Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22794

Hankkeen nimi: SEURAAVA SIIRTO - PK-yritykset vihreään siirtymään

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Kaartokatu 2

Puhelinnumero: 0505296428

Postinumero: 11100

Postitoimipaikka: Riihimäki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Uotila Taru Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja, kiertotalous

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.uotila(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503701414

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taustaa
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, ilmastotoimia on kiristettävä ja nopeutettava. Suomen lopullinen tavoite on olla hiilinegatiivinen, mikä edellyttää suurta muutosta kautta koko yhteiskunnan, ml. yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovatkin jo reagoineet muutostarpeeseen laatimalla hiilineutraaliuden tiekarttoja.
”Vihreä siirtymä” on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja se tavoittelee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen (VN, Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma).
Myös COVID19-pandemia on heijastunut yritysten toimintaan ja monella alalla kannattavuus laskenut nopeasti. Nopealla reagoinnilla saadaan uutta osaamista ja kehitystä suunnattua sinne, missä näitä akuutisti tarvitaan vihreän siirtymän ja liiketoiminnan kehittymisen varmistamiseksi.

Hankkeen tavoite on kehittää pk-yritysten osaamista ja käytäntöjä vähähiilisimmäksi, pienentää yritysten hiilijalanjälkeä ja edistää vihreää siirtymää käytännössä. Toteutuksessa hankkeessa mukana olevien yritysten liiketoimintaa kehitetään tunnistettujen tarpeiden pohjalta vähähiilisimmiksi uusien innovaatioiden syntyä tukemalla. Näin edistetään niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä osana vähähiilisiä hankintaketjuja. Samalla luodaan uusi, monistettavissa oleva toimintamalli ja uusia yhteistyöverkostoja.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on PK- sektorin eri toimialojen yritykset ja niiden henkilöstö. Erityisesti keskitytään niihin toimialoihin, joilla hiilijalanjälki verrattain suuri tai ympäristöasiat korostuvat muutoin esim. kilpailutekijänä. Lisäksi hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan aloihin, jotka ovat erityisesti kärsineet Covid19-pandemiasta. Mukaan voidaan kuitenkin ottaa yrityksiä kaikilta toimialoilta kiinnostuksen mukaan. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä hankintaketjun muut osat, kuten tilaajat ja asiakkaat sekä muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät.
Hankkeen toimenpiteet pääpiirteissään ovat:
- Hankkeen käynnistäminen ja organisointi
- Markkinointi ja yrityshankinta
- PK-yritysten vähähiilisyyden edistäminen / yrityskohtainen kehittäminen:
• Prosessin käynnistäminen ja hiilijalanjäljen laskenta lähtötilanteessa
• Päästövähennyspotentiaalin tunnistaminen
• Toimenpide-ehdotusten laatiminen, priorisointi ja aikataulutus
• Päästövähennyspolun määrittely
• Toimenpiteiden toteutus, arviointi ja raportointi
- Hankkeen tulosten kokoaminen ja levitys, tulosraportin laatiminen
- Hankkeen päättäminen ja loppuraportointi.

Hankkeen tuloksena siihen osallistuvien yritysten ja niiden henkilöstön tietoisuus vähähiilisyydestä kasvaa ja yritysten toiminnot kehittyvät vähähiilisemmiksi. Näin niiden hiilijalanjälki pienenee. Lisäksi niiden innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämisosaaminen kehittyvät ja resilienssi kasvaa. Tämä edistää vihreää siirtymää pk-sektorilla. Hankkeen toiminnasta muotoutuu uusi vähähiilisyyden edistämisen toimintamalli, jota levitetään hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Hankkeessa kehitetyt toimintatavat, verkostot, materiaalit ja työkalut jäävät osallistujayritysten käyttöön hankeajan jälkeen. Keskeisimmistä tuotoksista kootaan tulosraportti, jota levitetään hankkeen päättymisen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat PK- sektorin eri toimialojen yritykset ja niiden henkilöstö. Erityisesti keskitytään niihin toimialoihin joilla hiilijalanjälki verrattain suuri tai aihe ympäristöasiat erityisen isossa roolissa esim. kilpailutekijänä. Yritysten valinnassa pyritään myös painottamaan yrityksiä, joiden toimintaan koronapandemia on vaikuttanut erityisen negatiivisesti tai jotka ovat alueellisen kehittämisen painopisteenä. Tällaisia ovat mm. ohjelma-, tapahtuma- ja ravintola-alan toimijat. Mukaan voidaan kuitenkin ottaa yrityksiä kaikilta toimialoilta tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä hankintaketjun muut osat, kuten tilaajat ja asiakkaat sekä muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös toimiala- ja muut järjestöt, joiden jäsenille palvelua tuotetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 138 752

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 176

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 138 752

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 137 176

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Loviisan, Lahden

Kunnat: Padasjoki, Loviisa, Vantaa, Pornainen, Espoo, Kirkkonummi, Asikkala, Järvenpää, Lohja, Askola, Hyvinkää, Vihti, Porvoo, Pukkila, Kärkölä, Sysmä, Myrskylä, Nurmijärvi, Tuusula, Lahti, Sipoo, Hollola, Karkkila, Lapinjärvi, Kerava, Mäntsälä, Hartola, Helsinki, Iitti, Orimattila, Kauniainen, Siuntio, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska hankkeessa mahdollisuuksia tarjotaan yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tavoitteena on osallistaa henkilökuntaa siten, että sukupuolijakauma osallistujien joukossa on tasainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali eli hankkeen toimenpiteet (tuki, koulutus ja ohjaus) ovat kaikkien saatavavilla sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Vähähiilisyden käytännön edistäminen vähentää usein syntyvien jätteiden määrää. Vaikutukset kasvavat ajan mittaan, kun osallistuvien yritysten prosessit tehostuvat ja hukkaan vuotavat resurssit saadaan paremmin hyödynnettyä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 5
Hankkeeseen osallistuminen pienentää merkittävästi osallistuvien yritysten hiilijalanjälkeä ja siten vähentää selvästi näiden aiheuttamia ilmastovaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 4
Tehostunut resurssien käyttö, prosesseissa olevien materiaalien uudelleen hyödyntäminen ja jakamistalous vähentävät huomattavasti neitseellisten materiaalien tarvetta, ja siten niiden hankinnan haitallinen vaikutus luontaisille ekosysteemeille selvästi vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 2
Neitseellisten raaka-aineiden hankinta ja käsittely aiheuttavat päästöjä niin veteen, maahan kuin ilmakehäänkin. Kun materiaalien käyttöä voidaan tehostaa ja neitseellisiä materiaaleja korvata kierrätysmateriaaleilla, päästöt vähenevät selvästi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 4
Prosessien tehostaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen lisää taloudellista kestävyyttä merkittävästi. Uusien raaka-aineiden hankinnan kustannukset pienenevät, jätteiden käsittelymaksut vähenevät, ja yritykselle voi jopa syntyä uutta liiketoimintaa, kun aikaisemmin jätteeksi lajiteltu materiaali voidaan mahdollisesti myydä eteenpäin hyödyntäjälle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 8
Hiilijalanjäljen pienentämisen keskeinen toimi on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin raaka-aineisiin. Näin hanke toteuttaa suoraan tätä tavoitetta. Prosessien tehostaminen vähentää myös energiantarvetta ja yrityksen toiminnasta riippuen voidaan myös pystyä hyödyntämään paremmin prosesseissa syntyviä energianlähteitä, esim. hukkalämmön hyötykäyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Lisääntyvä tietoisuus ympäristö- ja ilmastoasioista kehittää yrityksia kestävämpään suuntaan ja vaikuttaa siten myös paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Toiminnan kehittäminen ja hankkeen innovaatiopajat luovat pohjan uudenlaisten, myös aineettomien palveluiden innovoinnille. Vähähiilisyys edellyttää kiertotalouden mukaista toimintaa ja esimerkiksi palveluiden myynti tuotemyynnin sijaan on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista.
Liikkuminen ja logistiikka 5 3
Vähähiilisyyden saavuttamiseksi pyritään usein lyhyihin ja tehokkaisiin logistiikkaketjuihin. Tämä vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Jätteen määrän väheneminen puolestaan vähentää jätteiden kuljetustarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Yritysten liiketoiminnan tehostuminen lisää niiden taloudellista vakautta ja ylläpitää työpaikkojen säilymistä. Työssäolo lisää hyvinvointia niin työntekijöille kuin alueellisestikin, ja lisääntyvä liiketoiminta tuottaa myös verotuloja alueelle.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Liiketoiminnan kehittyminen lisää työpaikkoja, jotka eivät ole sukupuolisidonnaisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Liiketoiminnan kehittyminen lisää työpaikkoja ja työssäkäynti taas lisää osallisuutta. Näin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus paranee ja syrjäytymisriski vähenee.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 7
Hanke lisää suoraan ympäristöosaamista alueella. Ympäristötietoisuus ja –osaamistaso parantuvat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SEURAAVA SIIRTO -PK-yritykset vihreään siirtymään-hankkeen taustalla oli sekä Suomen että kohdealueiden hiilineutraaliustavoitteet, joiden toteutuminen edellyttää myös vähähiilistä elinkeinorakennetta. Taustalla on myös se, että PK-sektorin resurssit ovat usein rajalliset, ja siten vähähiilisyyteen tähtäävälle avulle uskottiin olevan tarvetta. Hankkeella pyrittiin siis edistämään vihreää siirtymää konkreettisesti kouluttamalla ja tukemalla yrityksiä näiden polulla kohti kestävämpää liiketoimintaa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteitä olivat hankkeen markkinointi, osallistuvien yritysten rekrytointi, vähähiilisyyteen ja päästövähennystoimiin liittyvien koulutusten järjestäminen, yrityksille tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat, päästövähennystoimen kartoitus, kehittämisteeman työpajat, kiinteistöjen energiatehokkuuskartoitukset sekä hankkeen aikana yrityksille tarjottu sparriapu. Hankkeen markkinointi onnistui erittäin hyvin, sillä kiinnostuneita yrityksiä löytyi nopeasti hyvin paljon. Hankkeen aikana järjestetyistä koulutuksista ja työpajoista saatiin hyvää palautetta. Lisäksi hiilijalanjälkilaskelmat saatiin tehtyä suhteellisen laajassa mittakaavassa niin, että laskentatyökalut ovat käytössä yrityksissä myös tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisimpiä haasteita olivat yritysten sitouttaminen ja osallistujamäärät. Hankkeeseen osallistuminen edellytti yrityksiltä henkilöresursseja, jotka tiettävästi ovat rajalliset pk-sektorilla. Jälkeenpäin huomattiin, että erityisesti pienimmistä osallistuneista yrityksistä osallistujien saaminen oli hyvin hankalaa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää pk-yritysten osaamista ja käytäntöjä vähähiilisimmäksi, pienentää yritysten hiilijalanjälkeä ja edistää vihreää siirtymää käytännössä. Toisena tavoitteena oli kehittää toteutuksessa mukana olevien yritysten liiketoimintaa tunnistettujen tarpeiden pohjalta vähähiilisimmiksi uusien innovaatioiden syntyä tukemalla ja edistää siten niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä osana vähähiilisiä hankintaketjuja. Lisäksi tavoitteena oli luoda uusi valtakunnallisesti levitettävissä oleva toimintamalli ja uusia yhteistyöverkostoja. Hankkeen tavoitteena oli myös vahvistaa yritysten resilienssiä vähähiilisiä toimintatapoja edistämällä ja auttaa siten yritysten toipumista Covid19-pandemiasta. Viimein tavoitteena oli, että jatkuvan kehittämisen periaate jää opituksi toimintamalliksi hankeajan jälkeenkin vakiinnuttaen laadittuja kehittämisehdotuksia osaksi yritysten arkikäytäntöjä.

Hankkeen tavoitteet täyttyivät pääosin hyvin. Vihreää siirtymää onnistuttiin edistämään pk-sektorin yrityksissä konkreettisella tasolla. Käytännössä kaikilla hankkeen toimilla koulutuksista, sparriavusta, hiilijalanjälkilaskelmiin, tuotettuihin materiaaleihin ja kiinteistön energiatehokkuuskäynteihin pyrittiin edistämään tätä tavoitetta. Hankkeessa tuotettu vähähiilisyyden edistämisen toimintamalli auttaa vähähiilisyystyötään aloittavia yrityksiä pääsemään alkuun ympäristötyössä. Kehittämisteemaisten työpajojen avulla yritykset pääsivät myös tarkastelemaan yritystoimintaansa hiilipäästöjä ja energiatehokkuutta laajemmin (mm. kiertotalouden, saastumisen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta). Aktiivisesti osallistuneiden yritysten resilienssin voidaan katsoa kehittyneen ympäristöosaamisen kasvamisen myötä, sillä ympäristönäkökohtiin liittyviä vaatimuksia tulee kohdistumaan yhä enemmän myös pk-sektorin toimijoihin. Kehittämisteeman valmennuskokonaisuuteen sisällytettiin runsaasti erilaisia ketterän ja asiakkuuskeskeisen kehittämisen menetelmiä, erityisesti leanin- ja palvelumuotoilun saralta. Tähän liittyvä työkaluja hyödynnettiin ja sovellettiin osallistuvien yritysten liiketoiminnan kehittämisessä erityisesti tunnistetuissa vihreään siirtymään liittyvissä asioissa. Osallistujista kasvatettiin sisäisiä kehittäjiä, jotka opittujen lean-periaatteiden ja -menetelmien avulla kykenevät kehittämään toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kunkin yrityksen omaa sisäisen kehittämisen mallia on rakennettu ja jalostettu vihreään siirtymään liittyvien yritykselle keskeisten kehittämishankkeiden avulla.

Suurimpana haasteena tavoitteiden toteutumisen kannalta oli osallistuvien henkilöiden määrä, joka jäi puoleen tavoitellusta. Osallistujien määrä / yritys arveltiin ennalta suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Hyvänä ratkaisuna olisi ollut valita hiukan suurempia yrityksiä, joista olisi saatu useampia osallistujia. Vaihtoehtoisesti olisi voitu myös lisätä osallistuvien yritysten määrää.