RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22781, Digihiiletön - Digitalisoimalla kohti hiilineutraalimpaa MaRaTa -alaa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Altti Lagstedt

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: altti.lagstedt(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 294471259

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nyt esiteltävä muutos (syksy 2022) koskee jo käynnissä olevaa Digihiiletön-hanketta (diaarionumero EURA 2014/12436/09 02 01 01/2021/HÄMELY).

Työelämän murros, digitalisaation nopea eteneminen, vihreä siirtymä ja COVID-19 -pandemian aiheuttama kriisi edellyttävät MaRaTa-alan pk-yrityksiltä nopeaa muutoskykyä ja jatkuvaa kehittymistä. Pk-sektorilla on suuri merkitys talouden kasvulle ja kehitykselle, minkä vuoksi pk-sektori on oleellista koko Uudenmaan kehitykselle. Nyt COVID-19 - pandemiasta toipuminen on alkanut, on pk-sektorin kestävän uudistumisen tukeminen entistä tärkeämpää. Tarve korostuu erityisesti MaRaTa-sektorilla. Tarve on todettu myös Uudenmaan alueellisessa selviytymissuunnitelmassa, jonka mukaan älykkäät digiratkaisut, digiosaaminen ja kestävä kehitys ovat oleellisia tulevaisuuden kannalta.

Digitalisaation hyödyntäminen pk-yrityksissä, erityisesti MaRaTa-alalla, ei ole edennyt vastaavasti kuin suuremmilla toimijoilla. Hankkeen tavoitteena on vastata MaRaTa-alan pk-yritysten digitalisaation kehittämistarpeeseen koulutuspaketilla, jonka avulla yritykset yritysten edustajat voivat päivittää osaamistaan ja käynnistää oman yrityksensä kehittämishankkeita digitalisaation hyödyntämiseksi ja toiminnan muuttamisessa vihreän siirtymän suuntaan.

Hankkeen työpaketit ovat

TP0. Projektinhallinta

TP1. Lähtötilanteen analysointi soveltuvissa MaRaTa-alan pk-yrityksissä

TP2. Koulutuspaketin runko

TP3. Koulutuspaketin täydennys

TP4. Koulutuspaketin viimeistely ja koulutus

TP5. Hankkeen tulosten julkaisu, jakaminen ja jatkokehittämisestä sopiminen

Keskeisiä tuloksia on kolme:

1. Hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoiminnan digitalisoimista ja siirtymää kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

2. Digitalisointimenetelmän koulutuspaketti sisältäen yrityskohtaisen ohjauksen, digitalisointiohjeistuksen ja siihen liittyvät prosessit pk-yrityksille.

3. “Digitalisoimalla kohti hiilineutraaliutta” -itseopiskelukurssi, joka sisältää koosteen ja itseopiskelumateriaalin kehitetyn koulutuspaketin keskeisiin teemoihin. Kurssin avulla pk-yritykset saavat osaamista ja ideoita mihin digitalisaation avulla voidaan päästä ja työkaluja siihen, miten tavoitteet saavutetaan käytännössä.

Lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti mukana oleviin Uudenmaan alueen MaRaTa alan pk-yrityksiin ja niiden henkilöstöön, joiden sekä digitalisointivalmiudet että kyky tehdä digitalisointiin ja vihreään siirtymään liittyviä päätöksiä paranevat. Tasa-arvo huomioidaan vahvasti; MaRaTa-alalla työskentelevistä noin 70% on naisia (EK Henkilöstörakenteet 2019), tavoitteena on, että osallistujista yli puolet on naisia.

Pitkän aikavälin vaikutuksena digitalisoinnin kautta pk-yritysten ja niiden henkilöstön toiminta tehostuu, kyky investoida uusiin vihreää siirtymää tukeviin ratkaisuihin ja rekrytointeihin kasvaa, ja kyky vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin (esim. pandemia) paranee. Seurauksena syntyy talouskasvua, parempaa työmarkkinatilannetta ja yleistä hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Hanke edistää työelämän tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä vahvistamalla naisvaltaisen toimialan kehittymisedellytyksiä ja hiilijalanjäljen pienentämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisina kohderyhminä ovat uusimaalaiset MaRaTa-alan pk-yritykset ja niiden johto ja henkilöstö. Pyrkimyksenä on tukea erityisesti koronapandemiasta kärsineiden alojen toimijoita ja parantaa näiden yritysten palautumiskykyä ja elpymistä. Kun kohderyhmänä on pk-yritykset MaRaTa alalta, joka on työtekijöiltään naisvaltaista, tukee hanke sekä yritysten kokoon perustuvan digitalisaatioeron poistumista, mutta myös eri sukupuoliryhmien välisten osaamiskuilujen kaventumista. Yrityksiä tavoitetaan ensisijaisesti Haaga-Helian Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muotoilu –tutkimusalueen yritysverkostoista, joissa on mukana runsaasti MaRaTa-alan pk-yrityksiä. Lisäksi kohderyhmää tavoitetaan Haaga-Helian alumni- ja partneriverkostoja hyödyntäen (alumneja yli 20 000, partneriverkostoissa mukana yli sata yritystä).

Hankkeeseen sitoutetaan 12 uusmaalaista MaRaTa-alan yrityskumppania, jotka osallistuvat koulutukseen ja koulutuspaketin kehittämiseen. Lisäksi tavoitellaan 40 yritystä webinaareihin ja seminaareihin kommentoimaan ja tutustumaan kehitettyyn koulutuspakettiin.Näille yrityksille tarjotaan kevyempää ohjausta, mutta tavoitteena on silti edistää digitalisoinnin ja vihreän siirtymän valmiuksia myös näissä yrityksissä. Lisäksi hankkeessa laadittavan koulutuspaketin keskeiset teemat koostetaan itseopiskelukurssiin “Digitalisoimalla kohti hiilineutraaliutta”, jota tullaan markkinoimaan Haaga-Helian partneriverkostolle ja alumneille ja muissa Haaga-Helian kanavissa. Tavoitteena on että mukaan saaduista 40 yrityksestä yksi henkilö osallistuisi aktiivisesti koulutuspaketin testaamiseen ja kommentointiin ja yrityksissä pohdittaisiin mitä toimintatapoja yrityksessä pitäisi muuttaa.

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Syksy 2022 keskeiset muutokset:

Syksyn 2022 muutos ei muuta hankkeen varsinaisia kohderyhmiä. Kohderyhmien koko kasvaa 16 kehittämiseen sitoutuneeseen yritykseen, 45 ”tarkkailijayritykseen ja 5-10 kehitykseen vähemmän sitoutuneeseen yritykseen näiden välimaastossa.

Kehittämiseen sitoutuvien yritysten määrä kasvaa neljällä ja tarkkailijayritysten määrä viidellä. Lisäksi, tarkkailijayritysten ja kehittämiseen sitoutuvien yritysten väliin tullaan luomana kevyemmin kehittävien yritysten ryhmä, noin 5-10 yritystä, joille tarjotaan työpajoja, mutta joiden kehittämisintensiteetti ja yrityskohtaisen tuen tarve on selvästi pienempi.

Hankkeen aikana seurataan kohdeyritysten sitoutumista, jos aktiiviseen kehittämiseen sitoutunut yritys osoittautuu ennakoitua passiivisemmaksi, siirretään yritys kevyemmin kehittävien yritysten ryhmään, tai tarkkailijayritykseksi. Vastaavasti päinvastaisessa tilanteessa yrityksiä voidaan siirtää kevyemmin kehittävien ryhmästä aktiivisemmin kehittävien ryhmään, jos tarve niin vaatii (ja käytettävissä olevat resurssit riittävät)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa laaditaan kattava koulutuspaketti, jonka tuloksia pystyvät hyödyntämään muutkin kuin MaRaTa –alan pk-yritykset. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös oppilaitokset, niiden opiskelijat ja asiantuntijat, sekä yrittäjäjärjestöt ja ELY-keskukset, joiden kautta hyötyjä saadaan skaalattua koko työmarkkinakentälle. Koulutuspaketti toteutetaan sähköisessä muodossa ja se tulee tarjolle joko Haaga-Helia amk:n, Turun amk:n tai kolmannen osapuolen kautta, josta koulutuspaketti on avoimesti saatavilla kaikille kiinnostuneille tahoille, alasta riippumatta. Koulutuspakettia tullaan myös markkinoimaan alumni- ja partneriverkostoissa, jolloin se saa näkyvyyttä myös muiden toimialojen edustajille.

Koulutuspakettia tullaan esittelemään laajemmin projektin päätteeksi järjestettävässä digitalisointiin keskittyvässä seminaarissa ja projektin lopputuloksista kirjoitettavassa julkaisuissa. Seminaari tullaan kohdentamaan ensisijaisesti MaRaTa alan pk-yrityksille, mutta tilaisuus tullaan striimaamaan, jolloin sitä voivat seurata muutkin kuin suoraan kohderyhmään kuuluvat yritykset sekä esim. aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ja alumnit.

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Syksyn 2022 myötä pyritään luomaan kontakteja hanketta lähellä oleviin hankkeisiin ja yhteistyöverkostoihin siten että yrityksillä on mahdollista löytää hyviä polkuja jatkaa ja laajentaa hankkeen myötä opittua ja kehitettyä. Näille rinnakkas-/jatkohankkeiden ja yhteistyöverkostojen edustajille esitellään hankkeen tavoitteet ja kehitetty koulutusmateriaali ja siten ne ovat uusia hankkeen välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 373 155

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 045

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 684

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 465 807

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Lapinjärvi, Sipoo, Pornainen, Myrskylä, Espoo, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Lohja, Tuusula, Porvoo, Karkkila, Kirkkonummi, Askola, Pukkila, Nurmijärvi, Vantaa, Mäntsälä, Helsinki, Kerava, Kauniainen, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 66

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tasa-arvo ei toteudu pk-yrityksissäkään (Kauppakamari 2019: PK-yritysten hallituksissa 25 prosenttia naisia, suuremmissa 32 prosenttia), ja naisyrittäjien määrä pk-yrityksissä on merkittävästi pienempi kuin miesyrittäjien (EK 2019: Naiset työnantajayrittäjinä). Naisyrittäjät ovat suuntautuneet vähemmän teknisille aloille ja jos digitalisaatio näyttäytyy liian teknisenä asiana, sen tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ei välttämättä hahmoteta.MaRaTa-alaa ei perinteisesti pidetä IT-orientoituneena, ja lisäksi ala on vahvasti naisvaltainen; vuonna 2019 70% alan työntekijöistä oli naisia (EK Henkilöstörakenteet 2019). Hankkeen kohdentuminen nimenomaan MaRaTa -alalle parantaa digitalisointivalmiuksia naisvaltaisissa yrityksissä ja luo mahdollisuuksia uudenlaiseen yrittäjyyteen ja liiketoimintaan

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tavoitteena on että kehitettävä koulutuspaketti ei lähtökohtaisesti vaadi teknistä erikoisosaamista, ja koulutuspaketti madaltaa kynnystä liiketoiminnan kehittämiseen digitalisaation avulla, mikä osaltaan tukee valtavirtaistamista.Alkuhaastatteluissa kiinnitetään jo huomiota siihen, että hankkeeseen osallistutaan asiantuntemus, ei sukupuoli edellä, eli pyritään saamaan naisia osallistumaan suurin piirtein alan sukupuolijakauman mukaisesti (alalla työvoimasta 70% naisia)

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	8
Ymmärrys digitalisaation avulla mahdollistuvista vihreän siirtymän ratkaisuista ja digitalisaation esteiden poistaminen parantaa muutosmahdollisuutta ja vihreää siirtymää myös pk-yrityksissä esim. Resurssitehokkuuden lisääntymisellä ja hävikin vähentymisellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	7
Yritysten voivat toimia entistä innovatiivisemmin ja ilmastoa kuormittamatta. Digitaalisten ratkaisuiden avulla voidaan päästä merkittävään resussitehokkuuteen myös energian käytössä ja hiilijalanjäljen pienentämisessä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	6
Digitalisaation mahdollistamat resussitehokkaat ratkaisut vähentävät turhaa veden, raaka-aineiden ja energian käyttöä
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	7
Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat entistä tehokkaamman materiaalien hyödyntämisen ja jätteiden vähentämisen. MaRaTa alalla esimerkiksi ruokahävikki on merkittävä jätteitä aiheuttava tekijä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	8
Lisätään yritysten tietoisuutta digitalisointimalleista ja menetelmistä. Poistamalla digitalisoinnin esteitä mahdollistetaan myös pk-sektorin kehitys entistä resilienssimmäksi, ketterämmäksi ja innovatiivisemmaksi
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	5
Liiketoiminnan digitalisointi mahdollistaa myös aivan uudenlaisten palvelukonseptien toteuttamisen, esim. Virtuaalipalvelut ja hybridipalvelut joissa perinteisiin palveluihin lisätään virtuaalisia elementtejä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	6
Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan optimoida logistiikkaa ja vähentää liikkumisen tarvetta, esim. toimitusketjujen optimoinnin ja virtuaalipalavereiden avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	6
Tekemällä koulutuspaketista riittävän yksinkertainen ja selkeä poistetaan pk-yrityksistä digitalisointiin liittyvää epävarmuutta ja ahdistusta. Digitalisaation myötä yritysten toimintaa voidaan virtaviivaistaa ja sujuvoittaa, joka myös lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Koulutuspaketin kautta liiketoiminnan digitalisointi on mahdollista osaamistaustasta riippumatta. MaRaTa-alan pk-yritysten henkilökunta on naisvaltaista ja hankkeen avulla edistetään digitalisaation käyttöönottoa ja siten taloudellista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	6
Koulutuspaketin kautta liiketoiminnan digitalisointi on mahdollista kulttuuritaustasta riippumatta.Hanke edesauttaa myös yhdenvertaisuutta, tavoitteena on saada myös pienille alan toimijoille mahdollisuudet hyödyntää digitalisoinnin etuja
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen	1	3
Koulutuspaketin myötä ymmärrys vihreän siirtymän merkityksestä ja hyödyistä lisääntyy, mikä lisää myös yleisempää ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työelämän murros, digitalisaation nopea eteneminen, vihreä siirtymä ja COVID-19 -pandemian aiheuttama kriisi edellyttävät MaRaTa-alan pk- yrityksiltä nopeaa muutoskykyä ja jatkuvaa kehittymistä. Pk-sektorilla on suuri merkitys talouden kasvulle ja kehitykselle, minkä vuoksi pk-sektori on oleellinen koko Uudenmaan kehitykselle. Nyt kun COVID-19 -pandemiasta toipuminen on alkanut, on pk-sektorin kestävän uudistumisen tukeminen entistä tärkeämpää. Tarve korostuu erityisesti MaRaTa-sektorilla. Tarve on todettu myös Uudenmaan alueellisessa selviytymissuunnitelmassa, jonka mukaan älykkäät digiratkaisut, digiosaaminen ja kestävä kehitys ovat oleellisia tulevaisuuden kannalta.

Digitalisaation hyödyntäminen pk-yrityksissä, erityisesti MaRaTa-alalla, ei ole edennyt vastaavasti kuin suuremmilla toimijoilla. Hankkeen tavoitteena on vastata MaRaTa-alan pk-yritysten digitalisaation kehittämistarpeeseen koulutuspaketilla, jonka avulla yritykset sekä yritysten edustajat voivat päivittää osaamistaan ja käynnistää oman yrityksensä kehittämishankkeita digitalisaation hyödyntämiseksi ja toiminnan muuttamiseksi vihreän siirtymän suuntaan.

Hankkeen työpaketit:
TP0. Projektinhallinta
TP1. Lähtötilanteen analysointi soveltuvissa MaRaTa-alan pk-yrityksissä TP2. Koulutuspaketin runko
TP3. Koulutuspaketin täydennys
TP4. Koulutuspaketin viimeistely ja koulutus
TP5. Hankkeen tulosten julkaisu, jakaminen ja jatkokehittämisestä sopiminen

Keskeisiä tuloksia on kolme:
1. Hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoiminnan digitalisoiminen ja siirtymä kohti hiilineutraalimpaa toimintaa.

2. Digitalisointimenetelmien koulutuspaketti sisältäen digitalisointiohjeistuksen ja siihen liittyvät prosessit pk-yrityksille.
3. “Digitoimalla kohti hiilineutraalisuutta” -itseopiskelukurssi, joka kehittyi hankkeessa "Digihiiletön mahdollisuus" käsikirjaksi. Se on helpommin kohderyhmän hyödynnettävissä kuin suunniteltu itseopiskelukurssi ja sisältää koosteen sekä itseopiskelumateriaalin kehitetyn koulutuspaketin keskeisiin teemoihin liittyen. Kurssin (käsikirjan) avulla pk-yritykset saavat osaamista ja ideoita, mihin digitalisaation avulla voidaan päästä sekä työkaluja siihen, miten tavoitteet saavutetaan käytännössä.

Lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti mukana oleviin Uudenmaan alueen MaRaTa-alan pk-yrityksiin ja niiden henkilöstöön. Pk-yritysten ja henkilöstön digitalisointivalmiudet sekä kyky tehdä digitalisointiin ja vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuteen liittyviä päätöksiä paranevat merkittävästi. Tasa-arvo huomioidaan vahvasti; MaRaTa-alalla työskentelevistä noin 70% on naisia (EK Henkilöstörakenteet 2019). Tavoitteena on, että hankkeen osallistujista yli puolet on naisia.

Pitkän aikavälin vaikutuksena hankkeen ja sen digitalisointiin sekä hiilineutraalisuuteen liittyvien toimenpiteiden kautta kehittyy pk-yritysten ja niiden henkilöstön osaaminen. Lisäksi yritysten toiminta tehostuu, kyky investoida uusiin vihreää siirtymää tukeviin ratkaisuihin ja rekrytointeihin kasvaa sekä kyky vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin (esim. pandemia) paranee. Seurauksena syntyy kestävää talouskasvua, parempi työmarkkinatilanne ja yleistä hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Hanke edistää työelämän tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä vahvistamalla naisvaltaisen toimialan kehittymisedellytyksiä ja hiilijalanjäljen pienentämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke