Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22786

Hankkeen nimi: KANTO Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen koordinaatio- ja viestintähanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.3.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0280113-5

Jakeluosoite: Rantakatu 23 A, 2. krs

Puhelinnumero: 050 558 7460

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pksotu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Pyykkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.pyykkonen(at)pksotu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 045 117 9340

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KANTO - Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen koordinaatio- ja viestintähankkeella rohkaistaan ja tuetaan Pohjois-Karjalan maakunnan yhdistyksiä edistämään kehittämisideoitaan ja toimimaan rakennerahasto-ohjelmassa. Hankkeella vahvistetaan yhdistysten hanke- ja osallisuusosaamista, keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kuntien ja Siun soten/hyvinvointialueen kanssa hankkeiden toteuttamisessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalaan rekisteröidyt yhdistykset (3841, PRH 24.1.2022). Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa.
Hankkeen tavoitteet ovat: 1)Koordinoida koko maakunnan alueella kansalaistoimijalähtöistä kehittämishanketoimintaa sekä vastata kokonaisuuteen liittyvästä viestinnästä 2)Tukea maakunnan asukkaiden, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä.3) Rohkaista, tukea ja kehittää kansalaistoimijuutta ja sen toimintamahdollisuuksia rakennerahastoissa 4) Yhdistää ja vahvistaa kansalaistoimijoita omaehtoisessa kehittämisessä ja vahvistaa järjestöjen hankeosaamista 5) Vahvistaa sosiaalista osallisuutta tukemalla järjestötoimijoiden osallisuusosaamista.
Toimenpiteinä hankkeessa järjestetään ELY-keskuksen kanssa infotilaisuuksia sekä tiedotetaan maakunnan järjestöille rakennerahaston rahoitushauista. Yhdistyksille tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja rohkaisua hankkeiden suunnittelussa ja hakemisessa. Järjestöjä tuetaan hankkeiden toteuttamisessa, viestinnässä, arvioinnissa ja uusien toimintamuotojen löytämisessä tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa, yleisiä infotilaisuuksia ja koulutuksia. Järjestetään yhdistyksille verkostotapaamisia, sekä tuetaan kansalaistoimijoita yhteistyön tiivistämisessä kuntien ja Siun soten/hyvinvointialueen kanssa sekä vahvistetaan järjestötoimijoiden osallisuusosaamista
Hankkeen tuloksena yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on lisännyt asukkaiden osallistumista hankkeisiin ja niiden kautta yhdistysten toimintaan myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Kansalaistoimijoiden toteuttamien hankkeiden kautta on vahvistettu alueella asuvien ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.Kansalaistoimijoiden tieto rakennerahaston rahoitusmahdollisuuksista on lisääntynyt ja valmiudet toimia rakennerahastossa ovat vahvistuneet. Yhdistysten hankeosaaminen on vahvistunut ja tuloksellisuusviestinnän ja vaikuttavuusarvioinnin koulutuksilla on varmistettu hankkeiden tuloksellisuuden ja näkyvyyden lisääntyminen. Yhdistysten yhteistyö on lisääntynyt hankkeiden ja tapahtumien toteuttamisessa ja yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen/Siun soten toimijoiden suuntaan on tiivistynyt. Yhdistysten osallisuusosaaminen on vahvistunut ja yhdistyksillä on valmiudet hyödyntää THL:n osallisuusindikaattoria toimintaan osallistuvien osallisuuden kokemuksen mittaamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Karjalassa toimii yli 3800 (3841 kpl, PRH 24.1.2021 ) eri alojen yhdistystä Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan järjestöt ja yhdistykset koko maakunnan alueella.
1) Ne potentiaaliset järjestöt, joilla on edellytyksiä hakea hankerahoitusta rakennerahasto-ohjelmasta
2) Hankkeita hakevat ja toteuttavat järjestöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalaistoimijoiden toteuttamien hankkeiden kautta kohdryhmänä ovat erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat maakunnan asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 808

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 194 808

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen näkökulmasta relevanttia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen näkökulmasta relevanttia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Koordinaatio- ja viestintähankkeella tuetaan maakunnan kansalaistoimijakentän elinvoimaisuutta ja kansalaistoimijalähtöisten hankkeiden kautta tuetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta, yhteiskuntaan kiinnittymistä ja yhteisöllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen toiminta kohdistuu yhteiskunnallisen tasa-arvon ja alueiden tasa-arvon edistämiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta hanke on neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Koordinaatio- ja viestintähankkeella tuetaan erilaisten yhdistysten hankeosaamista ja näiden yhdistysten toteuttamien hankkeiden kautta pyritään yhteiskunnallisen ja kulttuurien yhdenvertaisuuden lisäämiseen eri alueilla.
Kulttuuriympäristö 3 3
Kansalaistoimijoiden yhteisöllisyyttä tukevien hankkeiden kautta voidaan vaikuttaa myös kulttuuriympäristöjen elävöittämiseen ja kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankeosaamiseen liittyvissä koulutuksissa ja infotilaisuuksissa tuodaan esille myös hyviä käytäntöjä hanke- ja yhdistystoiminnan ympäristökestävistä ratkaisuista ja tuetaan yhdistyksiä tuomaan näitä näkökulmia omien hankkeiden toteuttamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KANTO -hanke rohkaisi ja tuki pohjois-karjalaisia yhdistyksiä edistämään kehittämisideoitaan ja olemaan toimijana rakennerahasto-ohjelmassa. Tarpeen mukaisesti hanke vahvisti yhdistysten hankeosaamista, keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä kuntiin, maakuntaan ja hyvinvointialueeseen.
KANTO -hanke toteutti tiivistä yhtistyötä rahoittajan kanssa mahdollistaen tasapuolisen Kansalaistoimijalähtöisten kehittämisen ESR+ 4.3 -hankehakemisen ja tiedon saannin koko Pohjois-Karjalan alueella.

Hankkeen tavoitteet olivat
1. Koordinoida koko maakunnan alueella kansalaistoimijalähtöistä kehittämistoimintaa sekä huolehtia kokonaisuuteen liittyvästä viestinnästä.
2. Tukea maakunnan asukkaiden, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
3. Rohkaista, tukea ja kehittää kansalaistoimijututta ja kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia rakennerahastossa.
4. Yhdistää ja vahvistaa kansalaistoimijoita omaehtoisessa kehittämisessä ja vahvistaa järjestöjen hankeosaamista.
5. Vahvistaa sosiaalista osallisuutta tukemalla järjestöjen osallisuusosaamista.

Hankkeen kohderyhmänä olivat ne Pohjois-Karjalassa toimivat yhdistykset ja järjestöt, joilla a) oli edellytyksiä hakea hankerahoitusta rakennerahasto-ohjelmasta tai b) jotka jo hakivat ja toteuttivat hankkeita.

KANTO-hankkeen aikana Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+ 4.3 Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankehakuja ehti olla kolme a.) 27.6.2022-9.9.2022 b.) 1.3-5.5.2023 ja c.) 12.6.-8.9.2023. Hakuihin jätettiin 8 hankehakemusta, joista 7 sai positiivisen hankepäätöksen ja yksi negatiivisen. Hankkeiden yhteenlaskettu budjettisuunnitelma oli 1 528 986 €.

Hankkeen aikana ohjausta ja neuvontaa annettiin 58 eri yhdistykselle yhteensä 768 kertaa. Ohjauksista 527 liittyi hankesuunnitelmien rahoituskelpoisuuteen ja sisältöihin, 10 budjettiin, 23 EURA2021 -järjestelmään, 49 muihin rahoituskanaviin ja 163 positiivisen hankepäätöksen saaneisiin hankkeisiin.

Yhdistyksiä tuettiin yhteistyöhön muiden yhdistysten, kuntien, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa. Tuloksena yhdistykset saivat rahoitusta omarahoitusosuuksien kattamiseen Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton Tulevaisuusrahastosta, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten Kumppanuusavustuksista ja kunnilta. Tämän lisäksi yhdistykset saivat eri tahoilta yhteistyösopimuksia muun muassa asiakasohjautuvuuteen ja viestinnälliseen yhteistyöhön.

Käynnistyneiden hankkeiden keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja ESR-hanketoimijana olemisen osaamisen kehittämiseksi toteutettiin kaksi kertaa hankkeiden vertaiskehittämisryhmän tapaaminen.

Yhdistysten hankeosaamisen vahvistamiseksi KANTO-hanke järjesti yhteensä 12 koulutusta. Koulutuksiin osallistumiskertoja oli yhteensä 287 ja tahokohtaisia osallistumiskertoja 203. Koulutusten teemat liittyivät osallisuus-, arviointi-, viestintä-, ja talous- ja hallinto-osaamiseen.

KANTO-hankkeesta ja sen toiminnasta viestittiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen nettisivujen alla www.pksotu.fi/kanto . Sosiaalisen median kanavista käytössä oli Facebook ja Instagram. KANTO-hanke jalkautui Pohjois-Karjalassa aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja verkostoihin, joiden kautta tavoitettiin järjestöjä. Kaikkiaan KANTO-hanke oli puhumassa 47 tilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä 993 henkilöä.

KANTO-hankkeen kautta saadun osaamisen lisääntymisen myötä yhdistysten hakemien kehittämishankkeiden lopullisen kohderyhmän osallisuus paranee, hankkeiden toiminta on tuloksellista ja sitä osataan relevantisti arvioida. Hankkeita johdetaan ammattimaisesti hyviä hallintotapoja noudattaen. Taloutta pystytään suunnittelemaan ja ennakoimaan tarvetta vastaavasti. Yhdistysten viestintä tavoittaa kohderyhmät ja tulosviestintä näkyy mediassa.