Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22783

Hankkeen nimi: TUOKIO - Turvallisuusosaamisen kasvattaminen palveluyrityksissä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020-6110200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Hokkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.hokkanen(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4734493

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on muuttanut ja haastanut merkittävästi palvelualan yritysten toimintaympäristöä. Nopeat muutokset ja niiden ennakointi ovat tehneet turvallisuusnäkökulmasta tärkeän tavoitteen, joka tulee huomioida yritysten palvelujen kehittämisessä.  Koronapandemian ja muiden epidemioiden ohella turvallisuuden ja vastuullisuuden merkitystä palveluiden kehittämisessä korostavat myös mm. ympäristön muutos, asenteiden ja arvojen muuttuminen, digitalisaatio, ja väestön ikääntymiseen liittyvät demografiset muutokset. Turvallisuusmuotoilu yhdistää uudella tavalla muotoilu- ja liiketoiminta-ajattelun ja turvallisuustekijät, huomioiden vastuullisuuden. Turvallisuus ja kestävä kehitys tulisi nähdä erottamattomina toisistaan ja edellytyksenä laadukkaiden palvelujen toteuttamiselle.

TUOKIO -hankkeen tavoitteena on kasvattaa palvelualojen mikro- ja pk-yritysten osaamista siten, että ne voivat kehittää muutostilanteissa ketterästi olemassa olevia tai uusia turvallisia ja vastuullisia palveluja asiakkailleen. Hankkeessa kartoitetaan turvallisuusmuotoilun osa-alueita huomioiden yritysten tarpeet ja selvitetään tarjolla olevia suunnittelun välineitä ja niiden soveltamista käytännössä. Työpajoissa hyödynnetään muokattuja suunnitteluajattelun välineitä ja niiden myötä tunnistetaan mahdollisuuksia muotoilla turvallisuutta ja vastuullisuutta näkyväksi palvelujen eri vaiheissa. Koulutuksissa tarjotaan tietoa turvallisuusmuotoilun osa-alueista ja teemoista (mm. palvelun turvallisuus, riskien hallinta, kestävä kehitys, tietoturvallisuus ja vastuullisuusviestintä), joista yritykset saavat välineitä vastata toimintaympäristön muutostarpeisiin.

Hankkeen tuloksena yritysten turvallisuusmuotoilun osaaminen kasvaa, ja saadaan tietotaitoa turvallisuusmuotoilun käyttömahdollisuuksista palveluyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Yritykset saavat päivittäiseen käyttöön uudenlaisia välineitä, joiden avulla ne voivat tarkastella palvelujaan vastuullisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi hanke tukee yritysten verkostoitumista, toisilta oppimista, työhyvinvointia sekä yritys-oppilaitosyhteistyötä. Turvallisuusmuotoiluosaamisen soveltaminen erilaisissa muutostilanteissa lisää yritysten sopeutumiskykyä nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat palvelualan mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilöstö, joiden liiketoiminta keskittyy seuraaville aloille: virkistys-, ohjelma- ja hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut. Kohderyhmät on valittu sen perusteella, että koronapandemia on vaikuttanut haastavasti niiden toimintaympäristöön. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös ne työelämän ammattilaiset (työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät), jotka tarvitsevat työssään tietoa ja muutosvalmiutta palvelujen kehittämisestä turvallisuusnäkökulma huomioiden. Lisäksi tähän kohderyhmään kuuluvat itsensä työllistävät ja irtisnomisuhanalaiset henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alakohtaiset- ja yrittäjäjärjestöt ja korkeakouluopiskelijat. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat ne yritysten työntekijät, jotka hyötyvät hankkeen työnhyvinvointia parantavista tuloksista. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös toisen asteen ja korkea-asteen opettajat sekä muu henkilöstö, jotka voivat hyödyntää ja jakaa tietoa eteenpäin tukien hankkeen tulosten jatkuvuutta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 181 788

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 262

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 227 234

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ylivieska, Utajärvi, Sievi, Kempele, Muhos, Hailuoto, Kärsämäki, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Pyhäjoki, Vaala, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 83

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on toteutettu toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamien tilastojen pohjalta. Vuosina 1996-99 aloittaneista naisten yrityksistä 63 prosenttia on toiminut palvelualoilla. Naiset työskentelevät useammin terveys- ja sosiaalipalveluissa, koulutusalalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin, joista käytetään myös käsitettä epätyypilliset työsuhteet. (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasaarvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/tyollisyys-jatyosuhteet-sukupuolittain https://www.tilastokeskus.fi/tup/tasaarvo/tyoelam a/index.html#segregaatio https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_05 _naisyrittajat.html)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaan. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvia kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on hankesuunnitelmassa mainittujen yritysten osaamista kehittävien toimenpiteiden suorittaminen. Kuitenkin hankkeessa edistettävä osaamisen kehittäminen tukee osaltaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hankkeessa lisätään osaamista liittyen myös kestävän kehityksen vastuulliseen huomioimiseen yrityksissä. Hanke tukee myös aineettomien palveluiden kehittämistä vastuullisesti. Aineettomat palvelut puolestaan kuluttavat luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Turvallisuusmuotoilun menetelmien soveltaminen auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin toimintaympäristössä ja antaa tietoa yritysten vastuullisuuteen liittyvien valintojen pohjaksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hanke tukee myös aineettomien palveluiden kehittämistä, ja ne edistävät välillisesti myös luonnonmonimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hankkeessa edistetään myös aineettomien palveluiden kehittämistä ja annetaan tietoa yritysten vastuullisuuteen liittyvien valintojen pohjaksi. Aineettomien palveluiden kasvu osana elinkeinorakennetta vähentää luonnonympäristön saastumista ja vaikuttaa osaltaan kasvihuonekaasujen vähenemiseen mm. liikkumisen tarpeen vähenemisen kautta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa edistetään myös aineettomien palveluiden kehittämistä. Aineettomat palvelut eivät vaadi suurta materiaalien käyttöä ja vähentävät jätteiden määrää. Hankkeen koulutuksilla tarjotaan tietoa ja välineitä vastuullisten valintojen pohjaksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta ko. asiaan. Välillisten vaikutusten arviointi tämän aihepiirin osalta on haastavaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa tuetaan yritysten osaamista ja annetaan mahdollisuuksia niiden toiminnan kestävään kehittämiseen. Välillisesti tämä tukee myös työllisyyttä ja työhyvinvointia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet antavat työkaluja ja menetelmiä myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeessa edistetään myös aineettomien palveluiden kehittämistä. Aineettomien palveluiden kehittämisellä on myös liikkumista vähentävä vaikutus. Hankkeen koulutuksilla tarjotaan tietoa ja välineitä vastuullisten valintojen pohjaksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Elinkeinorakenteen vahvistaminen hankkeen toimenpiteiden myötä parantaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevien vaikutusten kautta alueen yleistä hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteet tukevat myös työntekijäkokemuksen huomioimista kehittämisessä ja siten työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kaiken tyyppisellä osaamisen kehittämisellä on todettu olevan tasa-arvoisuutta lisäävä vaikutus. Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaan ja hankkeen toimenpiteisiin osallistuvia henkilöitä kohdellaan ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Osaamisen kasvu ja luovuuden tukeminen edesauttavat yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon kehittymistä sekä parantavat työllistymistä ja vähentävät syrjäytymistä
Kulttuuriympäristö 0 2
Mahdollisia välillisiä vaikutuksia voivat olla kulttuuriympäristössä tapahtuvat palvelut.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen koulutuksilla tarjotaan tietoa ja välineitä ympäristöosaamisen ja vastuullisten valintojen pohjaksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUOKIO-hankkeen tavoitteena oli kasvattaa palvelualojen mikro- ja pk-yritysten osaamista, jotta ne voivat kehittää ketterästi olemassa olevia tai uusia turvallisia ja vastuullisia palveluja asiakkailleen. Vastuullisuuden ja turvallisuuden merkitys on kasvanut viime vuosien aikana: esimerkiksi globaali maailmantilanne, muuttuneet kuluttajatrendit, muuttunut toimintaympäristö, asiakkaiden tarpeet ja vastuullinen kuluttaminen ovat vaikuttaneet niiden merkitykseen. TUOKIO-hankkeessa palvelujen kehittämistä lähestyttiin turvallisuusmuotoilun näkökulmasta yhdistämällä uudella tavalla muotoilu- ja liiketoiminta-ajattelu, turvallisuus ja vastuullisuus. Näin tarjottiin yrityksille välineitä vastata toimintaympäristön muutostarpeisiin.

Hankkeessa tunnistettiin turvallisuusmuotoilun osa-alueita yritysten tarpeet huomioiden ja hankittiin ajantasaista tietoa tarjolla olevista suunnittelun välineistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista. Hankkeessa järjestettiin 4 työpajaa ja 12 koulutusta, joissa tarjottiin tietoa turvallisten ja vastuullisten palvelujen toteuttamisen tueksi, hyödynnettiin muokattuja suunnitteluajattelun välineitä ja niiden myötä tunnistettiin mahdollisuuksia muotoilla turvallisuutta ja vastuullisuutta näkyväksi palvelujen eri vaiheissa. Hankeviestinnällä levitettiin hankittua tietoa ja hankkeen tuloksia eri kanavissa. Hankkeessa toteutettiin 5 julkaisua sekä turvallisuuden ja vastuullisuuden työkalukortit.

TUOKIO-hanke on tukenut paikallisia mikro- ja pienyrityksiä vastuullisuustyössä ja turvallisempien palvelujen kehittämisessä. Turvallisuuden ja vastuullisuuden huomioiminen on tehty konkreettisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi koulutusten, työpajojen ja työkalukorttien avulla, mikä on tarjonnut yrityksille uusia näkökulmia tarkastella palvelujaan. Samalla on tuettu verkostoitumista ja kokemusten jakamista. Hankkeen toimenpiteillä on edistetty yrittäjyyttä, myönteistä asiakaskokemusta, palvelujen laatua ja vetovoimaisuutta. Kaiken kaikkiaan TUOKIO-hankkeella on vahvistettu palveluliiketoimintaa osaamisen kehittämisen ja sen soveltamisen kautta.