Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22792

Hankkeen nimi: VeRa – Ruokapalvelualan vetovoiman lisääminen ja työelämäyhteyksien tiivistäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kampusranta 9

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäki Taru Ursula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.maki(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 830 4105

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, 1007629-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokapalveluala on yksi suurimmista pandemian seurauksena taloudellisia ja imagotappioita kärsineistä aloista. Toimet alan imagon kehittämiseksi sekä opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistamiseksi jo opiskeluaikana ovat tarpeen.

Tavoitteet
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa ja kehittää ruokapalvelualan työnantajamielikuvaa positiivisemmaksi, kehittää opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia, parantaa ruokapalvelualan koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä parantaa alan koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Samalla parannetaan koulutetun työvoiman saatavuutta ja yritysten rekrytointitarpeiden osuvuutta Etelä-Pohjanmaalla. Oppimisen työmuotoina käytetään mm. ruoka- ja yrittäjyysstudiota ja yhteisoppimisen työpajoja.

Hankkeessa kehitetään ruokapalvelualan työnantajamielikuvaa sekä lisätään alan ammattien ja työtehtävien tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Tavoitteena on lisätä alan arvostusta ja tukea myös sitä kautta alan kehittymistä ja toipumista koronan vaikutuksista. Tiivistynyt yhteistyö kehittää opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia että varmistaa alan koulutusten työelämävastaavuutta. Samalla koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö tiivistyy ja tukee näin alan pitkäjänteistä kehittämistä.

Toimenpiteet:
- vahvistetaan alan työnantajien ja koulutusorganisaatioiden ja koulutuksessa olevien vuorovaikutusta yhteisellä Ruoka- ja yrittäjyysstudion toimintamallilla, jossa opiskelijat ja alan toimijat kohtaavat, syntyy vuoropuhelua, molemminpuolista oppimista, ja osaamistarpeiden ennakointia yhteisen oppimisen ja työskentelyn kautta
- alan työnkuvien, työantajamielikuvan ja imagon muotoilu mm. osallistamalla nuoria innovaatioprosessiin yhdessä yrittäjien, alan ammattilaisten ja kouluttajien kanssa (innovaatioleirit)
- lisätään opinto-ohjaajien ja hakijoiden tietoisuutta ruokapalvelualasta ja kehitetään alan markkinointia mm. TET-jaksojen hyödyntäminen, uudet markkinointimenetelmät ja -materiaalit
- varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuutta ja yritysten/työnantajien rekrytointitarpeiden osuvuutta Etelä-Pohjanmaalla, jota tuetaan mm. kehitettävällä Ruoka- ja yrittäjyysstudion toimintamallilla

Tulokset
Käynnistetyn Ruoka- ja yrittäjyysstudion toiminnassa vuoropuhelu yritysten/työnantajien ja eri koulutustoimijoiden ja opiskelijoiden välillä paranee. Kun koulutuksen ja työelämän yhteydet vahvistuvat ja opiskelijoiden työllistymisvalmiudet lisääntyvät, välillisenä tuloksena myös alan yritysten opiskelijoille tarjoamien kehittämistehtävien seurauksena yritysten/työnantajien prosessit ja toimintatavat kehittyvät ja reagointikyky muutoksiin paranee . Hankkeen tuloksena ruokapalvelualan ammattien ja työtehtävien tunnettuus ja houkuttelevuus lisääntyvät. Hankkeessa laaditaan alan vetovoimasuunnitelma, jonka avulla voidaan jatkossa parantaa alalle tulijoille alan työnantajamielikuvaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat

- ammatinvalintaa miettivät 9.luokkalaiset nuoret sekä muut opiskelupaikkaa miettivät (esim. alan vaihtajat, maahanmuuttajat)

- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)

- ammattikorkeakouluopiskelijat

- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella sekä työpaikkaohjaajat toisella asteella sekä muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat

-koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki alueen ravitsemispalvelualan yritykset

Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut, joilla on ravitsemispalvelualan koulutusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 382

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 979

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Soini, Alajärvi, Seinäjoki, Lappajärvi, Kauhava, Vimpeli, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Kurikka, Kauhajoki, Isokyrö, Evijärvi, Alavus, Isojoki, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolijakaumaa toimialalla on tarkastelut Tilastokeskuksen PxWeb-tietokantojen avulla. Ruokapalveluala on sukupuolittunutta. Ravitsemisalan työntekijöistä vajaat 70 % on naisia. Maakuntakohtaista tarkastelua ei ole tehty, mutta oletusarvona on, että sukupuolijakauma on samanlainen kautta Suomen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon alan nykyinen sukupuolijakauma. Materiaaleissa luodaan alan työpaikoista ja työntekijöistä monipuolinen kuva huomioiden sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimet edistävät alan tasa-arvoisemman sukupuolijakauman toteutumista, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Hankkeessa pyritään käyttämään sähköisiä kokouksia matkustuksen vähentämiseksi. Pyritään paperittomaan toimistoon.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Pyritään kehittämään verkko-opetusta, mikä vähentää materiaalien käyttöä sekä jätteen syntymistä sitä kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen avulla pyritään vähentämään alan työvoimapulaa alueella ja mahdollistamaan alan yritysten kasvua. Lisäksi vahvistetaan alueen koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Sen avulla varmistetaan alan osaajien osaamistason lisääntyminen ja alueellisen elinkeinoelämän kehittyminen. Etelä-Pohjanmaan alue tuottaa suuren osan suomalaisista elintarvikkeista, mutta ravintolapalveluja alueella käytetään verrattain vähän. Etelä-Pohjanmaalla viljellään, kasvatetaan ja jalostetaan merkittävä osa Suomen elintarvikkeista, mutta ravintolapalveluja alueella käytetään verrattain vähän. Aluekehittämisen näkökulmasta tätä näkökulmaa voisi hyödyntää enemmän, kun osaajia olisi riittävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Digitaalisuus vähentää osallistujien matkustamista. Lisäksi hankkeessa tuotetut materiaalit ovat pääosin digitaalisia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen tavoitteena on osaamispääoman lisääminen ja sitä kautta työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Hankkeella pyritään myös sukupuolisidonnaisuuden vähentämiseen ruokapalvelualalla.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Verkko-opintojen kehittäminen mahdollistavaa osallistumisen paikkakunnasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Hankemateriaaleissa esiintyy yhtäläisesti miehiä ja naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeessa suunnitellaan toimia huomioiden erityisryhmät ja maahanmuuttajat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on tältä osin neutraali
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa lisätään ruokapalvelualan opiskelijoiden ympäristöosaamista ja siten vaikutus on positiivinen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-