Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22798

Hankkeen nimi: Punos - osaamisen verkostot ja toimintatapojen kehittäminen Etelä-Savossa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Maakuntaliitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0215839-7

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 015321130

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esavo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kokkonen Anne Liisa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.kokkonen(at)esavo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447700512

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Punos -hankkeessa kehitetään entistä vaikuttavampia tapoja osaamistarpeiden ennakointiin. Työelämän muutosten ja erityisesti digitalisaation kiihtyessä, sekä osaajapulan samaan aikaan syventyessä on tarpeen kehittää erityisesti toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuvia työkaluja ja toimintatapoja ja tuoda eri toimijoiden omiin tarpeisiin tuottamaa tietoa yhteiseen keskusteluun ja yhteisesti hyödynnettäväksi. Hankkeen tavoitteena on 1) toimia tiedon kokoajana ja kokonaiskuvan muodostajana osaamistarveteemaan liittyen, 2) osaamisen teeman kannalta oleellisten toimijoiden kokoajana ja kartoittajana sekä 3) kokeilla ja pilotoida
osallistumisen tapoja.

Hankkeen ensimmäinen tavoite on toimia tiedon kokoajana ja kokonaiskuvan muodostajana osaamistarveteemaan liittyen. Hankkeessa toteutetaankevyt lähtötilaselvitys, jolla kartoitetaan osaamisteeman kannalta oleellisia tiedon tuottajia ja tietolähteitä. Hankkeessa
pohditaan myös ratkaisua/kevyttä toimintatapaa toimijoiden yhteisen tiedon keräämiseen ja tiedon varastointiin.

Hankkeen toinen tavoite on osaamisen teeman kannalta oleellisten toimijoiden kokoaminen ja toimijoiden
kartoittaminen. Toimijoiden kokoaminen tapahtuu tuomalla yhteen jo olemassa olevia toimijaverkostoja mm.
oppilaitosten välisiä yhteistyöverkostoja, sekä tuomalla näitä verkostoja yhteen. Oleellisia toimijoita lähestytään
oppilaitoskohtaisin keskusteluin, joissa selvitetään oppilaitosten sisällä olevat oleelliset toimijat. Tuloksena toimenpiteessä syntyy hankeportfolion pohjalta laadittava kuvaus osaamistarpeiden ennakoinnin kannalta keskeisestä verkostosta alueella, joka viestitään myös muiden toimijoiden käyttöön.

Hankkeen kolmas tavoite on kokeilla ja pilotoida osallistumisen tapoja. Hankkeessa jatkokehitetään Etelä-Savon
osaamisen ennakointifoorumia kohtaantofoorumina, joka toimii työelämän, koulutustoimijoiden ja aluekehittäjien
yhteisenä osallistumisareena. Foorumeilla pyritään pilotoimaan erilaisia tapoja ratkaista osaamishaasteita maakunnan
kärkialoilla toteuttaen pilotointeja esimerkiksi toimialoittain, klustereittain tai teemoittain. Pilotointien ja kokeilujen tuloksena syntyy uusia tapoja tehdä konkreettista yhteistyötä koulutustoimijoiden, työelämän ja aluekehittäjien välillä osaamistarpeiden ennakoinnin teemassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osaamisen teemaan liittyvä haasteiden laajuus vaati tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, yritystoimijoiden, sekä julkisen puolen toimijoiden välillä. Tämän vuoksi hankeen toiminta kohdistuu nimenomaan osallistujien kohtauttamiseen ja toimijoiden tarpeiden huomioimiseen.

Hankkeen kohderyhmiä ovat:

1. Etelä-Savossa toimivat oppilaitostoimijat ammatilliselta toiselta ja korkea-asteelta.

2. Osaamistarpeiden tai kohtaanto-ongelman kanssa kamppailevat alueella toimivat yritystoimijat, sekä yritysjärjestöt (esim. Etelä-Savon yrittäjät, Kauppakamari).

3. Julkisen sektorin toimijat. Myös mm. alueella toimivat viranomaiset (esim. Maakuntaliitto, ELY) ja järjestöt (esim. MTK, hyvinvointialue) sekä kunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat esim.

1) Henkilöt, jotka hakeutuvat opiskelemaan ammatilliselle toiselle asteelle tai korkea-asteelle Etelä-Savossa sekä eri aloilla ja ammateissa Etelä-Savossa työskentelevät henkilöt, jotka mahdollisesti tarvitsevat oman osaamisensa päivittämistä. Hankkeen yhteen kokoaman tiedon avulla maakunnan oppilaitoksissa tarjolla olevat koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän tarpeita ja oppilaitoksista valmistuvat työllistyvät näin entistä paremmin alueen yrityksiin.

2) Maakunnassa ohjaustehtävissä toimivat henkilöt (Hankkeen yhteen kokoamaa tietoa voidaan hyödyntää myös ohjaamaan henkilöitä kouluttautumaan työllistäville aloille tai päivittämään osaamista)

3) Kaikki ne tahot (mm. kehittäjäorganisaatiot, kansalaiset, media), jotka ovat kiinnostuneita työelämän, ammattien ja toimialojen muutoksista ja niiden vaikutuksesta alueen osaamistarpeisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 111 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta ja tavoitteet ovat kaikille avoimia sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hakijan aikaisemman kokemuksen perusteella koulutustoimijoiden kenttä on naispainotteinen, mikä voi vaikuttaa osallistujien sukupuolijakaumaan. Tavoitteena hankkeessa on kuitenkin saada toimenpiteisiin osallistujia sukupuolipuolinäkökulma huomioiden. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja viestitään sukupuolineutraalisti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta se huomioidaan läpileikkaavana periaatteena kaikessa hankkeen tekemisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Hankkeessa pyritään tehokkaasti hyödyntämään erilaisia sähköisiä alustoja ja osallistamisen tapoja, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja näin säästää luonnonvaroja ja vähentää ympäristökuormitusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ilmastonmuutos on globaali kehitystrendi, joka on välttämätöntä huomioida myös osaamistarpeiden ennakoinnissa. Hankkeessa voidaan tuottaa tietoa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja kehittää yhteistyössä ratkaisuja niihin vastaamiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ei teemana ole huomioitu hankkeen suunnittelussa mutta se voi mahdollisesti nousta keskusteluun hankkeen toimenpiteissä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tulevaisuudessa keinot eri tavoin vähentää kasvihuonekaasuja korostuu ilmastonmuutoksen hidastumisen aikaansaamiseksi ja on ennkoitavissa että myös hankkeessa tähän liittyvä osaaminen tulee nousemaan yhdeksi kehittämiskohteeksi, johon etsitään ratkaisuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 3
Hankkeessa pyritään minimoimaan tarpeettomien jätteiden ja materiaalien syntyminen erityisesti digitaaliseen osallistamiseen, viestintään -ja tiedonjakeluun panostamalla
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Teeman liittyvä osaaminen voi nousta hankkeen toimenpiteissä keskusteluihin ja kehittämiskohteeksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeen avulla kehitetään suoraan paikallisia yrityksiä hyödyttävää tietoa ja parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta yritysten tarpeisiin sekä yritysten mahdollisuuksia tehdä lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä alueen oppilaitosten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeen toimenpiteiden kautta parannetaan välillisesti alueen koulutuspalveluja mm. siinä yhteenkootun osaamistarvetiedon avulla, jolla voidaan vastata aluuen osaamistarpeisiin .
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa kehitetään tapoja osallistua yhteistyöhön ja kehittämiseen digitaalisten alustojen ja työkalujen kautta, mikä suoraan vähentää toimijoiden tarvetta fyysisti liikkua/matkustaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Hankkeen hyvinvointivaikutukset ovat pitkälti välillisiä ja perustuvat siihen, että hankkeen kautta saadaan parannettua koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja yksilöiden edellytyksiä työllistyä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen toiminta (tilaisuudet, tieto ym.) on avointa kaikille siitä kiinnostuneille mm. sukupuolesta riippumatta ja tominnasta viestitään avoimesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Tavoitteena on, että hankkeen toiminta ja tulokset ovat eri toimijoiden hyödynnettävissä taustaorganisaatiosta riippumatta ja toiminta suunnitellaan sellaiseksi, ettei se loukkaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kulttuuriympäristö 0 1
Kulttuuriympäristöä ei ole suoraan huomioitu hankkeen valmistelussa mutta tarvittaessa (esim. matkailun osaamistarpeiden ja yhteistyön) se huomioidaan ja nostetaan keskusteluun.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hankkeessa selvitetään ja yhteenkootaan myös ympäristöosaamiseen liittyviä työelämän tarpeita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Punos – osaamisen verkostot ja toimintatapojen kehittäminen Etelä-Savossa -hanke toteutettiin aikavälillä 1.4.2022-31.12.2023. Hankkeen tavoitteena oli kehittää entistä vaikuttavampia tapoja osaamistarpeiden ennakointiin. Työelämän muutosten ja erityisesti digitalisaation kiihtyessä, sekä osaajapulan samaan aikaan syventyessä on tarpeen kehittää erityisesti toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuvia työkaluja ja toimintatapoja ja tuoda eri toimijoiden omiin tarpeisiin tuottamaa tietoa yhteiseen keskusteluun ja yhteisesti hyödynnettäväksi. Hankkeen tavoitteena oli 1) toimia tiedon kokoajana ja kokonaiskuvan muodostajana osaamistarveteemaan liittyen, 2) osaamisen teeman kannalta oleellisten toimijoiden kokoajana ja kartoittajana sekä 3) kokeilla ja pilotoida osallistumisen tapoja.

Hankkeen aikana syntyi kevyt lähtötilaselvitys Etelä-Savossa toimivista oleellisista tiedon tuottajista ja tietolähteistä osaamisen ennakoinnin ympärillä. Lähtötilaselvityksessä on haastateltu 20 henkilöä, jotka edustavat alueen 10 oppilaitosta ja 3 yritysjärjestöä. Lähtötilaselvityksen kautta on kartoitettu oppilaitosten ja yritysjärjestöjen osaamistarpeiden ennakointitoimintaa, sekä toimintaan liittyviä oleellisia verkostotoimijoita. Lähtötilaselvityksen pohjalta on rakennettu kevyttä toimintatapaa tiedon keräämiseen, tiedon hyödyntämiseen sekä viestintään maakunnallisen esavoennakoi.fi -sivuston kautta. Lähtöselvityksen kautta on luotu myös verkostokartta alueen toimijoista ja verkostoista osaamistarpeiden ennakoinnin ympärillä. Pilotointien ja kokeilujen kautta taas on testattu verkostotoimijoiden välistä yhteistyötä.

Hankkeessa on toteutettu kuusi pilotointia ja kokeilua, joilla on testattu erilaisia osallistumisen tapoja osaamistarpeiden ennakointityöhön. Pilotointeja on järjestetty fyysisinä tilaisuuksina, hybridinä, etänä, sekä nettipohjaisen kyselyn kautta. Teemat ovat vaihdelleet osaamisen tulevaisuudesta, tekoälyyn, kansainväliseen osaamiseen, osaajien löytämiseen, osaamisen laajentamiseen, sekä yrityksen toiminnan kehittämiseen. Pilotointeja on järjestetty laajassa yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa ja niihin on osallistunut yhteensä n. 120 eri henkilöä. Pilotointien ja kokeilujen kautta on syntynyt erilaisia osaamisen ennakointiin liittyviä materiaaleja, kuten kuvausta Etelä-Savon tulevaisuuden osaamistarpeista vuodelle 2040, Etelä-Savon kriittisimmät osaamiset vuodelle 2030, yrittäjien ajatuksia kansainvälisestä työvoimasta ja vuodesta 2040, sekä ajatuksia kansainvälisyyden tuomista suurimmista esteistä ja mahdollisuuksista Etelä-Savossa vuonna 2040.

Hankkeen pilotointien ja kokeilujen kautta on kehitetty Etelä-Savon ennakoinnin ja osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamalleja vastaamaan yhä enemmän osaamistarpeiden muutossuuntien ennakointiin. Etelä-Savon ennakointitiimi koostuu jatkossa 15–20 henkilöstä, joiden tavoitteena on suunnitella ja ideoida sekä keskustella säännöllisesti aluekehitykseen ja toimintaympäristön kehityskuluista sekä erityisesti osaamistarpeiden muutossuunnista. Hankkeen aikana ennakointitiimin kokoonpanoa on laajennettu oppilaitostoimijoilla. Jatkossa myös Etelä-Savon Kohtaantofoorumista tulee vuosittainen käytäntö, jonka järjestämisestä ennakointitiimi vastaa. Kohtaantofoorumit tulevat toimimaan osaamistarveteemaa yhteen kokoavina areenoina, jonka osaajakokoonpanot vaihtelevat foorumin vuosittaisen teeman ja sisällön mukaan.