Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22793

Hankkeen nimi: Digit2 - Digitaidoilla ja -ratkaisuilla työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Utriainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.utriainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8761

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvolan Ammattiopisto Oy, EduKo, 3213129-1
Parik-säätiö sr, 1707452-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digit2 – Digitaidoilla ja -ratkaisuilla työelämään

Hankkeen tavoitteena on Covid-19-pandemian aiheuttamien digitaalisten osaamistarpeiden tukeminen ja työllistymisen kautta pohjan luominen elpymiselle. Hankkeen toimenpiteet tukevat positiivista kehitystä myös pitkällä aikajänteellä. Hankkeen tavoitteena on parantaa hankkeen kohderyhmän digitaalisia taitoja niin, että työllistyminen ja työllistäminen onnistuisi paremmin Kymenlaaksossa. Hankkeen toimenpiteillä niin julkiset kuin yksityiset palvelujen tarjoajat ja palveluja tuottavat tahot pystyvät tehokkaammin hyödyntämään digitaalisia alustoja tarjoamiaan palveluja helpommin saavutettavaksi, auttamaan asiakkaitaan tai kohderyhmäänsä ja kehittämään toimintaansa kilpailukykyisemmäksi. Covid-19-pandemian aikana lisääntynyt työvoiman kohtaanto-ongelma (esim. työttömien osaaminen on vanhentunut ja työkyky alentunut pitkän työttömyyden aikana tai työttömien koulutus ei vastaa työnantajien vaatimuksia tai toiveita) on aiheuttanut Kymenlaaksossa työmarkkinoilla tarvetta digitaalisten taitojen parantamiselle työllisyyden edistämiseksi. Nopeasti edennyt digiloikka (etätyöt, etäopiskelu, digitaaliset työkalut) sekä tietyillä aloilla (kaupan ala, terveydenhuolto ja puhtaanapitopalvelut) kasvanut työvoimapula ovat lisänneet digitaalisten taitojen merkitystä työelämässä sekä työllistymisessä. Työllisyyden lisääminen vakauttaisi pitkällä aikavälillä Kymenlaakson aluetaloutta. Kohderyhmän digitaaliset taidot ovat eri tasoisia ja erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joilla on oppimiseen ja/tai kielen osaamiseen liittyviä ongelmia (maahanmuuttajat, osatyökykyiset). Palveluita on siirretty verkkoon, eikä kaikilla ole tarvittavia tietoja ja taitoja verkossa toimimiseen. Puutteet digitaalisissa taidoissa voivat estää työllistymisen ja opiskelun (mm. oppisopimus). Kouvolassa järjestetyissä työelämätapahtumissa olemme keskustelleet yrittäjien ja työnantajien kanssa. Niissä nousi esille yrittäjiltä ja työnantajilta tarve digitaalisen sovelluksen hyödyntämisestä rekrytoinnissa ja työllistämisessä, varsinkin työvoimapula-aloilla. Yrittäjistä mm. KSO, Eezy ja Mecele Service ovat tuoneet esille helppokäyttöisen digitaalisen sovelluksen käyttötarvetta hankkeen kohderyhmän työllistämiseksi.

Tavoitteet: Ratkaisuna pandemian aiheuttamaan digitaalisten taitojen osaamistarpeiden lisäämiseen esitetään DIGIT-hankkeessa kehitetty digitaalinen toimintamalli ja ratkaisu digitaalisten taitojen lisäämiseksi Kymenlaaksossa. Tavoitteena on, että kehittämistoiminta tuottaa ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin, tässä erityisesti kohderyhmän digitaalisten taitojen kehittämiseen ja sitä kautta osallisuuteen. Tavoitteena on alueen työllisyystoimia tukevan ja pysyvän digitaalisen toimintamallin muodostaminen sekä toiminnan juurruttaminen alueelle. DIGIT -Digitaidoilla ja -ratkaisuilla työelämään (S21934) hankkeessa kehitetty digitaalinen ratkaisu DIGIT-APP – Tärpit työelämään on yleisesti käytettävissä valmennuksen työkaluna heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden kanssa. Tärpit työelämään sovellus julkaistaan XAMKin DIGIT-Digitaidoilla ja -ratkaisuilla työelämään -hankkeen kotisivuilla alkuvuodesta 2022. Sovelluksen saa ladattua XAMK:n kotisivuilta ilmaiseksi vapaasti käyttöön. Lisäksi Tärpit työelämään -sovelluksesta tehtiin oma versio Kouvolan Ammattiopisto EduKolle. Sen pohjana on sama sovellus kuin Tärpit työelämään, mutta lisättynä työelämässä oppimiseen liittyvillä aiheilla. Tämä julkaistaan Kouvolan Ammattiopisto Edukon sivuilla helmikuussa 2022. Tätä versiota voimme käyttää Digit2-hankkeessa EduKo:n tutkinto-opiskelijoiden työelämässä oppimisen ohjaukseen sekä työelämätietoisuuden lisäämiseen. Sovellusta voidaan käyttää joko ohjatusti tai opiskelijat voivat käyttää sovellusta itsenäisesti. Toteutimme DIGIT-hankkeessa digitaaliset sovellukset myös Leijona Catering Oy:lle ja Recticel Oy:lle.

Toimenpiteet: Jatkokehitämme triohautomossa (korkeakoulu, toisen asteen oppilaitos ja välityömarkkinatoimija) jo olemassa olevaa Digitaalista sovellusta yritysten käyttöön, helpottamaan työllistämistä ja työhön perehtymistä. Sovelluksen sisällöt luodaan valitun yrityksen/työnantajan tarpeisiin. Digitaalista sovellusta kehitetään ja sen toimintakykyä parannetaan Parikilla, XAMK:lla ja EduKo:lla järjestettävissä vertaiskehittämistyöpajoissa. Vertaiskehittämistyöpajoissa toteutetaan myös trio-hautomo -ajatusta niin, että XAMK:n opiskelijat voisivat toimia digitaitojen ohjaajina EduKo:n opiskelijoille ja Parikin asiakkaille ohjaten työnhakuvalmiuksia ja sitä kautta myös lisätä kohderyhmän digitaalisia taitoja.
Kehitämme triohautomossa sovelluksesta entistä ketterämpää ja toimintakykyisempää työkalua yritysten ja työntekijöiden käyttöön. Toimintaan osallistetaan systemaattisesti eri alojen yrityksiä, Kouvolan kaupungin eri toimialoja ja oppilaitoksia sekä kohderyhmää eli palveluiden käyttäjiä. Vertaiskehittämistyöpajoissa suunnitellaan nopeita kokeiluja, kehitetään uusia ideoita ja testataan niitä. Hyvä ideat ja käytännöt juurrutetaan. Toimenpiteissä painotetaan kohderyhmän työelämätaitojen vahvistamista sekä kehitetään osallistujien kykyä toimia työelämässä käyttäen digitaalisia välineitä. Kohderyhmän tarvitsema tuki ja opastus suunnitellaan ja toteutetaan yritysnäkökulmasta, kuitenkin kohderyhmän tarpeiden mukaan, huomioiden erityistarpeet.

Tulokset: Tuloksena on kohderyhmän työelämätaitojen sekä digitaalisen osaamisen ja osallisuuden lisääntyminen ja sitä kautta lisätään henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Digitaalisen sovelluksen mallinnus kuvataan siten, että sitä voidaan levittää ja hyödyntää valtakunnallisesti.

Vaikutukset: Lyhyellä aikavälillä eri toimijoiden yhteistyötä on parannettu sekä työllisyyden kohtaanto-ongelma on helpottunut. Työelämä -ja digitaitojen parantamisella kohderyhmän työllistettävien osaaminen kehittyy niin, että avoimina olevia työpaikkoja saadaan täytettyä. Pidemmällä aikavälillä lisätään kohderyhmän työllistymistä työelämä- ja digitaalisten taitojen kehittymisen myötä. Pitkän aikavälin tuloksena Digitaalinen työelämäsovellus on käytössä laajasti yritysten työelämä- ja digitaalisten taitojen lisäämisen sekä työllistämisen tukena eri koulutusasteilla sekä välityömarkkinatoimijoilla.

Horisontaaliset periaatteet: 1. sukupuolten tasa-arvo huomioidaan ottamalla sukupuolisensitiivisyys ja valtavirtaistaminen mukaan ja huomioon hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisessa (valmennustilanteissa Parikilla) työntekijän sosionomikoulutus auttaa huomioimaan mahdolliset tasa-arvoa heikentävät tekijät. Työpajojen suunnittelussa ei käytetä minkäänlaista räätälöintiä sukupuolen mukaan, vaan ne suunnitellaan yksilöiden tarpeiden mukaan. 2. yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuu eri aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä eikä jotain kohderyhmää suosita hankkeen toimenpiteissä. 3. kestävää kehitystä edistää kohderyhmän digitaalisten taitojen kehittyminen. Koska toimenpiteissä ja työpajoissa hyödynnetään digitaalisia välineitä, näin vähennetään paperijätteen määrää ja edistetään kestävää kehitystä. Työpajoja voidaan myös järjestää verkossa, jolloin tila- ja matkustamiskustannuksia ei hankkeelle tältä osin kerry.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallinen kohderyhmä: osatyökykyiset ja puutteellisten digitaalisten- ja heikkojen työelämävalmiuksien vuoksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset ja työllistymistä tukevat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 244

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 293

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Pyhtää, Miehikkälä, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kokeilu- ja kehittämisympäristöinä ovat työpaikat kaupan-, terveydenhuollon- ja puhtaanapitopalveluiden aloilla. Kohderyhmään liittyvillä työmarkkinoilla on erityisesti terveydenhuollon alalla enemmän naisia kuin miehiä. Hankkeessa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen yhteiskehittäminen osallistujien, työnantajien, oppilaitosten sekä yritysten kesken.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tunnistetaan sukupuoliroolien vaikutus työllistymisprosessissa ja kehitettävissä ratkaisuissa. Tästä syystä hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo osallistamalla kohderyhmän edustajat kehittämisprosessin yhteissuunnitteluun sukupuolesta riippumatta. Yhteiskehittämistä toteutetaan sukupuolinäkökulmasta siten, että naisvaltaisilla työpaikoilla tuodaan esiin miesten näkökulmaa kehittämiseen ja taas miesvaltaisilla aloilla tuodaan esiin naisten näkökulmia ja tarpeita. Lopputuotteessa huomioidaan eri sukupuolten tuomat kehitysehdotukset ja moninaiset käyttäjätottumukset sekä tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanketta ei ole suunniteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei erityistä luonnonvarojen käyttöön liittyviä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vähennä eikä lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia vesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Natura-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Osallistujien työkokeiluja tehdään kiertotalouden yrityksissä. Digitaaliset ratkaisut vähentävät paperijätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2
Jatkokehitettävät digitaaliset ratkaisut ja yhteiskehittäminen turvaa yritysten työvoiman saatavuutta ja siten vaikuttaa elinkeinorakenteen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 4
Välityömarkkinoille ja yritysten työhön opastukseen luodaan uusia palveluja, jotka voidaan tuotteistaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia liikkumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Parantaa osallistujien hyvinvointia omien kykyjen kehittymisen, niiden huomioimisen ja työllistymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien tasa-arvoa työmarkkinoilla. Sovelluksen sisällöntuotannossa otetaan huomioon selkokielisyys ja käytettävyys. Tällä varmistetaan sovelluksen käytön helppo omaksuminen kohderyhmän näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Vaikuttaa myönteisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaiseen kohteluun työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-