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään oppilaitosten, alan yritysten, TE-toimiston, Tornion kuntakokeilun, Kemin Pointti-palvelukeskuksen ja ohjaamoiden sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- hankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Toimintamuodot muotoutuvat hankkeen aikana.

TP2 konkreettiset toimenpiteet ovat: 1) sosiaali- ja terveyssektorin potentiaalisten työntekijöiden asiakaskohtainen neuvonta ja ohjaus sote alalle työllistymisessä, niin sanottu poluttaminen alalle 2) sosiaali- ja terveysalan työnantajakuvan uudistaminen viestinnän sekä imagotyön keinoin, yhteistyötä tehdään mm. työpajoissa, 3) Hyvän rekrytoinnin palikat - asiantuntijakoulutus sote-alan toimijoille niin julkisella sektorilla kuin myös alan yrityksillekin, jotta työllistäminen onnistuisi sujuvasti, 4) rekrytointitoimintatapojen nykytilan tarkastelu/prosessiarviointi, kehittämiskohteiden löytäminen, toimintatapojen uudistaminen ja kehittäminen resurssi-/rekrykeskus toimintamalliksi, 5) rekry-kampanjoiden järjestäminen, 6) yhteistyö Lapin TE-toimiston, Tornion kuntakokeilun sekä Kemissä POINTTI- työllisyyden yhteispalvelukeskuksen, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään nuorten ohjaamon ja maahanmuuttaja-ohjaamon kanssa Kemissä. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoissa toimiminen on hankkeen asiakasohjauksen perustana.

TP3 Epävakaasta työmarkkina-asemasta kohti optimaalista työmarkkinakohtaantoa

Työpaketin tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon työelämää niin, että työantajien ja työntekijöiden tarpeet kohtaavat paremmin. Tavoitteena on, että työntekijöiden epävakaat katkonaiset työsuhteet saadaan pysyvimmiksi pitkäaikaisiksi työsuhteiksi. Hoitaja-pulatilanteessa sote-alan työnantajat joutuvat miettimään, miten työt saadaan houkuttelevaksi ja sellaisiksi, että niihin on hyvä työntekijän sitoutua. Tavoitteena on, että hoiva- ja hoitotyön työpaikat ja työntekijät kohtaavat optimaalisesti toisensa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon keikkatyötä, osa-aikaista työtä ja työsuhteiden määräaikaisuuksia. Uudelleenjärjestelyillä on mahdollisuus yhdistää työsuhteita ja luoda uudenlaisia käytäntöjä. Tämä tarkoittaa mm. työntekijäpoolien rakentamista, ylikunnittaisten työsuhteiden muodostamista tulevalle hyvinvointialueelle (alueellinen liikkuvuus), peräkkäisten sijaisuuksien yhdistämistä yhdeksi työsuhteeksi ja tehtävästä toiseen siirtymisen (ammatillista liikkuvuutta) tukemista työsuhteen päättymisen uhatessa. Tulevat hyvinvointialueet luovat tehtävien uudelleenjärjestelyille mahdollisuuksia työllistymiselle. Uudenlaiset käytännöt vaativat paljon suunnittelua ja sen selvittämistä, minkälaisia käytäntöjä on eri puolilla Suomea toteutettu. Tässä työpaketissa selvitetään digitalisaation ja työhyvinvoinnin merkityksiä työntekijöiden työhön sitoutumiseen.

TP 3 konkreettisina toimenpiteinä ovat: 1) selvitystyö hoitotyön työllisyystilanteesta alueella sekä keinoista alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi, 2) epävakaassa asemassa olevien työntekijöiden töiden järjestely, jotta työsuhteista saadaan vakaita ja pysyviä hyvinvointialueella, 3) työn uudelleen organisointimallien kehittäminen (mm. ammatillinen liikkuvuus) sote-työnantajatoimijoiden yhteistyössä esim. työpajoissa sekä näiden pilotointi eri organisaatioissa ja 4) digitalisaation tuomien mahdollisuuksien selvittäminen työllistämisessä.

TP4 Oppilaitosyhteistyön kehittäminen alan työllisyyden lisäämiseksi

Työpaketin tavoitteena on kehittää oppilaitosten ja työnantajien yhteistä rekrytointia sote-alalle. Molemmilla osapuolilla on omat perinteiset tehtävänsä tässä yhteistyössä, mutta hankkeen keskeinen idea on sote-alan yleinen imagon nostaminen ja työllisyysmahdollisuuksien korostaminen yhteistyöllä. Hankkeessa kehitetään yhteisiä rekrytointikampanjoita alalle, tehdään yhteistä alan imagotyötä, kohtautetaan alan työnhakijoita ja työnantajia sekä selvitetään työntekijän ja työpaikan kohtaannon vaatiman täydentävän koulutuksen tarvetta. Pelkkä oppilaitoksen tekemä alalle houkutteleminen ei ole riittävää, vaan mukaan tarvitaan työnantajia ja työntekijöitä kertomaan konkreettisesti sote-alan työelämästä, mitä työ todella on arjessa ja kuinka merkitykselliseksi monet työntekijät työnsä kokevat. Tällä hetkellä sote-alan peruskoulutusten kautta ei saada tarpeeksi työntekijöitä kentälle. Lisäksi työnantajanäkökulmasta on tärkeää, että työnantajaorganisaation tiedossa on erilaiset kouluttautumisen mahdollisuudet, joilla täydennetään työnhakijoiden ja työntekijöiden puuttuvaa osaamista, jotta saadaan pidettyä työntekijät kiinni töissä. Tavoitteena on kehittää hyvinvointialueelle sote-alan työpaikkojen ja koulutusten tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä ja tiedonjakamista sote- työnantajien ja oppilaitosten kesken.

TP4 konkreettiset toimenpiteet ovat:1) tehdään oppilaitosten ja työnantajien yhteisiä sote-alan rekrytointi- ja mainoskampanjoita, 2) luodaan pohjaa oppilaitos - työnantaja työpaikka- ja koulutusneuvontapisteelle osaksi Lapin hyvinvointialueen rekry-/resurssikeskustoimintaa tukemaan työttömien sekä työnhakijoiden työhönsijoittumista ja työllistymisen vaatiman osaamisen täydentämistä ja 3) tehdään asiakaskohtaista neuvonta- ja ohjaustyötä sote-alalle työllistymiseksi oppilaitoksen ja työnantajien yhteistyönä (mm. jalkaudutaan yhdessä Pointti-palvelupisteeseen, maahanmuuttajaohjaamoon jne).


TP5 Toimintamallien juurruttaminen Lapin hyvinvointialueelle

Viimeisenä työpakettina on hankkeessa tehtyjen toimintamallien ja kokeilujen juurruttaminen tulevan hyvinvointialueen toimintoihin. TP5 osalta mallien juurruttamista tehdään hyvin käytäntöjen esiin tuomisen kautta, joka tapahtuu yhteisissä työkokouksissa sekä työpajoissa, joita hankkeen työntekijät järjestävät hankkeen aikana aluksi Länsi-Pohjan kuntien alueella ja vuoden 2023 aikana koko Lapin hyvinvointialueelle yhteistyössä uuden hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon kanssa. Hyvinvointialueen muodostumisen myötäkin säilyy paikalliset tavat toimia. Hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä levitetään koko Lapin alueelle, ja kohderyhmänä on myös yhteistyökumppaneita ja alan yrityksiä.

Hankkeen tuloksena syntyy alueellinen resurssi-/rekrykeskus-toimintamalli, jonka tavoitteena on työllistää potentiaalista työvoima sosiaali- ja terveysalan hoiva- ja hoitotehtäviin. Kemissä on kokeiltu resurssi-/rekrykeskusta, mutta toiminta on vielä alussa. Uusi toimintamalli kehittyy hankkeen aikana, mutta keskeistä on, että työllistäminen keskitetään yhteen pisteeseen ja työllistämiseen saadaan tehokas ja sujuva toimintamalli. Tällä hetkellä jokainen yksikkö hoitaa omien työntekijöiden hakemiset, mikä vie todella paljon resurssia esimiehiltä ja aiheuttaa sen, että työnhakijoiden on mahdoton löytää kaikkia mahdollisia työpaikkoja. Hankkeen toisena keskeisenä tuloksena onkin työllisyysmahdollisuuksien lisääminen työttömille työnhakijoille, nuorille, epätyypillisissä työsuhteissa oleville, maahanmuuttajille, irtisanotuille, alanvaihtajille ja osatyökykyisille. Sote-alan kohtaanto-ongelmaan saadaan (Meri-) Lapin alueella uusia välineitä. Hankkeen muina tuloksina on hoiva- ja hoitoalalla olevien alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen, työvoiman saatavuuden parantuminen alalla, rekrytointikäytäntöjen sekä työn organisoinnin kehittyminen, digitaalisuuden hyödyntäminen työn organisoinnissa sekä oppilaitos- työnantajayhteistyön kehittyminen työllistämisvaiheessa.

Pitkällä aikavälillä tuloksena on alan veto- ja pitovoiman saaminen paremmaksi. Työttömät ja työnhakijat löytävät polkuja työelämään. Työllisyyttä saadaan paremmaksi. Hoitajien määrä saadaan kasvamaan, kun ala saadaan houkuttelevaksi, alan opintoihin lisää opiskelijoita ja sitä kautta lisää potentiaalista työvoimaa. Sote-alan merkitys työllistävänä alana kasvaa myös ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden näkökulmasta. Työsuhteiden ehdot ja kokonaisuudet saadaan työllisyyttä vahvistavaan muotoon, ja sitä kautta työpaikoilla työhyvinvointia paremmaksi, kun työntekijöiden määrää saadaan lisättyä ja työsuhteet ovat vakaita ja pitkäaikaisia. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen potilasturvallisuuden, laadun ja saatavuuden voidaan arvioida parantuvan, koska hoito- ja hoivatyön ammattilaisia on enemmän. Tavoiteltuja tuloksia ei saavuteta yhdellä hankkeella, mutta hanke on yksi askel näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hanke on ollut esillä Kemin alueen äkillisen rakennemuutoksen työryhmissä, sillä sote-ala isona toimialana tarjoaa mahdollisia uusia työpaikkoja alueelta ja uusia uravalintamahdollisuuksia irtisanotuille isossa elämänmuutostilanteessa. Hanketta haetaan 90 %:n tuella johtuen siitä, että hanke sijoittuu suurelta osaltaan äkillisen rakennemuutoksen alueelle (Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo) ja hankkeessa pyritään kehittämään ärm-alueen työmahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat sote-alalla olevat tai alaa harkitsevat työttömät työnhakijat, alan vaihtajat, maahanmuuttajat, alan koulutuksen loppuvaiheessa olevat sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret, joille uravalinta ei ole vielä selvänä. Lisäksi erityisenä kohderyhmänä on Veitsiluodon tehtaan lopettamisen ja Outokummun irtisanomisten jälkeen työttömäksi jääneet työntekijät, joilla alan vaihtaminen on mielessä uutena mahdollisuutena. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös sote-alan työntekijät, joiden työsuhde on epävakaa (esim. pätkätyö).

Hankkeen kohderyhmänä ovat lisäksi julkiset työnantajaorganisaatiot sekä hoiva- ja hoitoalan pk-yritykset. Niiden toiminta on osa alueen palvelukokonaisuutta. Suuryritysten kanssa tehdään yhteistyötä eli suuryritysorganisaatiosta voidaan esimerkiksi osallistua kutsuttuna asiantuntijana työpajoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki Länsi-Pohjan kuntien asukkaat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivatyöntekijöiden tarjontaongelma vaikuttaa kaikkiin kuntalaisiin suoraan päivittäisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta sekä kuntiin ja hyvinvointialueelle kestävän talouden näkökulmasta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 395

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 254

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 538 425

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 48 060

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson

Kunnat: Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen ala. Erityisesti hoiva- ja hoitotyö on hyvin sukupuolisegregoitunut, sillä terveys- ja sosiaalipalveluissa on naisia 86 % (vuosi 2019). Naisten yleisin ammattiala onkin hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ja myös nuorten naisten toiveammattina se on vielä suosituin. Miesten osalta tilanne on toinen, sote-alat eivät yllä lähellekään suosituimpien toiveammattien joukkoon. Ammattialojen segeregaatiosta on puhuttu pitkään ja sen purkamisen kannalla on enemmistö väestöstä (Tasa-arvobarometri 2017). Tässä ei kuitenkaan ole edistetty kovinkaan paljon, koska hoitoalan segregaatio on muodostunut vuosikymmenien/-satojen aikana. Monissa muissa kulttuureissa se on vielä voimakkaampi kuin Suomessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tässä hankkeessa on tarkoitus tehdä miesvaltaiselle alalle ns. interventio, millä sukupuolisegregaatiota murretaan. Hanke on yksi Kemin äkillisen rakennemuutos suunnitelman toimenpiteistä, jolla pyritään uudelleentyöllistämään ja -kouluttamaan Veitsiluodon tehtaalta tai alihankkijoilta irtisanotut työntekijät, jotka usein miten ovat miehiä. Hoitajapula on alueella konkreettinen, joten alalta löytyisi työpaikkoja ja näiden esiintuominen perinteiseltä miesvaltaiselta alalta työttömäksi joutuneille on yksi konkreettinen tasa-arvoa edistävä toimenpide. Lisäksi hankkeessa myös muuten edistetään miesten tulemista sote-toimialoille, se huomioidaan niin opiskelija- kuin työntekijä rekrytoinneissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, vaikka onkin yhtenä oleellisena asiana mukana hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeen kehittämistyö keskittyy pitkälti julkisen sektorin toimijoihin, mutta hankkeessa on mukana myös julkisia palveluja ostopalveluna tuottavia mikro- ja pk-yrityksiä. Hyvät käytännöt on tarkoitus levittää myös heille, koska toimintaa tehdään yhdessä. Ja alan imago-kysymys on yhteinen. Työntekijöistä ei voida ns. kilpailla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Hankkeessa ei kehitetä suoraan aineettomia tuotteita tai palveluja, mutta hankkeen välillisenä tavoitteena on sosiaalialan tuotteiden ja palvelujen saatavuuden varmistaminen/kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeella edistetään sitä, että kokoaikaisia ja mielekkäitä töitä löytyisi omalta alueelta yhdistämällä eri töitä ja tekemällä uudenlaisia työnorganisointitapoja mm. ylikunnittaiset ratkaisut, joilla on vaikutusta työntekijöiden liikkumiseen ja logistiikkaan kestävämmällä tavalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 10
Hankkeen avulla pyritään työllistämään sotealalle uusia työntekijöitä työttömistä, maahanmuuttajista, nuorista sekä osatyökykyisitä, joten hankkeella on merkittävä hyvinvointia edistävä vaikutus. Hoitoala on viime vuosina kokenut monella tavalla imagolommoja. Hoitoalan työntekijöiden jaksaminen on ollut koetuksella johtuen työn kuormittavuudesta sekä työntekijöiden puutteesta. On puhuttu hoitajapaosta alalta, mikä on aiheuttanut sen, ettei ala enää vedä nuoria niin paljon kuin aikaisemmin. Hankkeessa pyritään nostamaan alan imagoa, houkutella alalle hyviä opiskelijoita/työntekijöitä sekä luoda mielekkäitä työkokonaisuuksia, jotta alan työhyvinvointi paranee ja työn kuormittavuus laskee. Hankkeella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Välilliset hyvinvointivaikutukset ovat suuremmat.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeen avulla pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa toisaalta houkuttelemalla alalle myös miehiä ja toisaalta siten, että naisvaltaisen alan työolosuhteita pyritään parantamaan. Hankkeella on suoria ja välillisiä vaikutuksia, mutta välilliset vaikutukset ovat suurempia, jos hankkeessa luodaan hyviä toimintamalleja, jotka tulevat myöhemmin laajempaan käyttöön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeelle pyritään työllistämään niitä, joilla töitä ei ole tai jotka ovat muuten epävakaassa asemassa työelämässä. Työ on suomalaisessa yhteiskunnassa normi eli ns. yhdenvertaistava tekijä, joten hankkeen toimenpiteillä on sekä välitön työllistämiseen liittyvä vaikutus että välillinen yhdenvertaistava vaikutus, jos kohtaanto-ongelmaa saadaan hankkeessa ratkaisuja. Lisäksi hoitajapula aiheuttaa hoitoalan työntekijöille ylimääräistä kuormaa omassa työtehtävässä. Jos tilannetta saadaan paremmaksi, toteutuu yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus myös tältä osin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-