|
|
|
Hankekoodi: S22808
Hankkeen nimi: ICT-alan koulutus ja työharjoittelu digitaalisesti verkossa (Digivertaisverkko)
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: +358 294 48 0000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: https://www.oulu.fi/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tokkonen Helena Maire
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.tokkonen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 448 1905
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorten, erityisesti alle 30-vuotiaiden, ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ICT-alalle
voidaan edistää etäopiskeluna tarjottavilla avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kursseilla, joihin
sisällytetään työharjoittelu. Kuitenkin ohjelmoinnin opetukseen ja verkon välityksellä tapahtuvaan työharjoitteluun
tarvitaan nykyisiä parempia teknisiä ratkaisuja ja niihin liittyviä pedagogisia toimintatapoja, jotta etäopetus soveltuisi
laajemmille osallistujaryhmille ja olisi laadukasta. Hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalinen ratkaisu, joka soveltuu erityisesti etäopetus- ja -oppimistilanteisiin, sekä siihen liittyvät pedagogiset mallit. Näin tuetaan kohderyhmään kuuluvien ihmisten digitaalisia opiskelutaitoja, kuten itseopiskelutaitoja, työkalujen käyttötaitoja ja opettajien ohjaustaitoja sekä kohderyhmän digitaalisia työnhakutaitoja.
ICT-osaajien rekrytointitarve Pohjois-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 2000 - 3000 henkilöä ja koko maan tarve noin
13 000. Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat merkittävimmät ICT-alan kouluttajat Pohjois-Pohjanmaalla.
Hanke parantaa korkeakoulujen koulutuksen saavutettavuutta, laatua ja laajuutta sekä korkeakoulujen ja yritysten
yhteistyömahdollisuuksia, joustavoittaa rekrytointitapoja ja tehostaa ohjausresurssien käyttöä.
Hankkeessa kehitettävä ratkaisu mahdollistaa tietokoneluokan olosuhteita vastaavan vuorovaikutuksen opettajan,
ohjaajan ja opiskelijoiden välille verkossa. Perinteisessä luokkaopetuksessa tai yrityksen tiloissa tapahtuvassa
työharjoittelussa näkee, mitä opiskelija kulloinkin tekee, ja työskentelyä voi ohjata välittömästi, mutta verkossa
opiskelijan seuraaminen on sekä teknisesti, oikeudellisesti että työtapojen kannalta vaikeaa ja erityisesti isompien
ryhmien kanssa tällä hetkellä mahdotonta. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja työharjoittelun aikana pelkkä verkko-
oppimisympäristö ei riitä, vaan ihmisten välistä vuorovaikutusta on tuettava. Koska opetus on covid-pandemian vuoksi
siirtynyt etäopetukseen ja jatkuu merkittävästi verkossa myös sen jälkeen, opiskelussa tarvittavien
vuorovaikutusmekanismien kehittäminen on hyödyksi välittömästi ja myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimenpiteiden myötä tapahtuva digitaalisten taitojen parantuminen edesauttaa niin opettajia kuin opiskelijoita myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Teknisen ratkaisun ja siihen liittyvän pedagogisen mallin lisäksi hankkeessa pilotoidaan vertaistukea, eli ylemmän
vuosikurssin, opetettavan kurssin osaamistavoitteet saavuttaneiden opiskelijoiden ottamista mukaan ohjaamaan
käytännön harjoittelua vaativia tehtäviä. Tämä mahdollistaa kasvavan opiskelijamäärän, mihin muuten saatavilla
olevien opettajien resurssit eivät muuten riittäisi. Toimintatapa parantaa molempien opiskelijaryhmien oppimista, sillä
asian selittäminen toisille ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä syventää opittua. Vertaistuki järjestetään hankkeessa
kehitetyn teknisen ratkaisun avulla, ja sen toimintatavat määritellään osaksi tuloksena saatava pedagogista mallia.
Täysin uutena avauksena lisätään työharjoittelukurssi avoimeen tarjontaan digitaalisena toteutuksena, koska työharjoittelulla on merkittävä
työllistävä vaikutus. Sen järjestämisessä hyödynnetään samoja hankkeessa kehitettäviä teknisiä ratkaisuja ja
pedagogisia toimintamalleja kuin varsinaisessa opetuksessakin ns. akatemiamallin mukaisesti. Akatemiamallissa
yritykset tarjoavat harjoitteluprojekteja ja opiskelijat työskentelevät monialaisissa tiimeissä. Projekteja alkaa
säännöllisin väliajoin, jolloin uusien harjoittelijoiden perehdytyksessä voidaan hyödyntää vertaistukimallin mukaisesti jo
harjoittelun aiemmin aloittaneita opiskelijoita. Tämä säästää yrityksen avainhenkilöiden työmäärää sekä helpottaa
rekrytointiin liittyviä haasteita.
Hankkeessa kehitettävää innovatiivista toimintaa pilotoidaan valituilla Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden ja Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kursseilla sekä työharjoittelussa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankkeen aikana pilotoinnissa osallistetaan vähintään 140 yleissivistävässä koulutuksessa, työttömänä ja työssä olevaa valituille avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kursseille tai yritysten kanssa järjestettyihin työharjoitteluihin. Hanke tähtää teknisen ratkaisun ja siihen liittyvien pedagogisten toimintatapojen vakiinnuttamiseen molemmissa korkeakouluissa, jolloin myös hankkeen päättymisen jälkeen kohderyhmään kuuluvat uudet opiskelijat hyötyvät tuloksista.
Kehitetyt ja pilotoidut mekanismit ja digipedagogiset toimintamallit dokumentoidaan ja ovat avoimesti saatavilla ja
hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen. Niiden käyttöä on mahdollista laajentaa muillekin kursseille soveltuvin osin,
ja tekninen ratkaisu on yleistettävissä esimerkiksi toisille koulutusaloille. Tietoisuuden levittämiseksi hankkeessa
selvitetään potentiaalisia muita hyödyntäjiä ja järjestetään verkkoseminaari, johon kutsutaan mm. korkeakoulujen
opetushenkilökuntaa ja yritysten harjoittelusta ja rekrytoinnista vastaavia.
Paluuta entiseen ei ole, sillä etätyö ja etäopetus vakiintuu ja lisääntyy tulevaisuudessa. Hankkeen päättymisen
jälkeenkin on siis tarve tuotetulle tekniselle ratkaisulle ja digipedagogiselle toimintatavalle, joka mahdollistaa
laadukkaan verkko-opetuksen perinteisesti tietokoneluokkaopetusta vaativille kursseille ja uudenlaisen tavan ohjata
etätyöharjoittelua.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Oulun seudun ja laajemmasti Pohjois-Pohjanmaan nuoret, erityisesti alle 30-vuotiaat, ja muut heikossa työmarkkina-asemassaolevat, joiden työllistymistä edistetään kehittämällä tekninen ratkaisu ja pedagoginen malli verkossa toteuttevaan
ohjelmistoalan koulutukseen, erityisesti ohjelmointikursseihin, ja työharjoitteluun.
Hankkeen välittömät toimenpiteet kohdistuvat myös pilotoivia kursseja vetäviin opettajiin ja vertaistukea antaviin ylemmän vuosikurssin opiskelijoihin. Kahdeksan opettajaa toimii jo hankkeen aikana kursseilla ja työharjoittelussa tulosten pilotoinnissa käyttämällä ja antamalla palautetta digitaalisesta ratkaisusta. Lisäksi kahdeksan ylemmän vuosikurssin opiskelijaa toimii vertaistukena näillä kursseilla. Pilotoinnessa nämä henkilöt ohjaavat kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita käyttämään kehitettyjä ympäristöjä, mistä on hyötyä heidän oppimiselleen ja työelämävalmiuksilleen.
Käyttöönotetuista teknisistä ja pedagogisista ratkaisuista hyötyvät myös muut opiskelijat kuin varsinainen kohderyhmä
nuoret, alle 30-vuotiaat ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Opiskelun avoimessa yliopistossa tai
avoimessa ammattikorkeakoulussa voi aloittaa jo toisen asteen opintoina, yleensä lukiossa, ja jatkaa vielä
eläkkeelläkin. Erityisesti työikäisille, joko töissä tai työttöminä oleville, avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu
tarjoavat hyvän mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. Opintojen saavutettavuutta edistää joustavat
etäopiskelumahdollisuudet, ja hankkeen tulokset mahdollistavat laadukkaan ICT-alan opetuksen yhä suuremmalle
määrälle opiskelijoita.
Yrityksissä erityisesti työharjoittelua ohjaavat henkilöt kuuluvat välilliseen kohderyhmään, koska he
hyötyvät suoraan kehitetystä teknisestä ratkaisusta ollessaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Yrityksiä
otetaan mukaan tulosten pilotointiin.
Hankkeesta hyötyvät laajemmin myös seutukunnat ja yritykset, kun korkeakoulujen mahdollisuudet tuottaa uutta osaavaa
työvoimaa varmistetaan. Luonnollisesti ICT-alan koulutuksen myötä syntyy myös yritystoimintaa. Hankkeen aikana
järjestetään verkkoseminaari, joka tukee viestintää sidosryhmien välillä, ja hankkeen tulokset julkaistaan verkossa.
Tällä tavalla hyödynsaajina ovat kaikki ICT-alan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet suomalaiset korkeakoulut ja
muut oppilaitokset. Lisäksi hankkeen tulokset ovat mahdollisesti yleistettävissä myös muiden alojen opetukseen, kuten
peruskouluun.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 508
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 132
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 135
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 165
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Vaala, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 156
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeen viestinnässä käytetään etupäässä sähköisiä viestinnän muotoja, ja paperin kulutus pidetään mahdollisimman pienenä. Hankkeen kohderyhmille välitetään green IT -tietoutta ja kannustetaan miettimään, miten ohjelmistojen avulla voidaan vaikuttaa kestävään kulutukseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 1 |
| Matkustamisen asemasta pyritään lähes poikkeuksetta käyttämään etäyhteyksiä. Matkustettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan ulkisia kulkuvälineitä ja yhyet matkat kävellään tai pyöräillään. Ohjelmistojen kehittyminen mahdollistaa tätyön lisääntyvän hyödyntämisen. Hankkeen avoitteena on edistää tätyön ja -opiskelun isääntymistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös ekologista kestävyyttä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös ekologista kestävyyttä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös taloudellista kestävyyttä. Lisäksi hankkeen aikana tehtävissä materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Ohjelmistoala itsessään ei tuota muuta kuin elektroniikkajätettä, kun työkalut (tietokoneet) vanhenevat. Niille on olemassa kierrätysjärjestelmä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös taloudellista kestävyyttä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen kohteena on paikallinen ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Hanke hyödyntää myös paikallisia palveluita ja osaltaan mahdollistaa ohjelmistoalan palveluiden ja tuotteiden kehittämisen. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia haasteita. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös taloudellista kestävyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 10 |
| Ohjelmistoteollisuus tuottaa nimenomaan aineettomia tuotteita ja palveluja. Samoin koulutus on aineetonta. Hankkeesta hyötyvät ohjelmistoja tuottavat yritykset uuden osaavan työvoiman ja mahdollisesti koulutuksen myötä syntyvän yritystoiminnan kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on nimenomaan mahdollistaa etäopiskelu ja etäharjoittelu. Näin se vähentää - tai poistaa - tarpeen liikkua kampukselle luokkahuoneopetusta varten tai yrityksen tiloihin työharjoitteluun. Osaltaan se vakiinnuttaa myös etätyökulttuuria mahdollistamalla vuorovaikutuksen verkossa jo alan opiskelun ja ensimmäisten työkokemusten aikana. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on monin tavoin mahdollistaa hyvinvoinnin paraneminen erityisesti hankkeen kohteena oleville nuorille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua työvoimapulasta kärsivälle alalle. Työllistymisen on todettu edistävän terveyttä ja hyvinvoitia. Koulutusmahdollisuudet ovat itsessään osa tiedon saatavuutta. Ohjelmistoala mahdollistaa hyvin monenlaisten ihmisten työskentelyn alalla, sillä suuri osa työtä voidaan tarvittaessa tehdä etänä. Sen vuoksi se on hyvä uravalinta henkilöille, joiden kohdalla esteettömyys saattaa muuten tuottaa ongelmia. Osallisuus ja osallistuminen, luovuuden toteuttaminen on luonnollinen osa opiskelua ja koulutus huipentuu osallistavaan työharjoitteluun. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Ohjelmistoalan koulutus on rakennettu tasa- arvoiseksi, eikä hankkeen kehittämä ratkaisu ja toimintatapa erottele sukupuolia. Hankkeen ulkopuolella mm. markkinoinnissa tuodaan esiin, että ala sopii myös naisille. Näin ollen on oletettavaa, että tasa-arvo lisääntyy myös hankkeen aikana ja hanke mahdollistaa osallistumisen kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Ohjelmistoala on hyvin kansainvälinen, monikulttuurinen ja sietää hyvin erilaisuutta. Ohjelmistoalan koulutus on rakennettu yhdenvertaiseksi, eikä hankkeen kehittämä ratkaisu ja toimintatapa erottele esimerkiksi eri ihmisryhmiä. Ohjelmistoilla on mahdollisuus ratkaista tai helpottaa monia yhteiskunnalisia haasteita, kuten esimerkiksi kulttuuri- identeetteihin tai monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutetun työvoiman avulla ohjelmistoala voi edistää myös sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistoja käytetään koko ajan enenevässä määrin kaikilla toimialoilla. Niiden kehittäminen erilaisiin tarpeisiin vaikuttaa välillisesti myös kulttuuriympäristöön ja sen käyttöön. Keskeistä on havaita ja innovoida millä tavoin ohjelmistoilla voidaan vaikuttaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeen kohteena on ohjelmistoalan koulutus ja työvoiman saanti. Ohjelmistopohjaiset, esimerkiksi suostuttelevat tekniikat, ovat osa ympäristöteknologioiden kehittymistä. | ||
Digivertaisverkko-hankkeen tavoitteena oli luoda erityisesti ohjelmoinnin opetukseen teknispedagogisia malleja helpottamaan etäopetuksessa tapahtuvaa oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta.
Hankkeessa toteutettiin Tukki-tikettijärjestelmä, jonka tarkoituksena on olla mahdollisimman matalan kynnyksen tapa yksittäisille opiskelijoille kysyä kaikilta kurssin opettajilta kurssiin liittyviä kysymyksiä. Tukki kehitettiin erityisesti suurten osallistujamäärien ohjelmointikursseille, jossa opetus tapahtuu verkossa ja opiskelijat tekevät tehtäviä itsenäisesti. Tukin käyttöä varten kehitettiin pedagoginen toimintamalli sekä kattavat perehdytysmateriaalit. Kaikki lähdekoodit ja muut perehdytysmateriaalit sekä ohjeistukset on julkaistu verkossa avoimella lisenssillä.
Hankkeen aikana kartoitettiin mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyratkaisuja ja chatbot-palveluita tukemaan ohjelmointikurssien opiskelijoita tilanteissa, joissa opettaja ei ehdi tai ole muuten saatavilla tarjoamaan tukea. Chatbot-palveluihin pohjautuvia pilotteja jalkautettiin ohjelmointikursseille.
Teknispedagogisen mallin kuvaus sekä kuvaukset hankkeen aikaisista pilotoinneista ja teknisistä ratkaisuista on julkaistu Web-sivustona osoitteessa https://oamk.fi/digivertaisverkko.