|
|
|
Hankekoodi: S22792
Hankkeen nimi: VeRa – Ruokapalvelualan vetovoiman lisääminen ja työelämäyhteyksien tiivistäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 9
Puhelinnumero: 020 124 3000
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäki Taru Ursula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.maki(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 830 4105
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ruokapalveluala on yksi suurimmista pandemian seurauksena taloudellisia ja imagotappioita kärsineistä aloista. Toimet alan imagon kehittämiseksi sekä opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistamiseksi jo opiskeluaikana ovat tarpeen.
Tavoitteet
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa ja kehittää ruokapalvelualan työnantajamielikuvaa positiivisemmaksi, kehittää opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia, parantaa ruokapalvelualan koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä parantaa alan koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Samalla parannetaan koulutetun työvoiman saatavuutta ja yritysten rekrytointitarpeiden osuvuutta Etelä-Pohjanmaalla. Oppimisen työmuotoina käytetään mm. ruoka- ja yrittäjyysstudiota ja yhteisoppimisen työpajoja.
Hankkeessa kehitetään ruokapalvelualan työnantajamielikuvaa sekä lisätään alan ammattien ja työtehtävien tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Tavoitteena on lisätä alan arvostusta ja tukea myös sitä kautta alan kehittymistä ja toipumista koronan vaikutuksista. Tiivistynyt yhteistyö kehittää opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia että varmistaa alan koulutusten työelämävastaavuutta. Samalla koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö tiivistyy ja tukee näin alan pitkäjänteistä kehittämistä.
Toimenpiteet:
- vahvistetaan alan työnantajien ja koulutusorganisaatioiden ja koulutuksessa olevien vuorovaikutusta yhteisellä Ruoka- ja yrittäjyysstudion toimintamallilla, jossa opiskelijat ja alan toimijat kohtaavat, syntyy vuoropuhelua, molemminpuolista oppimista, ja osaamistarpeiden ennakointia yhteisen oppimisen ja työskentelyn kautta
- alan työnkuvien, työantajamielikuvan ja imagon muotoilu mm. osallistamalla nuoria innovaatioprosessiin yhdessä yrittäjien, alan ammattilaisten ja kouluttajien kanssa (innovaatioleirit)
- lisätään opinto-ohjaajien ja hakijoiden tietoisuutta ruokapalvelualasta ja kehitetään alan markkinointia mm. TET-jaksojen hyödyntäminen, uudet markkinointimenetelmät ja -materiaalit
- varmistetaan koulutetun työvoiman saatavuutta ja yritysten/työnantajien rekrytointitarpeiden osuvuutta Etelä-Pohjanmaalla, jota tuetaan mm. kehitettävällä Ruoka- ja yrittäjyysstudion toimintamallilla
Tulokset
Käynnistetyn Ruoka- ja yrittäjyysstudion toiminnassa vuoropuhelu yritysten/työnantajien ja eri koulutustoimijoiden ja opiskelijoiden välillä paranee. Kun koulutuksen ja työelämän yhteydet vahvistuvat ja opiskelijoiden työllistymisvalmiudet lisääntyvät, välillisenä tuloksena myös alan yritysten opiskelijoille tarjoamien kehittämistehtävien seurauksena yritysten/työnantajien prosessit ja toimintatavat kehittyvät ja reagointikyky muutoksiin paranee . Hankkeen tuloksena ruokapalvelualan ammattien ja työtehtävien tunnettuus ja houkuttelevuus lisääntyvät. Hankkeessa laaditaan alan vetovoimasuunnitelma, jonka avulla voidaan jatkossa parantaa alalle tulijoille alan työnantajamielikuvaa.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat
- ammatinvalintaa miettivät 9.luokkalaiset nuoret sekä muut opiskelupaikkaa miettivät (esim. alan vaihtajat, maahanmuuttajat)
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- ammattikorkeakouluopiskelijat
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella sekä työpaikkaohjaajat toisella asteella sekä muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat
-koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat
Kaikki alueen ravitsemispalvelualan yritykset
Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut, joilla on ravitsemispalvelualan koulutusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 382
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 012
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 979
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 766
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Karijoki, Alajärvi, Kauhava, Seinäjoki, Soini, Kauhajoki, Teuva, Vimpeli, Ähtäri, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Ilmajoki, Evijärvi, Isokyrö, Alavus, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään käyttämään sähköisiä kokouksia matkustuksen vähentämiseksi. Pyritään paperittomaan toimistoon. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Pyritään kehittämään verkko-opetusta, mikä vähentää materiaalien käyttöä sekä jätteen syntymistä sitä kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen avulla pyritään vähentämään alan työvoimapulaa alueella ja mahdollistamaan alan yritysten kasvua. Lisäksi vahvistetaan alueen koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Sen avulla varmistetaan alan osaajien osaamistason lisääntyminen ja alueellisen elinkeinoelämän kehittyminen. Etelä-Pohjanmaan alue tuottaa suuren osan suomalaisista elintarvikkeista, mutta ravintolapalveluja alueella käytetään verrattain vähän. Etelä-Pohjanmaalla viljellään, kasvatetaan ja jalostetaan merkittävä osa Suomen elintarvikkeista, mutta ravintolapalveluja alueella käytetään verrattain vähän. Aluekehittämisen näkökulmasta tätä näkökulmaa voisi hyödyntää enemmän, kun osaajia olisi riittävästi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Digitaalisuus vähentää osallistujien matkustamista. Lisäksi hankkeessa tuotetut materiaalit ovat pääosin digitaalisia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on osaamispääoman lisääminen ja sitä kautta työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Hankkeella pyritään myös sukupuolisidonnaisuuden vähentämiseen ruokapalvelualalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| Verkko-opintojen kehittäminen mahdollistavaa osallistumisen paikkakunnasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Hankemateriaaleissa esiintyy yhtäläisesti miehiä ja naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeessa suunnitellaan toimia huomioiden erityisryhmät ja maahanmuuttajat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on tältä osin neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa lisätään ruokapalvelualan opiskelijoiden ympäristöosaamista ja siten vaikutus on positiivinen. | ||
Ruokapalveluala on keskellä rakennemuutosta. Alan koulutuksien ja työpaikkojen vetovoima on hiipunut vuosi vuodelta. Ruoka-ala on kuitenkin monipuolinen ja innovatiivinen ala, josta löytyy monia eri työmahdollisuuksia ja työnkuvia, joista viestiminen oli hankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä.
Hankkeessa selvitettiin tulevien työelämäosaajien toiveita tulevaisuuden työelämästä ja niitä vietiin työelämälle tiedoksi. Uusia tekijöitä alalle ei saisi houkutella liian ruusuisin lupauksin. Alaa tulisi markkinoida ammattiylpeydellä ja alan tuomia monenlaisia mahdollisuuksia ja urapolkuja pitää tuoda enemmän esille. Alan ihmiskeskeisyyttä ja yhteisöllisyyttä voisi siis käyttää houkuttelussa valttikorttina. Hankkeessa laadittiin vetovoimasuunnitelma oppilaitosten käyttöön oppilaanohjauksessa. Suunnitelman avulla voidaan jatkossa parantaa alalle tulijoiden työnantajamielikuvaa.
Hankkeessa haluttiin kehittää ruokapalvelualan imagoa lisääntyvän työelämäyhteistyön avulla. Hankkeessa kehitettiin, pilotoitiin ja käynnistettiin ruoka- ja yrittäjyysstudio-toimintamalli, johon osallistuivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoita sekä Sedun kokkiopiskelijoita. Uudenlaista koulutusta kehitettiin lisäämään vetovoimaa alan koulutuksiin ja nostamaan alan imagoa nyt ja tulevaisuudessa. Studioiden avulla opiskelijoiden, oppilaitosten ja työelämäyhteistyö tiivistyi ja syntyi vuoropuhelua. Opiskelijoiden työelämä- ja työnhakutaidot kehittyivät. Opetuksen tueksi valmistettiin digitaalinen opetusmateriaali, jota voi käyttää jatkossa käyttää paikasta riippumatta.
Hankkeessa kehitettiin myös työpaja -tyyppinen koulutuspaketti, joka on suunnattu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijoille (lukiotaustaisille). Työpajoissa he saivat yhteis- ja vertaisoppimisin keinoin kehittää kädentaitojaan ja ammattitaitoaan suunniteltujen teemojen mukaan. Opiskelijoiden ammatillinen osaaminen vahvistui ja yhdessä tekemisen taidot ja heidän tuotosten arviointikyky kehittyi.
Innovaatioleirikiertueella käytiin Etelä-Pohjanmaan yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa yhteensä 22 eri ryhmässä viemässä viestiä ruokapalvelualan monista eri mahdollisuuksista. Kohderyhmänä oli 9-luokkalaiset alaa miettivät sekä koulujen opinto-ohjaajat. Heidän tietämyksensä ruokapalvelualan koulutuksista ja työmahdollisuuksista lisääntyi laajasti kiertueen avulla. Osalla vierailuista oli mukana myös ruoka-alan opiskelija ja alueen työelämäedustaja kertomassa alasta. Opiskelijat pohtivat kiertueen työpajoissa, mitä he toivovat tulevaisuuden työelämältä. Nämä tiedot kerättiin ja välitettiin työelämän edustajille MaRa ry:n Etelä-Pohjanmaan Vetovoimahankkeen toimijoiden kautta. Kiertueella lisättiin ruokapalvelualan ammattien ja työtehtävien tunnettavuutta. Toimenpiteiden tuloksena saatiin opinto-ohjaajille levitettyä tärkeää tietoa alan monista eri mahdollisuuksista ja alan koulutuksista sekä alan jatkokoulutusmahdollisuuksista.
Hankkeessa toteutettiin myös maahanmuuttajille suunnattu ruokapalvelualaa esittelevä video sekä urapolku-videot kolmesta alalla työskentelevästä ja heidän uratarinoistaan. Näitä videoita käytetään markkinointi- ja alan esittelytilaisuuksissa hyödyksi sekä somemarkkinoinnissa. Lisäksi toteutettiin työelämään tutustumisjaksojen esittelyvideot, joiden avulla varmistetaan työvoiman saatavuutta ja rekrytointitarpeiden osuvuutta Etelä-Pohjanmaan alueella jatkossa. Alaa tehtiin tunnetuksi myös pelillisin keinoin toteuttamalla digitaalinen pakopeli ruoka-alasta. Kokin työpäivä -peli on ruokapalvelualan perehdyttämiseen tarkoitettu peli alaa miettiville, alaa opiskeleville ja kaikille kiinnostuneille. Peli lisää vetovoimaa alalle, parantaa tunnettavuutta alan työtehtävistä ja innostaa nuoria alan koulutuksiin ja työtehtäviin.
MaRa Ry Etelä-Pohjanmaan Vetovoimahankkeen kanssa kehitettiin nuorille starttileiriä alan perehdytykseen, jonka kautta nuoret olisivat valmiimpia siirtyessään kesätyöhön alan yritykseen. Yhteistyössä suunniteltiin myös työelämälähettiläs-toimintaa, jossa nuoret tekijät sitoutuvat edustamaan alaa oppilaitosten tapahtumissa, messuilla ja somemarkkinoinnissa, jotta alan imagoa ja vetovoimaa saadaan parannettua. Kaikki hankkeen toimenpiteet on nähtävillä hankkeen verkkosivuilla https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/vera-ruokapalvelualan-vetovoiman-lisaaminen/ .